| dc.date.accessioned |
2017-04-13T06:11:26Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:16:10Z |
|
| dc.date.available |
2017-04-13T06:11:26Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:16:10Z |
|
| dc.date.issued |
2017-04-13T06:11:26Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/6005 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/6005 |
|
| dc.title |
Tekninen tuki maantieteen opetuksessa |
fi |
| ethesis.discipline |
Geography |
en |
| ethesis.discipline |
Maantiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Geografi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/4576c495-ef57-422c-8e0b-10da121f09e4 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Kivikko, Noora |
|
| dct.issued |
2017 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
This study surveys the use of ICT in teaching by Finnish geography teachers and the need for technical support involved in it. Finnish digitalization and innovation policies direct the digitalization of teaching and the country as a whole. Geography teachers have been on the forefront in adopting the new ICT-based methods required by the new curriculum.
Digitalization of schools is a part of digitalizing Finland. The aim is to model Finnish education system into a forerunner in full-scale utilization of ICT in education. The development proceeds from policymakers to teaching in upper secondary schools which is moving towards increasing digitalization and digital matriculation examination. The students of upper secondary schools are active and competent users of ICT and their geography teachers also react mostly positively to the use of ICT in teaching. Finland has invested in equipment resources, training and infrastructure fit for schools. Full-scale utilization of new technology has however not succeeded as intended. The lack of physical support is a limiting factor in many schools and teachers try to solve problems independently and with the help of colleagues.
This study surveys through questionnaire (n=111) the most important forms technical support for geography teachers of upper secondary school, factors that affect to the use of ICT in teaching and the most important factors that determine whether teachers participate in training or not. The results were analyzed statistically and are demonstrated in graphs.
The results reveal that the most important forms of support are colleagues, IT support person of the school and own partner. Teachers also stress the importance of networks and independent information acquisition. The problem was identified as an imbalance between the need and availability of the most important form of support. In everyday problems support is wanted from another person. Training sessions and independent studying raise professional skills, but it is challenging to put the acquired knowledge into use in everyday situations. Teachers wish for adjustments to the duration and content of training sessions. More personal approach would be preferred. Likeness to participate in training sessions highlighted regional differences in technical support. Regardless of the region they live and work in, teachers would attend training sessions more likely should they be held at their own school. This study shows that teachers living in more peripheral areas would be more likely to attend training sessions more, even if they were not held in their respective schools. Regional differences in available training sessions endanger the goal for equality that the upper secondary education has. |
en |
| dct.abstract |
Tässä tutkimuksessa kartoitetaan Suomen maantieteen opettajien sähköisen opetustekniikan käyttöä ja teknisen tuen tarvetta. Suomen digitalisaatio – ja innovaatiopolitiikka ohjaa koko Suomen sekä opetuksen sähköistämistä. Maantieteen opettajat ovat olleet ensimmäisinä omaksumassa uudenlaista sähköistä opetustekniikkaa käyttöönsä uuden lukion opetussuunnitelman velvoitteiden mukaisesti.
Koulumaailman sähköistäminen on osa Suomen digitaalisaatiota. Suomalaisesta koulutusjärjestelmästä pyritään rakentamaan edelläkävijämaa sähköisen opetustekniikan täysimittaisessa käytössä. Muutokset etenevät päättäjätasolta lukio – opetukseen, joka on siirtymässä kohti lisääntyvää sähköistymistä ja sähköisiä ylioppilaskirjoituksia. Lukiolaiset ovat aktiivisia ja osaavia sähköisen tekniikan käyttäjiä. Myös lukioiden maantieteen opettajat suhtautuvat suurelta osin myönteisesti sähköisen opetustekniikan käyttöön. Suomessa on panostettu laiteresursseihin, koulutuksiin ja koulun sopivan infrasturuktuuriin. Uuden tekniikan täysimittainen hyödyntäminen ei ole kuitenkaan onnistunut halutulla tavalla. Fyysinen tuki on monessa koulussa niukkuustekijä ja opettajat pyrkivätkin ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti sekä kollegoiden avulla.
Tutkimuksessa selvitettiin sähköisen kyselylomakkeen kautta (n= 111) lukioiden maantieteen opettajien tärkeimpiä teknisiä tukimuotoja, sähköisen opetustekniikan käyttöön vaikuttavia tekjöitä sekä tärkeimpiä kouluttautumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tulokset analysoitiin tilastollisesti ja niitä havainnollistetaan tilastokuvioina.
Tutkimustulokset paljastavat, että tärkeimpiä tukimuotoja ovat kollegat, koulun tekninen tukihenkilö ja kumppani. Opettajat myös painottivat verkostojen merkitystä ja omaa tiedonhankintaa. Ongelmaksi muodostui tärkeimmän tukimuodon saatavuuden ja tarpeen ristiriita. Arkipäivän ongelmatilanteissa apua kaivattiin toiselta henkilöltä. Koulutukset ja itsenäinen opiskelu kasvattavat opettajien ammattitaitoa, mutta tiedon hyödyntäminen arkipäivän ongelmatilanteissa osoittautui haasteeksi. Koulutuksien kestoon ja sisältöihin kaivattiin tarkennuksia. Henkilökohtaisuuden lisäämistä kaivattiin. Alueelliset erot opettajien tukimuodoissa tulivat esille kouluttautumista tutkittaessa. Koulutuksen järjestäminen omalla koululla lisäisi vastaajan kouluttautumista asuinpaikasta riippumatta. Tutkimus osoitti, että syrjäisemmillä seuduilla asuvat opettajat kävisivät koulutuksissa enemmän, vaikka ne eivät sijaitsisi omalla koululla. Alueelliset erot opettajien kouluttautumismahdollisuuksissa vaarantavat tasa-arvoisen lukiokoulutuksen tavoitteen. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112252303 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
