Tutkimuksellisuus lukion maantieteen opetuksessa : näkökulmana ruoan alkuperä

Ruokaa on mahdollista käsitellä opetuksessa eri näkökulmista. Ruoan ympäristövaikutuksista on erityisen tärkeää opettaa, koska monilla suomalaisilla on niistä virheelliset käsitykset. Tutkimuksen teemat ovat selkeästi esillä opetussuunnitelmien perusteissa sekä maantieteen osiossa että yleisesti. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä oppimateriaali, jossa käsitellään ruoan alkuperää ja ruoantuotannossa aiheutuvia ympäristövaikutuksia tutkimuksellisen oppimisen keinoin, ja sitä testataan eri lukioissa. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa oppilaiden tiedoista ruoan ympäristövaikutuksista ja tutkimuksellisen oppimisen hyödyntämisestä eräissä suomalaisissa lukioissa. Ruoan tutkimus on lisääntynyt viimeisimpinä vuosikymmeninä, mutta se on pirstaloitunutta eri tieteenalojen alle. Ruokajärjestelmässä ruokakaupat ovat kasvattaneet valtaansa muiden kustannuksella. Kuluttajille on asetettu suuret paineet ympäristökysymysten huomioon ottamisessa, vaikka kuluttajilla ei ole realistista valtaa vaikuttaa verrattuna muihin toimijoihin. Ruoan valintaan vaikuttaa monia tekijöitä ja valinta on usein tiedostamatonta. Ruoan alkuperä on kuitenkin harvoin merkittävin valintaan vaikuttava tekijä. Ruokaan liittyviä aiheita on yleensä opetettu maantieteessä luonnonvarojen yhteydessä. Tutkimuksellinen oppiminen on oppilaslähtöinen opetusmenetelmä, jossa oppilaat tutkivat vastausta kysymykseen tieteellisen tutkimuksen tavoin. Menetelmän etuja ovat muun muassa se, että oppilaat sitoutuvat ja motivoituvat oppimiseen, ja että oppimistulokset ovat parempia. Menetelmän haasteina ovat esimerkiksi ajanpuute, kontrolloinnin vaikeutuminen, määritelmän epäselvyys ja suuret ryhmäkoot. Maantieteen opetuksessa tutkimuksellista oppimista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Tutkimuksellinen oppiminen sopii myös ympäristökasvatukseen, koska se kehittää kriittistä ajattelua ja sen kautta saa merkityksellisiä kokemuksia, jotka kehittävät ympäristövastuullisuutta. Tutkimus on toiminnallinen tapaustutkimus. Tutkimus toteutettiin pitämällä kolme opetuskokeilua lukion GE2-kurssin ryhmille. Opetuskokeilun aikana oppilaat etsivät valitsemansa ruokalajin raaka-aineiden alkuperämaat ja pohtivat niihin liittyviin kysymyksiin vastauksia. Oppilaat (N=60) täyttivät kyselylomakkeet opetuskokeilun ennen ja jälkeen ja heidän opettajiaan (N=3) haastateltiin opetuskokeilun jälkeen. Suljettujen kysymysten vastauksia analysoitiin tilastollisesti ja avointen kysymysten vastauksia teemoiteltiin. Oppilaiden aiemmat kokemukset tutkimisesta olivat pitkälti todistavia. Oppilaat pitivät tutkimisesta, koska työskentely oli itsenäistä ja tehtävää sai tehdä parin kanssa. He pitivät myös aihetta mielenkiintoisena. Opettajat pitivät mm. aiheen konkreettisuudesta ja tunnin selkeästä rakenteesta. Oppilaat olisivat kuitenkin kaivanneet enemmän aikaa tutkimiseen. Opettajat kokevat suurimmaksi haasteeksi tutkimuksellisessa oppimisessa juuri ajanpuutteen, kontrolloinnin vaikeutumisen ja oppilaiden asenteen. He sanoivat hyödyntävänsä opetuskokeilun kaltaisia tehtäviä viikoittain. Opettajilla oli kuitenkin puutteelliset käsitykset tutkimuksellisen oppimisen määritelmästä. Oppilailla oli virheellisiä käsityksiä ruoantuotannon ympäristövaikutuksista ennen opetuskokeilua, mutta heidän tietoisuutensa parani tunnin aikana. Oppilaat oppivat omien sanojensa mukaan ruoantuotannon ympäristövaikutuksista, tapoja saada tietoa ruoan alkuperästä ja havahtuivat pohtimaan omien valintojensa vaikutuksia. Opettajien mukaan tärkein oppilaiden oppima asia oli havahtuminen pohtimaan omia valintoja. Monet saaduista tuloksista tukevat aiempien tutkimusten tuloksia. Tutkimuksen perusteella ruoan ja muiden oppilaiden omaan elämismaailmaan liittyvien asioiden käyttäminen opetuksessa lisäisi oppilaiden motivaatiota. Jotta oppilaslähtöiset oppimismenetelmät voisivat yleistyä kouluissa, vaadittaisiin suuria muutoksia esimerkiksi opetussuunnitelmiin ja ajattelutapoihin. Opettajille täytyisi myös tarjota heidän tarvitsemaa koulutusta ja materiaaleja. Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koko maan tasolle, mutta ne voivat toimia esimerkkinä ja pohjana tuleville kattavammille tutkimuksille.