| dc.date.accessioned |
2016-11-28T08:21:50Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:04:17Z |
|
| dc.date.available |
2016-11-28T08:21:50Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:04:17Z |
|
| dc.date.issued |
2016-11-28T08:21:50Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/5878 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/5878 |
|
| dc.title |
The relationships between North Atlantic SST and extratropical cyclones |
en |
| ethesis.discipline |
Meteorology |
en |
| ethesis.discipline |
Meteorologia |
fi |
| ethesis.discipline |
Meteorologi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/C435e734-91f7-48bf-a255-e9d6101e7fca |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3acb09b1-e6a2-4faa-b677-1a1b03285b66 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för fysik |
sv |
| ethesis.department |
Department of Physics |
en |
| ethesis.department |
Fysiikan laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Valkonen, Elina |
|
| dct.issued |
2016 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
eng |
|
| dct.abstract |
Extratropical cyclones can have major impacts on our daily lives, and therefore any drastic changes in their frequency or characteristics, such as intensity or radius, can have a great impact on society. Extratropical cyclones do not only affect everyday weather, but can cause extreme weather events from floods to drought and are also largely in charge of the equator-to-pole energy, momentum and moisture transports. In the recent years, there has been an increasing amount of both numerical and observational studies to suggest a poleward shift of the storm tracks with the warming climate. This shift could have major impacts all around the world through weather extremes and climatic effects. Even though a vast amount of research has been done, a definite answer, as to how will the location of the storm track change in the near future, remains unanswered.
This study aims to answer the question of how has the location of the North Atlantic storm track changed with the changing surface temperatures, with the focus on the effects of the sea surface temperatures.
In this study the CFSR (Climate Forecast System Reanalysis) reanalysis products from 1979-2014 was analysed. The cyclones were tracked based on the Laplacian of the surface pressure using the Melbourne University Cyclone Tracking Algorithm. First the differences between 1979-1988 and 2005-2014 for both surface temperature and extratropical cyclone track density, a measure of the storm track, were calculated and after that the correlation between ST and both track density and North Atlantic Oscillation (NAO) index were calculated for the whole study period, 1979-2014. All the above mentioned calculations were done separately for four seasons (DJF, MAM, JJA, SON) and also for two six month periods (Oct-Feb, Mar-Sep).
The results show that the North Atlantic has warmed significantly, with the strongest warming taking place in the Arctic in winter. There were also clear changes in the cyclone frequecy, but these changes were not as spatially coherent as the changes in the surface temperature. In fall season a poleward shift of the storm track with time was observed. In general, the results incline that in winter the increasing STs would lead to more cyclones, whereas in summer the increasing STs would be related to fewer cyclones. The results also showed that changes in the ST gradient over the sea-ice margin region between Greenland and Svalbard, correlate positively with the track density. This was suggested to be due to changes in the low-level baroclinicity. The NAO was observed to correlate positively with the track density around Greenland and the Arctic Ocean, and negatively over Eurasia. The most clear observation was the seasonality of both relationships. Between ST and track density this seasonality was more spatially incoherent, and most likely depended on multiple mechanisms depending on location. The seasonality in the correlation between NAO and track density, on the other hand, was not as strong as between ST and track density, but was clearly more spatially coherent. A strong southeast-northwest shift in the influence area of the NAO from winter to summer was detected, and this was noticed to affect the ST track density correlations in Canada. |
en |
| dct.abstract |
Keskileveysasteiden matalapaineet vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme, ja siksi suuret muutokset niiden lukumäärässä tai ominaisuuksissa saattavat vaikuttaa yhteiskuntaamme voimakkaastikin. Keskileveysasteiden matalapaineet eivät vain määrää sataako vai eikö, vaan voivat aiheuttaa tuhoisia ääri-ilmiöitä tulvista kuivuuteen. Matalapaineet ovat myös suurelta osin vastuussa pohjois-eteläsuuntaisesta liikemäärän, energian ja kosteuden kuljetuksesta. Lisääntyvä tutkimusaineisto esittää, että ilmaston lämmetessä myrskyradat siirtyisivät pohjoisemmaksi. Vaikka aihetta on tutkittu perusteellisesti sekä havaintoihin että ilmastomalleihin perustuen, vielä puuttuu lopullinen vastaus siitä, miten myrskyratojen sijainti muuttuu lähitulevaisuudessa.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten Pohjois-Atlantin myrskyradan sijainti on muuttunut pintalämpötilojen muutosten myötä. Erityisesti kiinnitetään huomiota merenpintalämpötilojen vaikutuksiin.
Tutkimuksessa analysoitiin CFSR (Climate Forecast System Reanalysis) uusanalyysi aineistoa vuosilta 1979-1988. Matalapaineiden reitit määritettiin pintapaineen toisen osittaisderivaatan avulla Melbournen yliopiston kehittämää algoritmia käyttäen. Aluksi laskettiin pintalämpötilojen ja matalapaineiden ratatiheyksien erotukset vuosien 1979-1988 ja 2005-2014 välillä. Matalapaineiden ratatiheyksien avulla pystyttiin määrittämään myrskyradan sijainti. Tämän jälkeen laskettiin korrelaatiot ratatiheyden sekä pintalämpötilojen että Pohjois-Atlantin oskillaatio -indeksin (NAO, North Atlantic Oscillation) välillä. Korrelaatiot laskettiin koko tutkimusjaksolle, 1979-2014. Ylläolevat analyysit tehtiin erikseen neljälle kaudelle (joulukuu-helmikuu, maaliskuu-toukokuu, kesäkuu-elokuu, syyskuu-marraskuu) ja kahdelle puolivuotisjaksolle (lokakuu-helmikuu, maaliskuu-elokuu). Tulokset osoittavat, että tutkimusjakson aikana Pohjois-Atlantti on lämmennyt merkitsevästi, voimakkaimman lämpenemisen tapahtuessa talvikautena. Matalapaineiden lukumäärä muuttui myös huomattavasti, mutta nämä muutokset olivat paikallisempia kuin pintalämpötilojen muutokset. Syyskautena myrskyradan havaittiin siirtyneen pohjoisemmaksi. Yleisesti ottaen tulokset viittaavat siihen, että talvikautena pintalämpötilan nousu olisi yhteydessä matalapaineiden määrän kasvuun. Kesäkautena taas yhteys olisi kääntäen verrannollinen. Tulokset osoittivat myös, että pintalämpötilagradientin muutokset merijään reunalla, Grönlannin ja Huippuvuorten välillä, korreloivat positiivisesti ratatiheyden kanssa. Tämän yhteyden uskottiin liittyvän pinnan barokliinisyyden muutoksiin. NAOn ja ratatiheyden välillä havaittiin positiivinen korrelaatio Grönlannin ympäristössä ja Pohjoisella Jäämerellä, ja negatiivisesti Euraasian yllä. Huomattavin tulos oli molemmissa korrelaatiotuloksissa havaittu kausivaihtelu. Pintalämpötilan ja ratatiheyden kohdalla korrelaation kausivahtelu riippui huomattavasti sijainnista. NAOn ja ratatiheyden välillä kausivaihtelu oli heikompaa, mutta vähemmän paikkariippuvaista. NAOn vaikutusalueessa havittiin olevan voimakas kaakkois-luoteis siirtymä talvesta kesään, ja tämän siirtymän havaittiin vaikuttavan pintalämpötilan ja ratatiheyden korrelaatiohin Kanadan yllä. |
fi |
| dct.language |
en |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/eng |
|
| ethesis.language |
English |
en |
| ethesis.language |
englanti |
fi |
| ethesis.language |
engelska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251968 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
