Ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä

Ihmisten salakuljetus ja kauppa ovat ilmiöitä, joita kuvataan usein maailmanlaajuisiksi nopeasti kasvaviksi ilmiöiksi. Ihmisten salakuljetukseksi katsotaan laittoman maahantulon järjestäminen tai laittoman maassa oleskelun mahdollistaminen, joten sitä ei ole olemassa ilman valtioita. Ihmiskauppaan puolestaan sisältyy aina hyväksikäyttötarkoitus ja rikos kohdistuu henkilöön eli kyseessä on vakava ihmisoikeusloukkaus. Molemmista ilmiöistä on uutisoitu enemmän vuosituhannen vaihteen jälkeen ja erityisesti ihmiskauppauutisointi on lisääntynyt nopeasti. Ilmiöitä käsitteleviä uutisia ei ole kuitenkaan Suomessa tutkittu ja ihmiskauppauutisointi on ollut vähäistä koko Euroopassa. Vertailin tässä työssä kriittisesti ihmisten salakuljetusta ja kauppaa käsittelevien sanomalehtiuutisten sisältöä Suomessa ja Ruotsissa poliittisen ja moraalin maantieteen näkökulmista. Tavoitteenani oli ensiksi selvittää, missä asiayhteyksissä suomalainen HS ja ruotsalainen DN käsittelevät ilmiöitä. Sen jälkeen huomioni kiinnittyi siihen, miten uutisissa tuotettiin identiteettejä eri mittakaavoissa ja miten niitä rajattiin. Työn lähtökohta on, että tiedotusvälineet heijastelevat alueella vallitsevia poliittisia valta-asetelmia ja maailmankuvia. Täydensin näkökulmaani moraalin maantieteellä, koska siinä tutkitaan arvomaailmojen ulottuvuutta ja sitä, miten kaukana olevat tai normista poikkeavat ihmiset tai asiat uutisissa esitetään. Valitsin aineistoksi sanomalehdet, koska niitä käytetään poliittisessa maantieteessä tutkittaessa esimerkiksi sitä, miten alueita esitetään journalismissa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelin sanomalehtiartikkeleja sisällönanalyysin avulla luokittelemalla sanomalehtiartikkelit luokkiin muun muassa asiasisältönsä perusteella. Mittakaavojen ja rajailmaisujen tutkimiseen käytin diskurssianalyysia, jonka avulla tutkitaan, miten teksteissä esiintyvät puhetavat ilmentävät yhteiskunnassa vallassa olevia käsityksiä. Työn tulokset osoittavat, että Suomessa varsinkin ihmisten salakuljetusta tarkastellaan rajanäkökulmasta ja korostetaan maan sijaintia idän ja lännen välissä, mikä kertoo siitä, että rajanäkökulma vaikuttaa suuresti suomalaiseen identiteettiin. Aineistossa puhuttavat lisäksi etenkin ihmiskaupan ja prostituution väliset kytkökset. Ruotsissa uutisoinnissa korostetaan Ruotsin aktiivisuutta taistelussa ilmiöitä vastaan, mutta rajanäkökulma jää vähäiseksi ja sen sijasta keskeisemmäksi nousee taistelu ihmiskauppaa vastaan EU:n tasolla. Ruotsissa ihmiskauppa nähdään prostituution tavoin naisiin kohdistuvana väkivaltana, joten uutisissa ollaan kielteisiä seksinostoa kohtaan. Molemmissa maissa tilanteen ratkaisijoina esitetään oma valtio, EU ja oman maan viranomaiset, kun taas tilanteeseen syyllisenä pidetään useimmiten kansainvälistä rikollisuutta ja EU:n ulkopuoliset alueet kuvataan kaoottisina tai uhkaavina. Laittomista maahanmuuttajista ja myös ihmiskaupan uhreista käytetään molemmissa lehdissä leimaavia termejä. Tulosten perusteella molemmista ilmiöistä rakennetaan tiedotusvälineissä todellisuutta suurempaa uhkakuvaa, joka osaltaan vahvistaa EU:n sisäistä yhtenäisyyttä ja kansallisidentiteettiä.