Erilaisten palvelujen tarjoaminen verkossa on yleistynyt internetin leviämisen myötä. Myös julkiseen hallintoon kohdistuu paineita tarjota palveluita verkossa. Tähän mennessä julkisen hallinnon tarjoamat verkkopalvelut ovat olleet lähinnä tietoa tarjoavia, tai yhteen virastoon kytkeytyviä palveluita. Tavoittena on, että kansalaiset voisivat asioida yhden portaalin kautta ja monimutkaistenkin transaktioiden teko (esimerkiksi veroilmoitus) onnistuu luontevasti.
Tietojenkäsittelytieteen näkökulmasta tällaisten yhteispalveluiden (one-stop government) toteuttaminen vaatii kehittyneitä sovellusintegraatiotekniikoita. Transaktioiden käsittely vaatii myös työnkulkujen hallintaa ja virtuaalisten organisaatioiden muodostamista. Tietoturva ja tietosuoja ovat myös oleellisia asioita sähköisessä asioinnissa.
Tieteellisiä artikkeleita aihe-alueelta löytyy paljon, mutta konkreettisia teknisiä ratkaisuja on vain muutama. Tämä tutkielma on state-of-the-art tyyppinen katsaus näihin tekniikoihin ja pilottihankkeisiin. Laajempaan tarkasteluun on otettu neljä projektia: ADSS-OSCAR, PASSPORT, eGOV ja WebDG.
Tutkimusongelmana on: onko yhteispalveluiden toteutuksessa muodostunut jo vakiintuneita standardiratkaisuja, ja mitä ongelmia on vielä ratkaisematta? Jo muodostuneiksi standardeiksi todetaan XML, ja siihen perustuvat sovellukset, erityisesti web-palvelut (SOAP, WSDL, UDDI). Myös J2EE-standardi on vahvasti esillä. Alueita, jotka vaativat suurempaa huomiota tai joihin liittyy ratkaisemattomia ongelmia, ovat asiakaslähtöisyys, läpinäkyvyys, käytettävyys, työnkulkujen hallinta, tietosuoja ja suorituskyky. Tekniset välineet palveluiden rakentamiseen ovat kuitenkin olemassa ja suurimmat ongelmat ovat ei-teknisiä
