Kirjoitus käsittelee kartioleikkauksia projektiivisessa geometriassa erityisesti steinerpedagogisen näkökulman kautta. Pääpaino on lukioon sopivien aihepiirien käsittelyllä, koska projektiivista geometriaa opetetaan steinerkouluissa yleensä lukiossa. Kirjoituksen alkupuolella kuvaillaan kokonaiskuvan muodostumiseksi steinerpedagogisen matematiikan opetuksen erityispiirteitä sekä käydään lyhyesti läpi steinerpedagogiikalle tyypillisiä matematiikan aihepiirejä ja tarkastelutapoja alakoulusta lukioon. Steinerkoulun alempien luokkien taiteellinen työskentely esimerkiksi varjojen piirtämisen ja perspektiivipiirustuksen parissa on oleellista myös siltä kannalta, että se valmistelee myöhempää lukion projektiivisen geometrian ymmärtämistä.
Kirjoituksessa lähestytään projektiivisen geometrian kartioleikkauksia aluksi pallon varjojen kautta. Pallon varjoksi voi syntyä ympyrä, ellipsi, paraabeli tai hyperbeli riippuen valonlähteen sijoittelusta. Samalla huomataan, että kartioleikkauksissa ei ole kyse vain teoreettisista käsitteistä, vaan ne esiintyvät fyysisessä ympäristössä. Projektiivisen geometrian käsittely jatkuu lukioikäisille sopivilla piirustusharjoituksilla, käsitteiden määrittelyillä, projektiivisen geometrian peruslauseiden käsittelyllä ja äärettömyyden tarkastelulla. Steinerpedagogiikassa usein tarkastellut vähittäiset muodonmuutokset tulevat esiin esimerkiksi pistekartioleikkauksen muuntumisen yhteydessä.
Kirjoituksessa ei ole pyritty aksiomaattiseen järjestelmään, vaan käsittelemään aihetta tavalla, joka tekisi siitä elävää ja lähestyttävää. Steinerpedagogiikalle tyypillinen pyrkimys on lähestyä aiheita monitahoisesti ja kokemuksellisesti, eri oppiaineita yhdistäen. Tässä kirjoituksessa se tulee esiin esimerkiksi siinä, miten kartioleikkauksia voidaan tarkastella ympäristössä varjojen ja perspektiivitarkastelujen kanssa yhdistäen geometriaa, kuvataidetta ja fysiikkaa.
