Annoksen ja pinta-alan tuloa (DAP, dose-area product) mittaavaa DAP-mittaria käytetään röntgendiagnostiikassa potilaan säteilyaltistuksen määritykseen. DAP-mittari on läpäisytyyppinen, tasomainen ionisaatiokammio, jolla voidaan mitata samanaikaisesti potilastutkimuksen kanssa. Röntgenlaitteessa oleva DAP-mittari tulisi kalibroida siten, että mittaustuloksena saadaan annoksen ja pinta-alan tulo potilaaseen kohdistuvassa säteilykeilassa. Mittareita voidaan kalibroida erilaisilla menetelmillä, mutta usein on tyydytty käyttämään mittarin valmistuksen yhteydessä tehtyä kalibrointia. Tässä työssä oli tarkoitus kehittää DAP-mittareille yhtenäinen ja toimiva kalibrointimenettely, jonka avulla mittaukset ovat jäljitettävissä kansainväliseen mittausjärjestelmään.
Uudessa kalibrointimenettelyssä käyttöpaikalla suoritettava kalibrointi tehdään kalibroidulla DAP-mittarilla (vertailumittarilla), joka on säteilykeilassa samanaikaisesti kalibroitavan mittarin kanssa. Säteilyn käyttöpaikalla kalibroinnissa tarvittavat vertailumittarit kalibroidaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) mittanormaalilaboratoriossa. Menetelmän kehittelyä varten DAP-mittareita tutkittiin laboratorioon rakennetulla mittausjärjestelyllä, jossa selvitettiin niiden toimintaa ja kalibrointiin vaikuttavia tekijöitä. Vertailumittarin kalibrointia varten tutkittiin kahta menetelmää, joissa todellinen annoksen ja pinta-alan tulo määritetään joko mittaamalla kalibroidulla DAP-mittarilla tai laskemalla ilmaan absorboituneen annoksen ja säteilykeilan poikkileikkauksen pinta-alan mitattujen arvojen tulo.
Kahdella eri menetelmällä mitatut DAP-arvot poikkeavat useita prosentteja toisistaan. Aikaisempien tutkimuksien ja omien mittausten perusteella päätettiin, että vertailumittareiden kalibroinnissa käytetään mittanormaalina laboratorion kalibroitua DAP-mittaria. Kehitetyn menetelmän avulla mittanormaalilaboratoriossa kalibroitiin viisi vertailumittaria. Yhden vertailumittarin avulla kalibroitiin diagnostisten röntgenlaitteiden DAP-mittareita niiden omilla käyttöpaikoilla sairaalassa.
Mittauksissa huomattiin, että tavanomainen paine- ja lämpötilakorjaus korjaa mittareiden näyttämää hieman liikaa. Siksi olosuhteiden vaihtelut vaikuttavat korjattuihin mittaustuloksiin ja kalibroinnin epävarmuuteen enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu.
