Säällä on suuri merkitys päivittäiseen elämään. Näkyvyys on merkittävä tekija monelle säälle alttiissa toiminnassa, kuten lentoliikenteessä, rahtiliikenteessä ja pelastustoiminnassa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan sumupilvien esiintymistä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Sumupilvet haittaavat lentokoneiden nousua ja laskua, ja näkyvyyden heikentymisen vuoksi turvavälit täytyy pitää suurempina. Tästä aiheutuu merkittäviä myöhästymisiä ja taloudellisia menetyksiä lentoyhtiöille. Kustannukset laskevat, jos sumut pystytään ennakoimaan hyvissä ajoin.
Tässä tutkielmassa pyritään ennustamaan sumutilanteita tilastollisen jälkiprosessointimenetelmän avulla. Erilaisia tilastollisia menetelmiä verrataan keskenään ja valitaan paras menetelmä verifioinnin avulla. Malleja verifioidessa huomataan näkyvyyden ennustamisen olevan vaikeaa.
Aineistona käytettiin Ilmatieteen laitoksen tietokantaan tallennettua ennuste- ja havaintoaineistoa. Ennusteita ja havaintoja oli alimman pilven alarajan korkeudesta sekä vallitsevasta näkyvyydestä. Ennusteista oli käytössä HIRLAM- ja AROME-mallit sekä päivystävän meteorologin laatimat TAF-lentopaikkaennusteet. Havaintoaineistona oli Helsinki-Vantaan lentoaseman METAR-havaintoja, jotka ovat manuaalisesti tehtyjä säähavaintoja.
Todennäköisyysennusteet luotiin logistisella regressiolla ja gammaregressiolla. TAF-ennusteiden huomattiin olevan parempia kuin numeeristen säämallien tekemät piste-ennusteet. Säämallien ennustamalle pilvisyydelle ei saatu luotua tilastollista mallia lainkaan, sillä ennusteaineistoa oli kerätty liian lyhyeltä ajanjaksolta.
