Aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen käyneiden maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut Uudellamaalla
Title: | Aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen käyneiden maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut Uudellamaalla |
Author(s): | Räsänen, Saara |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
Discipline: | Regional Studies |
Language: | Finnish |
Acceptance year: | 2017 |
Abstract: |
Immigration has increased and with it the need for research dealing with matters concerning immigrants employment and integration processes. This thesis aims to analyze educational and labour paths of immigrants in Uusimaa, who have started literacy training in the course of the year 2010. Literacy training is organized mainly for the purposes of labour market training aiming at further developing immigrants' human, cultural and social capital. The aim is to discover, which viewpoints the immigrants already completed literacy training and the providers of integration services are able to provide to education and employment. Furthermore, an analyses of the types of capital that are closely connected to these viewpoints will be conducted.
The area of research is Uusimaa for the reason that, the largest part of the migration wave is directed at the largest cities and especially to the metropolitan area. The data analyzed in this research consist of nine interviews collected from immigrants, heads of educational division and a teacher of the literacy training. In addition to this, quantitative data extracted from the information system of the labour policy administration on data registration of students of literacy training will be examined.
The time period under examination here extends from the year 2010 until 2017, during which, many significant changes have occurred regarding the literacy training and integration training. The contents of the integration training have altered as the point of direction of the integration training has shifted toward a more employment type of direction and the amount of vocational training has been increased. According to interviews, such developments include, changes in the literacy training programme's student profiles and improvements on the student's guidance to educational paths. Teaching groups of immigrants are very heterogeneous in terms of immigrants learning ability, life situation and education background. These differences influence their consequent progress and the formation of various capitals. Guidance and support provided at a right time were found to be important factors in building student's paths and furthering employment. However, current teaching model does not automatically support all students in their educational path. In conclusion, in order to provide accurate guidance, it is relevant to recognize what type of a learner a student is.
Three of the immigrants interviewed for the purposes of this research had found entry level employment in the labour markets and one interviewee was carrying out a vocational upper secondary qualification. Their most important objective in Finland was to find employment. The data has clearly revealed how different capitals form a synergetic relationship with each other. A work placement period pertaining to the training was an integral tool in increasing forms of capital in various ways. The work placement period was found to increase factors of human capital such as language skills and work experience. Cultural capital manifests in the form of acquired norms on Finnish work culture. The relevance of social capital was intensified through furthering of employment and support in the integration process, because it was through social networks, which immigrants retrieved information on employment and education.
Lisääntyneen maahanmuuton seurauksena tarve maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista käsittelevälle tutkimustiedolle on kasvanut. Tutkielmassa tarkastellaan vuonna 2010 aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa aloittaneiden maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkuja Uudellamaalla. Luku- ja kirjoitustaidon koulutusta järjestetään pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena, jonka avulla pyritään kehittämään maahanmuuttajien inhimillistä, kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia eri näkökulmia luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen käyneillä ja kotoutumispalveluiden tuottajilla on koulutukseen ja työllistymiseen. Lisäksi tutkitaan, mitä pääoman lajeja näihin näkökulmiin liittyy.
Tutkimusalueena on Uusimaa, koska suurin osa maahanmuuttajien muuttoliikkeestä suuntautuu etenkin pääkaupunkiseudulle. Tutkielman pääaineistona ovat yhteensä yhdeksän haastattelua maahanmuuttajilta, koulutuspäälliköiltä sekä yhdeltä luku- ja kirjoitustaidon opettajalta. Lisäksi käytetään kvantitatiivista työvoimahallinnon tietojärjestelmän rekisteriaineistoa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen asiakkaista.
Tutkielman tarkastelujakson aikana 2010–2017 luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa ja kotoutumiskoulutuksessa on tapahtunut monia merkittäviä muutoksia. Kotoutumiskoulutuksen sisältö on muuttunut, sillä koulutuksesta on tullut entistä työelämälähtöisempää ja ammatillista koulutusta on lisätty. Kotoutumispalveluiden tuottajien haastatteluissa nousi esille, että luku- ja kirjoitustaidon koulutuksien opiskelijaprofiilit ovat muuttuneet ja opiskelijoiden ohjaaminen koulutuksiin on parantunut. Maahanmuuttajien opetusryhmät ovat hyvin heterogeenisiä opiskelijoiden oppimisvalmiuksien, elämäntilanteen ja koulutustaustan suhteen. Nämä erot vaikuttavat opiskelijoiden pääomien kertymiseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen eteenpäin koulutuksissa. Ohjaus ja oikea-aikaisen tuen rooli nousivat tärkeiksi tekijöiksi opiskelijoiden polkujen rakentamisessa ja työllistymisen edistämisessä. Kaikkia opiskelijoita nykymallin mukainen opetus ei kuitenkaan välttämättä tue koulutuspolulla etenemistä. Olennaista opiskelijan jatko-ohjaamisen kannalta on tunnistaa, millainen oppija opiskelija on.
Haastatelluista maahanmuuttajista kolme oli työllistynyt sisääntuloammatteihin yleisille työmarkkinoille ja yksi suoritti ammatillista perustutkintoa. Heidän tärkein tavoitteensa Suomessa oli työllistyminen. Aineistossa näkyi selkeästi, kuinka pääomat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Koulutukseen kuuluva työelämäjakso ja työharjoittelu tarjosivat keinon lisätä pääoman muotoja monella eri tavalla. Sen kautta opiskelijat pääsivät lisäämään inhimillisen pääoman osatekijöitä eli kielitaitoa ja työkokemusta. Kulttuurinen pääoma näyttäytyi opittuina sääntöinä suomalaisesta työkulttuurista. Sosiaalisen pääoman merkitys korostui työllistymisen edistämisessä ja kotoutumisen tukena, koska sosiaalisten verkostojen kautta oli saatu tietoa työ- ja koulupaikoista.
|
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Gradu_Rasanen.pdf | 1.766Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4253]