Tutkimuksessa tutkitaan opiskelijoiden tavoiteorientaatioita, pystyvyysuskoa ja opiskeluponnisteluja matematiikan pitkän oppimäärän vektorit -kurssilla kahdessa oppimisympäristössä, jotka perustuvat syksyllä 2016 voimaan tulleeseen Lukion opetussuunnitelman perusteisiin (LOPS 2015). Tutkimus keskittyy niin motivaatiotekijöiden kuin opiskelijoiden mieltymysten mittaamisen osalta tehostetun kisällioppimisen oppimisympäristöön, jossa opetusmenetelmä on opiskelijoilla ensimmäistä kertaa käytössä. Yksilöllisen oppimisen oppimisympäristössä mitattiin vain motivaatiotekijöitä, opetusmenetelmän ollessa opiskelijoille tuttu aiemmilta matematiikan pitkän oppimäärän kursseilta.
Tutkimusaineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2016. Tutkimuksen otoskoko tehostetun kisällioppimisen osalta oli 51 opiskelijaa ja yksilöllisen oppimisen osalta 41 opiskelijaa. Motivaatiotekijöiden osalta tutkimus suoritettiin Survey-tutkimuksena, jossa oli 88 Likert-asteikollista väittämää välillä 1-5. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin Excel- ja SPSS-ohjelmistoja, missä tutkimuksessa käytetyt keskeisimmät analyysimenetelmät ovat riippumattomien otosten t-testi, Mann-Whitneyn u-testi, klusteerianalyysi (k-keskiarvoklusterointi) sekä Pearsonin korrelaatiokerroin. Motivaatiotekijöiden osalta tutkittavien muuttujien Cronbachin alfa vaihteli välillä 0,682 ja 0,927. Tavoitteena motivaatiotekijöiden osalta oli selvittää millaisia motivaatiotekijöitä opiskelijoilla on, millaisiin ryhmiin opiskelijat jakautuvat näiden perusteella, millaisia yhteyksiä motivaatiotekijöillä on sekä mitkä tekijät selittävät oppimisympäristöjen välistä eroavaisuutta tutkittavien muuttujien osalta.
Tehostetun kisällioppimisen oppimisympäristössä mitattiin motivaatiotekijöiden lisäksi opiskelijoiden mieltymyksiä opetusmenetelmästä kurssin alkupuolella (viikko 3, N = 52) sekä loppupuolella (viikko 6, N = 43). Mittaus oli kaksiosainen sisältäen viisi avointa kysymystä, jotka käsittelivät käytössä olevaa opetusmenetelmää ja sen keskeisiä ominaisuuksia. Tavoitteena opiskelijoiden mieltymysten osalta oli selvittää yhtäältä millaisia opiskelijoiden mieltymykset opetusmenetelmästä ovat ja toisaalta kuinka heidän mieltymyksensä muuttuvat kurssin edetessä.
Tutkimustulokset osoittavat molempien oppimisympäristöjen opiskelijoiden olevan oppimis- ja suoritusorientoituneita omaamalla korkean pystyvyysuskon sekä kyvyn ponnistella matematiikan opiskelussa. Yleisesti ottaen yksilöllisen oppimisen tyyppiarvot tutkittavien muuttujien osalta ovat hieman korkeammat kuin tehostetussa kisällioppimisessa, mikä johtunee opiskelijoiden epävarmuuteen uutta opetusmenetelmää kohtaan tehostetun kisällioppimisen oppimisympäristössä.
