| dc.date.accessioned |
2016-08-17T10:00:36Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:24:09Z |
|
| dc.date.available |
2016-08-17T10:00:36Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:24:09Z |
|
| dc.date.issued |
2016-08-17T10:00:36Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/5710 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/5710 |
|
| dc.title |
Ketterän ohjelmistokehityksen mittarit |
fi |
| ethesis.discipline |
Computer science |
en |
| ethesis.discipline |
Tietojenkäsittelytiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Datavetenskap |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/1dcabbeb-f422-4eec-aaff-bb11d7501348 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/225405e8-3362-4197-a7fd-6e7b79e52d14 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för datavetenskap |
sv |
| ethesis.department |
Department of Computer Science |
en |
| ethesis.department |
Tietojenkäsittelytieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Ukkonen, Jukka |
|
| dct.issued |
2016 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Ketterä ohjelmistokehitys on inkrementaalista ja iteratiivista eli ohjelmistoa toteutetaan pienissä sykleissä eli iteraatioissa, jolloin aina iteraation lopussa asiakkaalle toimitetaan toimiva versio ohjelmistosta. Ketterät ohjelmistokehitysmenetelmät ovat nousseet suureen suosioon ohjelmistokehityksessä. Ketterä kehitys eroaa perinteisestä vesiputousmallin mukaisesta ohjelmistokehityksestä ja tästä syystä ketterässä kehityksessä tarvitaan myös erilaisia mittareita, kuin perinteisessä vesiputousmallissa. Ketterässä ohjelmistokehityksessä tarvitaan erilaisia mittareita perinteisten mittareiden lisäksi, jotta niiden avulla saadaan tuettua ja vahvistettua ketterän ohjelmistokehityksen periaatteita. Yksi suurimmista eroista ketterän kehityksen ja perinteisen kehityksen mittaamisessa on, että perinteisissä menetelmissä edistymisen seurantaa verrataan aiemmin määriteltyyn suunnitelmaan, mikä on ristiriidassa ketterien menetelmien muutosten tukemisen periaatteen kanssa. Yksiä yleisimpiä ketterän ohjelmistokehityksen mittareita ovat edistymiskäyrät ja velositeetti. Edistymiskäyrien avulla esitetään kehitystyön edistymistä aikaan suhteutettuna ja velositeetti puolestaan kuvaa iteraation aikana valmiiksi saadun työn määrää. Esimerkiksi kehitystiimin velositeettiä käytetään ketterissä menetelmissä auttamaan oikean työmäärän valitsemiseen seuraavaan iteraatioon ja iteraation tarkempaan suunnitteluun. Perinteisissä menetelmissä suunnittelun yhteydessä asetettaisiin kehitystiimille tuottavuuden tavoite ja seurattaisiin kehitystiimin suorituskykyä asetettuun tavoitteeseen nähden.
Tutkielman tavoitteena on tutkia ketterän ohjelmistokehityksen mittareita. Tarkemmin tutkielman tavoitteena on selvittää mittareiden tarpeellisuutta, kohteita ja käyttöä seuraavien tutkimuskysymysten avulla: miksi ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä mitataan, mitä ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä mitataan, miten mittareita käytetään ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä ja mitä mittareita ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä käytetään?
Näiden tutkimuskysymysten vastausten perusteella voidaan todeta, että ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä mitataan tuotteita, prosesseja ja resursseja. Näitä mittauksen kohteita mitataan yleisimmin iteraation ja projektin rajaamiseksi, laadun tason ymmärtämiseksi ja kehitysprosessin ongelmien korjaamiseksi. Mittauksessa käytetään useimmin seuraavia mittareita: edistymiskäyrät, velositeetti, kumulatiivinen vuokaavio, asiakastyytyväisyys, vikatiheys, vikojen lukumäärä, ansaittu liiketoiminta-arvo, työmääräarviointi, koodirivien määrä, testien lukumäärä, testauskattavuus, meneillään oleva työ, kaikkien tuotteen kehitysjonon tehtävien tarinapisteiden summa ja läpäistyjen testien määrä suhteessa kaikkiin testeihin. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251168 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
