Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Matkailurakentaminen ja sen diskursiivinen rakentuminen Kilpisjärvellä

Show full item record

Title: Matkailurakentaminen ja sen diskursiivinen rakentuminen Kilpisjärvellä
Author(s): Mäkitie, Tuukka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geography
Language: Finnish
Acceptance year: 2010
Abstract:
This master s thesis examines tourism related housing and related discourses in the village of Kilpisjärvi, Finland. I study the tourism development in Kilpisjärvi and the debate related to this process. My methodology is based on discourse and content analysis. The purpose of this study is to examine and classify the discourses of tourism related housing and what are the lessons learned from the recent development of Kilpisjärvi. Kilpisjärvi is the northernmost village in western Finnish Lapland, located in the middle of the highest mountain area of Finland. The area has been reindeer herding area of Saami people for centuries, but it has lacked permanent settlement until the beginning of 20th century. The first tourist accommodation was built in 1930s, followed by the road in 1940s and the hotel in 1950s. Traditionally the area has attracted skiers and hikers. The area is also known for its extraordinary nature and rare plant life. Tourism development was slow in Kilpisjärvi until the turn of millennium when rapid growth in tourism related housing was triggered by extensive land use planning. Small wilderness village of Kilpisjärvi has grown to a tourism centre with over 800 beds in commercial enterprises, more than hundred second-homes, and two large caravan areas. This development has raised conflicts among villagers. The empirical part of this study is based on the interviews of 17 permanent dwellers of Kilpisjärvi and three Norwegian cottage owners. Six discourses can be distinguished: 1) Nature and landscape, 2) Economy, 3) Place, 4)Reindeer herding, 5) Governance and 6) Possibilities to influence decision-making. The first discourse stressed that tourism development and building should adapt to nature and landscape, while economic discourse stressed the economical importance of tourism to Kilpisjärvi and the municipality of Enontekiö. The third discourse noted the change of Kilpisjärvi as a place due to the boom of tourism development. The discourse of reindeer herding was clearly distinguished from others, seeing tourism development merely negative. Governance was seen as an important tool in regulating development, but many saw that the municipal administration has failed to take into account other aspects of tourism development than economical factors. Many villagers saw their influence in decision-making weak, while landowners and municipal decision-makers were seen as oligarchy in land-use planning regardless of formal participatory planning process enforced by law. I conclude that it is important to take into account the diversity of local discourses in tourism development and land use issues. Transparent and genuine participatory planning process would promote sustainable development, prevent conflicts and allow decisions and development which would satisfy larger number of local dwellers than presently.
Käsittelen pro gradussani Kilpisjärven matkailurakentamista ja sen paikallista diskursiivista rakentumista. Luon katsauksen alueen matkailurakentamisen kehitykseen sekä tarkastelen diskurssi- ja sisällönanalyysin keinoin tämän ympärillä käytävää keskustelua ja argumentteja. Työn tarkoituksena on selvittää, minkälaisia diskursseja Kilpisjärven matkailurakentamiseen liittyy, ja mitä tästä voidaan ottaa opiksi matkailurakentamisen kehittämisessä. Kilpisjärvi on Länsi-Lapin pohjoisin kylä, joka sijoittuu Käsivarren suurtunturivyöhykkeelle. Alue on toiminut saamelaisten poronhoitoalueena vuosisatojen ajan, mutta pysyvä asutus on saapunut alueelle vasta 1900-luvun alussa. 1930-luvulla alueelle rakennettin ensimmäinen matkailijoiden majoitusrakennus, ja alueen matkailukäyttöä lisäsi tien ja hotellin valmistuminen 1940- sekä 1950-luvulla. Kilpisjärvi on perinteisesti houkutellut erityisesti hiihtäjiä sekä retkeilijöitä, ja on tunnettu luonnonolosuhteistaan, minkä ansiosta alueella on useita harvinaisia kasvilajeja. Kilpisjärven matkailu kasvoi hiljalleen 1900-luvulla, kunnes vuosituhanteen vaihteen tienoilla uusi asema- ja ranta-asemakaavoitus mahdollisti voimakkaan matkailurakentamisen kasvun, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. Pieni erämaakylä on kehittynyt reilussa kymmenessä vuodessa matkailukeskukseksi, jossa on yli 800 makuupaikkaa kaupallisissa majoitusliikkeissä, yli sata yksityistä loma-asuntoa sekä kaksi laajaa asuntovaunualuetta . Tämä kehitys on herättänyt ristiriitaisia tunteita kyläläisten keskuudessa. Työn empiirinen osuus perustuu 17 kilpisjärveläisen sekä kolmen norjalaisen loma-asukkaan teemahaastatteluihin, jotka toteutin vuoden 2009 kevään ja kesän aikana. Haastatteluiden perusteella on luokiteltavissa kuusi diskurssia tai puheteemaa: 1) maiseman ja luonnon, 2) talouden, 3) paikan, 4) poronhoidon, 5) julkisen hallinnon sekä 6) vaikutusmahdollisuuksien diskurssit. Ensimmäinen diskurssi painotti, että matkailurakentamisen tulisi sopeutua luonnonmaisemaansa ja olosuhteisiinsa, kun taas toinen diskurssi korosti matkailun taloudellista merkitystä Kilpisjärvelle ja Enontekiön kunnalle. Paikan diskurssi puolestaan kiinnitti huomion Kilpisjärven muutokseen paikkana matkailurakentamisen kasvun myötä, kun taas poronhoidon diskurssi piti matkailurakentamisen kehitystä pääosin haitallisena poronhoidon harjoittamiselle. Julkinen hallinto nähtiin olevan avainasemassa matkailurakentamisen kehittämisessä, mutta sen koettiin epäonnistuneen Kilpisjärven matkailurakentamisen tasapainoisessa kehittämisessä huomioiden lähinnä taloudellisia näkökulmia jättäen huomioimatta muita alueeseen liittyviä elementtejä, kuten maisemaan ja luontoon liittyviä arvoja. Kyläläisten vaikutusmahdollisuudet kylän kehittämisessä nähtiin pääosin heikoiksi, kun taas maanomistajien ja kunnan päätöksentekijöiden nähtiin hallitsevan maankäytönsuunnittelua näennäisestä lain mukaisesta kuulemismenettelystä huolimatta. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että maankäytön suunnittelussa ja kehittämisessä on tärkeää huomioida monimuotoinen maankäytön diskursiivinen ja sosiaalinen rakentuminen. Osallistavan suunnittelun tulee olla läpinäkyvää ja aitoa, mikä ennaltaehkäisisi konflikteja ja edistäisi kestävää kehitystä. Tämän prosessin avulla voidaan saavuttaa päätöksentekoa ja kehitystä, jonka paikallinen väestö kokee hyväksyttäväksi.


Files in this item

Files Size Format View
matkailu.pdf 1.912Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record