Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Maankäytön vaikutus Kirkkonummen pienvesien veden laatuun

Show simple item record

dc.date.accessioned 2017-05-29T11:28:17Z und
dc.date.accessioned 2017-10-24T12:16:14Z
dc.date.available 2017-05-29T11:28:17Z und
dc.date.available 2017-10-24T12:16:14Z
dc.date.issued 2017-05-29T11:28:17Z
dc.identifier.uri http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/6056 und
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138.1/6056
dc.title Maankäytön vaikutus Kirkkonummen pienvesien veden laatuun fi
ethesis.discipline Geography en
ethesis.discipline Maantiede fi
ethesis.discipline Geografi sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/4576c495-ef57-422c-8e0b-10da121f09e4
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4
ethesis.department Institutionen för geovetenskaper och geografi sv
ethesis.department Department of Geosciences and Geography en
ethesis.department Geotieteiden ja maantieteen laitos fi
ethesis.faculty Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Science en
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Turunen, Noora
dct.issued 2017
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Antropogeeninen toiminta vaikuttaa heikentävästi vedenlaatuun. Tämä vaikutus perustuu luonnollisia prosesseja ja syklejä häiritsevään toimintaan. Kasvavat ravinnepitoisuudet saavat aikaan vesistöjen rehevöitymistä ja maanpinnan rikkoutumisesta johtuva lisääntyvä eroosio lisää vesien turbiditeettia ja sedimentaatiota. Etenkin liuenneiden raskasmetallien lisääntyminen on hyvin haitallista, sillä ne eivät hajoa luonnossa ja bioakkumuloituvat helposti. Hydrologiaa ja vedenlaatua on tärkeätä tarkkailla, jotta kuormituksen haitalliset vaikutukset voidaan minimoida. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää maankäytön vaikutusten merkitystä veden laatuun ihmistoiminnan muuttamilla pienillä valuma-alueilla Etelä-Suomessa. Tutkimus sijoittuu Kirkkonummen kunnan alueelle. Tutkimukseen kerättiin vesinäytteitä ja tietoja kemiallisista muuttujista marraskuun 2016 aikana 38 valuma-alueelta Kirkkonummen alueelta. Kerätyistä näytteistä analysoitiin vuoden 2017 alussa kokonaisravinne-, aines- ja liuenneiden metallien pitoisuudet. Maankäyttöluokitus määritettiin CORINE-aineiston ja Kirkkonummen kunnan tarjoaman hulevesiaineiston avulla ArcGIS-ohjelmistossa. Maankäyttöluokitusta verrattiin saatuihin vedenlaadun muuttujiin regressioanalyysillä. Tutkimus toteutetaan valuma-aluepohjaisella tarkastelutavalla, sillä sen avulla pystytään tarjoamaan hyvä yleiskuva valuma-alueen vesistöjen kunnosta kustannustehokkaasti. Saatujen tulosten perusteella Kirkkonummen pienten valuma-alueiden vedenlaatuun vaikuttaa eniten pellon osuus valuma-alueella lisäämällä kokonaisravinteiden ja ainespitoisuuden määrää. Metsän vaikutus on korrelaation perusteella vähäisempi ja ravinnekuormaa vähentävä. Rakennetun alueen määrän merkitys ravinteisiin ja ainespitoisuuteen olisi saatujen tuloksien mukaan alhainen. Ravinnepitoisuudet ovat kaiken kaikkiaan suuret tutkituilla valuma-alueilla. Liuenneista metalleista kadmiumin ja tinan määritysrajat eivät ylittyneet puolissa näytteistä. Keskiarvon perusteella arseenin määrä on vähäisempi tutkituissa puroissa kuin eteläisen Suomen latvapuroissa yleensä. Mangaanin, raudan ja lyijyn pitoisuudet ovat keskimääräisesti samalla tasolla. Keskimääräistä enemmän Kirkkonummen puroissa on alumiinia, vanadiinia, kromia, nikkeliä, kuparia ja sinkkiä. Verrattuna aiempiin tutkimuksiin kokonaisravinteiden ja ainespitoisuuden määrät korreloivat maankäytön kanssa teorian mukaisesti. Metsän ja rakennetun alueen korrelaatio tosin erottui oletettua vähäisempänä. Tähän voinee vaikuttaa se, että näytepisteitä oli vain 38 ja rakennetun alueen intensiteetti sekä osuus valuma-alueiden alasta ei ylittänyt 80 %. Ravinnepitoisuuksiltaan Kirkkonummen pienet joet ovat rehevöityneet. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin lisätä näytepisteiden paikkaa ja analysoida saatuja tuloksia mallinnuksen keinoin. Lisähyötyä voitaisiin saavuttaa lisäämällä tutkittavia parametreja esimerkiksi bakteriologian puolelta. fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe2017112252299
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Files Size Format View
turunennoora.pdf 3.472Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record