Assessment of land use change by quantifying landscape pattern in Welioya, Sri Lanka
| Title: | Assessment of land use change by quantifying landscape pattern in Welioya, Sri Lanka |
| Author(s): | Malinen, Ninna |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Regional Studies |
| Language: | English |
| Acceptance year: | 2017 |
| Abstract: |
Land use changes occur everywhere. Land use changes, such as forest degradation, effect on a global level. They have an influence for example to climate change, water circulation and erosion. However, they affect also on a local level and can have an impact to the everyday lives of local communities.
Examining land use changes is important, because it brings more knowledge about changing areas, and how to deal with the changes. Local level examination is important when analysing land use changes, as local level actions help to understand large-scale phenomena as well. Understanding of land use changes can aid policymakers, who are responsible for making decisions about land use management.
Land use changes are evident also in Sri Lanka. During the past few centuries, the country has undergone considerable forest loss. The loss of forest has affected to the land management of the country, since strict nature protection procedures have been put in place. In practise, this has meant strict forest conservation policies and forest demarcations in many areas.
The strict forest protection has been a successful solution in terms of biodiversity conservation. At times the conservation procedures have been so restrictive that they have affected negatively to the life styles and livelihoods of local communities, who are dependent on the forest resources.
This thesis examines the changes in land use in Welioya village, in central Sri Lanka. The village is located in the proximity of a demarcated Bogahapalassa Natural Forest, which has worked as a source of livelihoods for the villagers. This study examines, how the land use and land management has developed in the area. It views also, which kind of governmental actions have been implemented in the area to increase crop productivity. Moreover, it will consider the impacts of the strict conservation procedures to the local communities. It will also present alternative solutions that aim to include locals in the forest conservation. One of these procedures is called community participation.
The land use changes are analysed with classifying satellite data by visual interpretation method. With the method, two land use maps are created for two different years, 2003 and 2015. After satellite image classification, the land use changes are quantified with landscape pattern analysis to discover, whether there is change in the landscape. Moreover, patchiness, fragmentation and other features of landscape pattern are assessed.
Based on the results it is discovered that the area has gone through significant change. Due to the governmental projects, the area of home gardens has increased and traditional cultivation practises have decreased. The conservation of the Bogahapalassa Natural Forest has had a reviving effect, as the area of the forest has increased and open areas inside the forest have decreased.
The government aims at protecting the forest in the future, but their focus is mostly in the biodiversity conservation, and not so much in the subsistence or livelihoods of the locals. This creates challenges in the area, and this remains a concern among the villagers.
Maankäytön muutoksia tapahtuu ympäri maailmaa ja esimerkiksi metsien vähenemisellä on maailmalaajuisia vaikutuksia. Niillä on vaikutusta esimerkiksi ilmastonmuutokseen, veden kiertoon ja eroosioon. Maankäytön muutoksia tapahtuu myös paikallisella tasolla, ja niillä on vaikutusta paikallisten yhteisöjen jokapäiväiseen elämään.
Maankäytön muutosten selvittäminen on tärkeää, sillä se tuo lisää tietoa muuttuvista alueista ja siitä, kuinka näiden muutosten kanssa tulee menetellä. Myös paikallisen tason tarkastelu on tärkeää tutkiessa maankäytön muutoksia, sillä paikallisen tason toimintatavat voivat auttaa ymmärtämään myös laajemman tason ilmiöitä. Lisäksi maankäytön muutosten ymmärtäminen voi auttaa päätöksentekijöitä, jotka ovat vastuussa maankäyttöä koskevista päätöksistä.
Maankäytön muutokset ovat nähtävissä myös Sri Lankassa. Viimeisen muutaman vuosisadan aikana, Sri Lankan metsät ovat vähentyneet merkittävästi. Metsien häviäminen on vaikuttanut maankäyttöä koskevaan päätöksentekoon, sillä maassa on otettu käytäntöön tiukkoja luonnonsuojelutoimenpiteitä. Tämä on tarkoittanut monilla alueilla tiukkaa metsänsuojelupolitiikkaa ja metsissä liikkumisen rajoittamista.
Tiukka metsien suojelu on ollut onnistunut ratkaisu biodiversiteetin suojelemisen kannalta. Toisinaan suojelutoimet ovat kuitenkin olleet niin rajoittavia, että ne ovat vaikuttaneet negatiivisesti elämäntyyleihin ja toimeentuloon paikallisten yhteisöjen keskuudessa, jotka ovat riippuvaisia metsistä saatavista resursseista.
Tämä tutkielma tarkastelee maankäytön muutoksia Welioya-kylässä Sri Lankassa. Kylä sijaitsee rajatun Bogahapalassa -suojelumetsän läheisyydessä, joka on toiminut toimentulon lähteenä monelle paikalliselle. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka maankäyttö ja sen hallinta ovat kehittyneet alueella. Työssä tarkastellaan myös, millaisia valtiollisia toimenpiteitä alueella on toteutettu satojen tuottavuuden kasvattamiseksi. Lisäksi työssä käsitellään tiukkojen suojelutoimenpiteiden vaikutusta paikallisiin yhteisöihin. Työssä esitetään myös vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla pyritään siihen, että myös paikalliset yhteisöt osallistuisivat metsänsuojeluun (eng. community participation).
Maankäytön muutoksia on analysoitu luokittelemalla satelliittikuvia visuaalisen tulkinnan avulla. Satelliittikuvien luokittelu on yleinen metodi maankäytön muutoksien tarkastelussa. Luokittelun avulla tutkimusalueelle luodaan kaksi maankäyttökarttaa vuosille 2003 ja 2015. Luokittelun jälkeen maankäytön muutokset kvantifioidaan maisema-analyysillä (landscape pattern analysis) muutoksien todentamiseksi. Maisemasta analysoidaan myös yhtenäisyyttä, fragmentoitumista ja muita maiseman piirteitä.
Tulosten perusteella todetaan, että alue on muuttunut huomattavasti. Valtion rahoittamien projektien myötä kotipuutarhojen pinta-ala on kasvanut, ja perinteiset viljelymenetelmät ovat vähentyneet. Lisäksi Bogahapalassa metsän suojelulla on ollut elvyttävä vaikutus, sillä metsän pinta-ala on kasvanut, ja metsän rajojen sisällä sijaitsevien avomaiden osuus on vähentynyt.
Sri Lankan hallitus pyrkii suojelemaan metsäaluetta myös tulevaisuudessa, mutta päätavoitteena on biodiversiteetin suojelu, eikä niinkään paikallisten ihmisten toimeentulon varmistaminen. Tämä aiheuttaa alueelle tulevaisuudessa haasteita, ja se on myös huolenaihe paikallisten kyläläisten keskuudessa.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Pro_Gradu_Ninna_Malinen.pdf | 4.310Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4002]