Korkeusgradientin vaikutus piilevien alfadiversiteettiin ja lajien välisiin sukulaissuhteisiin arktis-alpiinisissa vuoristopuroissai
| Title: | Korkeusgradientin vaikutus piilevien alfadiversiteettiin ja lajien välisiin sukulaissuhteisiin arktis-alpiinisissa vuoristopuroissai |
| Author(s): | Stigzelius, Tiina |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Geography |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2016 |
| Abstract: |
For the conservation of biodiversity, it is important to examine the factors that shape species richness in different ecosystems. Global warming is predicted to be most pronounced in arctic-alpine areas and arctic environments, especially in major ecotones, like environments close to the tree lines. Therefore by examining the species richness, distribution and requirements of species living in mountainous areas, it is possible to assess the effects of climate change in different spatial scales. Elevational gradients are suitable for this kind of research, because many ecosystems processes and structure of local communities change along elevational gradients. Studies carried out in elevational gradients can help us to find out the mechanisms that shape local communities. The elevational patterns of species richness of micro-organisms like diatoms have been studied increasingly lately, but the results of the factors shaping species richness along elevational gradient are varied between different studies and groups of micro-organisms. Therefore it is important to learn more about the factors that shape species richness of micro-organisms along elevational gradients.
In this thesis’s the elevational patterns of species richness and species evenness were studied in three different mountain streams in northern Norway and Kilpisjärvi (n= 44). The study also examines the effects of altitude to taxonomic relatedness of diatom species. Diatom and water chemistry samples were collected in August 2013. Generalized linear models (GLM) were used to analyse species richness and the correlation between environmental variables and species richness were examined with pairwise correlation tests. Taxonomic distinctness was calculated with taxondive-command.
According to the GLM, the species richness was best explained (49,2 %) by pH of stream water, stream depth, conductivity and altitude. Species evenness was best explained (45,6 %) by water temperature and total nitrogen (TN). Altitude showed a statistically significant relation to species richness (p= 0,003) and species evenness only in Lepänjoki (p< 5,45e+07). Species were not phylogenetically more clustered as elevation increased. Altitude did not explain the taxonomic distinctness of diatom species in the research streams.
It can be concluded that a deeper riverbed guarantee more stable conditions to diatom species. Similarly, higher water pH value is more favorable habitat for diatoms, than acidic waters. Altitude may affect species richness through bedrock geology, which probably affects pH value and conductivity in the research streams. The short elevational gradients probably affect the fact that species richness did not decrease as altitude increased and that the species were not closely related to each other at the upper end of the gradient.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta on tärkeää tutkia mitkä tekijät muokkaavat lajirunsauksia eri ekosysteemeissä. Ilmaston lämpenemisen on ennustettu olevan suurinta sekä arktis-alpiinisilla alueilla että arktisissa ympäristöissä ja varsinkin kasvillisuuden vaihettumisvyöhykkeillä, kuten lähellä puurajaa olevissa ympäristöissä. Siksi vuoristoisilla alueilla elävien lajien lajirunsautta, levinneisyyttä ja vaatimuksia ympäristön suhteen tutkimalla voidaan arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri mittakaavalla. Korkeusgradientit soveltuvat tämänkaltaiseen tutkimukseen hyvin, sillä monet ekosysteemiprosessit muuttuvat, ja paikallisten eliöyhteisöjen kokoonpanot vaihtelevat kasvavan korkeuden mukana. Korkeusgradienteilla toteutettujen tutkimusten avulla voidaan yrittää selvittää mitkä mekanismit muokkaavat paikallisia eliöyhteisöjä. Mikro-organismien, kuten piilevien lajirunsauksia on tutkittu kasvavissa määrin korkeusgradienteilla, mutta niiden lajirunsauksiin vaikuttavat tekijät korkeuden suhteen ovat kuitenkin vaihdelleet paljon eri tutkimusten ja mikrobiryhmien välillä. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia lisää mitkä tekijät vaikuttavat mikro-organismien lajirunsauteen korkeusgradientilla.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan piilevien alfadiversiteettiä eli paikallista lajirunsautta ja lajiston tasaisuutta suhteessa korkeuteen ja muihin ympäristömuuttujiin kolmella eri vuoristopurolla Pohjois-Norjassa ja Kilpisjärvellä (n= 44).Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi miten korkeus vaikuttaa lajien välisiin sukulaissuhteisiin. Piilevä- ja vesikemianäytteet kerättiin tutkimuspuroilta elokuussa 2013. Lajirunsausanalyyseihin käytettiin yleistettyjä lineaarisia malleja (GLM), ja muuttujien- ja lajirunsauden välisiä korrelaatioita tarkasteltiin parittaisilla korrelaatiotesteillä. Taksonominen erityisyys laskettiin taxondive-komennolla.
Lajirunsautta tutkimuspuroilla selittivät parhaiten yleistetyn lineaarisen mallin (49,2 %) mukaan veden pH, uoman syvyys, sähkönjohtavuus ja korkeus. Yleistetyn lineaarisen mallin (45,6 %) mukaan lajiston tasaisuutta selitti parhaiten veden lämpötila ja kokonaistyppi (TN). Korkeus selitti lajirunsautta tilastollisesti merkitsevästi (p= 0,03) vain Lepänjoen tutkimuspurolla ja lajiston tasaisuutta erittäin merkitsevästi Lepänjoella (p< 5,45e+07). Lajit eivät olleet läheisempää sukua keskenään, eli fylogeneettisesti keskittyneempiä korkeuden kasvaessa. Korkeus ei myöskään selittänyt lajien taksonomista erityisyyttä tilastollisesti merkitsevästi tutkimuspuroilla.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että syvempi uoma takaa piilevälajeille vakaammat olosuhteet. Samoin korkeampi veden pH on piileville suotuisampi elinympäristö kuin happamat vedet. Korkeus saattaa vaikuttaa lajirunsauteen kallioperän geologian kautta, mikä vaikuttaa luultavasti pH-arvoihin ja sähkönjohtavuuteen tutkimuspuroissa. Tutkimuspurojen lyhyet korkeusgradientit vaikuttavat luultavasti siihen, että lajirunsaus ei pienentynyt korkeuden kasvaessa eivätkä lajit olleet läheisempää sukua keskenään gradientin yläpäässä.
|
| Keyword(s): | species richness elevational gradient alphadiversity diatoms micro-organisms arctic-alpine streams lajirunsaus korkeusgradientti alfadiversiteetti piilevät mikro-organismit arktis-alpiininiset purot |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Stigzelius_Gradu.pdf | 2.739Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4011]