Musiikkiharrastuksen vaikutuksista aivoihin on tehty useita tutkimuksia, joista on myös saatu merkittäviä tuloksia. Musiikkiharrastus näyttää kehittävän kognitiivisia taitoja voimakkaasti yleisellä tasolla. Suoraan matemaattisiin taitoihin liittyviä tutkimuksia musiikkiharrastuksen vaikutuksista on vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia musiikkiharrastuksen, aivotoiminnan ja matemaattisten taitojen yhteyttä suomalaisilla ala- ja yläkouluikäisillä oppilailla.
Musiikkia harrastavien ja harrastamattomien lasten ja nuorten aivovasteita mitattiin Sointuasetelmassa. Matemaattisia taitoja mitattiin laskurutiinia testaavalla Math fluency –testillä ja rationaalilukujen ymmärrystä lukukäsitetestillä. Koehenkilöt olivat kolmannen, viidennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan oppilaita.
Aineiston analyysi osoitti, että oppilaiden suoriutuminen matemaattisia taitoja mittaavissa testeissä parani iän myötä. Laskurutiini parani erityisesti kolmannelta viidennelle ja seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle siirryttäessä. Lukukäsitetestin tulos parani erityisesti viidenneltä seitsemännelle luokalle siirryttäessä.
Yleisesti ottaen musiikkia harrastavat oppilaat saivat matemaattisissa testeissä parempia pisteitä kuin musiikkia harrastamattomat. Ero oli merkitsevä viidennen luokan lukukäsitetestin suoriutumisessa. Analyysissä havaittiin myös, että kolmannen luokan oppilaiden aivovasteet korreloivat Math fluency –testin pistemäärien kanssa siten, että oppilaat joiden aivovasteet olivat voimakkaita saivat testissä korkeampia pisteitä.
Tutkimus osoittaa, että musiikin harrastamisella voi olla positiivinen vaikutus matematiikan testisuoriutumiseen. Vaikutukset olivat yleisiä, eikä tuloksista voida varmuudella sanoa, johtuvatko ne yleisestä kognitiivisten taitojen kehittymisestä vai erityisesti matemaattisten taitojen kehityksestä.
