| dc.date.accessioned |
2016-06-02T06:39:10Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:22:05Z |
|
| dc.date.available |
2016-06-02T06:39:10Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:22:05Z |
|
| dc.date.issued |
2016-06-02T06:39:10Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/5532 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/5532 |
|
| dc.title |
Syyttäjän seuraamuskannanoton ja rattijuopumustuomion suhteen mallintaminen |
fi |
| ethesis.discipline |
Statistics |
en |
| ethesis.discipline |
Tilastotiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Statistik |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/670ef0b6-2f9e-4e98-91af-a292298fb670 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/61364eb4-647a-40e2-8539-11c5c0af8dc2 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för matematik och statistik |
sv |
| ethesis.department |
Department of Mathematics and Statistics |
en |
| ethesis.department |
Matematiikan ja tilastotieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Lahti, Tuomas |
|
| dct.issued |
2016 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, millainen yhteys törkeästä rattijuopumuksesta syytetyn poissaololla istuntokäsittelystä, ajoneuvolla, aikaisempien törkeiden rattijuopumusrikosten määrällä, syytekohtien määrällä ja avustajan omaamisella istuntokäsittelyssä on rattijuopumustuomion ja syyttäjän seuraamuskannanoton suhteeseen eli siihen, miten havainnot painottuvat tuomion ja seuraamuskannanoton suhdetta kuvaavan vastemuuttujan luokissa lievempi, samantasoinen ja kovempi. Analyysien selittäviksi muuttujiksi on valittu ristiintaulukointi- ja regressioanalyysikokeilujen perusteella mielenkiintoisimmat muuttujat.
Tutkielman taustana on Mika Sutelan hieman muunnetulla syyteaineistolla tekemä tutkimus, jossa käytettiin samaa vastemuuttujaa kuin tässä tutkielmassa. Syyteaineiston syytteet on ratkaistu toukokuussa 2006, 2008 tai 2010. Sutela on kerännyt aineiston Itä-Suomen, Kymenlaakson, Helsingin, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Lapin käräjäoikeuksista. Kaikki aineiston syytetyt ovat saaneet tuomion törkeästä rattijuopumuksesta. Sutela on tutkinut, onko selittävillä muuttujilla yhteyttä todennäköisyyteen, jolla tuomiot ovat muuttuneet suhteessa seuraamuskannanottoon. Tässä tutkielmassa otetaan huomioon myös suunta, johon tuomio on muuttunut suhteessa seuraamuskannanottoon, joten tilastollisen analyysin voidaan ajatella olevan informatiivisempaa Sutelan analyyseihin verrattuna.
Vastemuuttujan ja selittävien muuttujien yhteyttä tutkitaan yhden selittävän muuttujan ja useiden selittävien muuttujien kumulatiivisten logististen regressioanalyysien avulla. Analyyseissa, joissa käytetään yhtä selittävää muuttujaa kerrallaan, hyödynnetään myös ristiintaulukointeja ja selittävän muuttujan ryhmien jakaumien sijaintien samuutta tutkivia testejä.
Analyysien perusteella tuomion ja seuraamuskannanoton suhdetta ankaroittaa syytetyn poissaolo istuntokäsittelystä, kuorma-auton, rekan tai linja-auton ajaminen suhteessa henkilöauton ajamiseen, vähintään neljän syytekohdan omaaminen ja se, että syytetyllä ei ollut avustajaa istuntokäsittelyssä. Tuomion ja seuraamuskannanoton suhde ei näytä muuttuvan, kun pakettiautoa tai muita ajoneuvoja (moottorikelkka, mopo, mönkijä tai traktori) verrataan henkilöautoa ajaneisiin eikä kun syytetyn aikaisempien törkeiden rattijuopumusrikosten määrä kasvaa. Eniten tuomion ja seuraamuskannanoton suhteeseen vaikuttaa kuorma-auton, rekan tai linja-auton ajaminen. Seuraavaksi eniten siihen vaikuttavat syytekohtien määrä ja avustajan läsnäolo istuntokäsittelyssä. Edellisiä vähemmän tuomion ja seuraamuskannanoton suhteeseen vaikuttaa syytetyn poissaolo istuntokäsittelystä.
Tutkielmassa tarkastellaan myös hypoteesia, jonka mukaan syyttäjä asettaa seuraamuskannanoton yleisen oikeuskäytännön mukaiseksi, kun selittävä asia on ollut tiedossa ennen istuntokäsittelyä. Tällöin näiden selittävien muuttujien kohdalla tuomion ja seuraamuskannanoton suhteen olettaisi pysyvän samanlaisena muuttujan ryhmästä riippumatta. Analyysien perusteella hypoteesi ei näytä pitävän paikkansa, sillä syytetyn ajoneuvon ja syytekohtien määrän, jotka ovat olleet syyttäjän tiedossa ennen istuntokäsittelyä, kohdalla tuomion ja seuraamuskannanoton suhde ei näytä pysyvän samanlaisena kaikissa ryhmissä. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251681 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
