| dc.date.accessioned |
2011-08-23T12:09:19Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-11-06T11:15:07Z |
|
| dc.date.available |
2011-08-23 |
fi |
| dc.date.available |
2011-08-23T12:09:19Z |
und |
| dc.date.available |
2017-11-06T11:15:07Z |
|
| dc.date.issued |
2011-08-12 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138/27436 |
|
| dc.publisher |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dc.publisher |
Helsingfors universitet |
sv |
| dc.publisher |
University of Helsinki |
en |
| dc.title |
Helsingin Östersundomin pienvesien kartoitus |
fi |
| ethesis.discipline |
Geography |
en |
| ethesis.discipline |
Maantiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Geografi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/4576c495-ef57-422c-8e0b-10da121f09e4 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Kujala, Anna-Maria |
|
| dct.issued |
2011 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
The area of Östersundom (29,1 square kilometers) was attached to Helsinki in the beginning of the year 2009. Östersundom is formed mostly from the municipality of Sipoo, and partly from the city of Vantaa. Nowadays Östersundom is still quite rural, but city planning has already started, and there are plans to develop Östersundom into a district with 45 000 inhabitants. In this study, the headwaters, streams and small lakes of Östersundom were studied to produce information as a basis for city planning. There are six main streams and five small lakes in Östersundom.
The main methodology used in this study was the examination of the physical and the chemical quality of the water. The hygienic quality of the water was also studied. It was also examined whether the waters are in their natural state, or have they been treated and transformed by man. In addition, other factors affecting the waters were examined. Geographical information data was produced as a result of this work. Östersundom is the main area looked at in this study, some factors are examined in the scope of the catchment areas.
Water samples were collected in three sampling periods: 31.8-4.9.2009, 3.-4.2.2010, and 10.-14.4.2010. There were 20 sampling points in Östersundom (5 in small lakes, 15 in streams). In the winter sampling period, only six samples were collected, from which one was taken from a small lake. Field measurements associated with water sampling included water temperature, oxygen concentration, pH and electoral conductivity. Water samples were analyzed in the Laboratories of Physical Geography in the University of Helsinki for the following properties: total suspended solids (TSS), total dissolved substances (TDS), organic matter, alkalinity, colour, principal anions and cations and trace elements. Metropolilab analyzed the amount of faecal coliform bacteria in the samples.
The waters in Östersundom can be divided to three classes according to water quality and other characteristics: the upper course of the streams, the lower course of the streams and the small lakes. The streams in their upper course are in general acidic, and their acid neutralization capacity is low. The proportion of the organic matter is high. Also the concentrations of aluminium and iron tend to be high. The streams in the lower course have acidity closer to neutral, and the buffering capacity is good. The amounts of TSS and TDS are high, and as a result, the concentrations of many ions and trace elements are high as well. Bacteria were detected at times in the streams of the lower course. Four of the five small lakes in Östersundom are humic and acidic. TSS and TDS concentrations tend to be low, but the proportion of organic matter is often high. There were no bacteria in the small lakes. The fifth small lake (Landbonlampi) differs from the others by its water colour, which is very clear. This lake is very acidic, and its buffering capacity is extremely low.
Compared to the headwaters in Finland in general, the concentrations of many ions and trace elements are higher in Östersundom. On the other hand, the characteristics of water were different according to the classification upper course streams, lower course streams, and small lakes. Generally, the best water quality was observed in the stream of Gumbölenpuro and in the lakes Storträsk, Genaträsk, Hältingträsk and Landbonlampi.
Several valuable waters in their natural state were discovered from the area. The most representative example is the stream of Östersundominpuro in its lower course, where the stream flows through a broad-leaf forest area. The small lakes of Östersundom, and the biggest stream Krapuoja, with its meandering channel, are also valuable in their natural state. |
en |
| dct.abstract |
Östersundomin alue liitettiin Helsinkiin Sipoosta ja osin Vantaasta vuoden 2009 alussa. Tämä 29,1 neliökilometrin alue on toistaiseksi maaseutumaista, mutta siitä suunnitellaan melko tiivistä, jopa noin 45 000 asukkaan kaupunginosaa. Tässä tutkimuksessa on kartoitettu Östersundomin pienvesiä alueen kaupunkisuunnittelua silmällä pitäen. Alueella on kuusi suurempaa puroa ja viisi lampea.
Östersundomin pienvesiä on kartoitettu viitekehyksenä veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkastelu. Myös veden hygieenistä laatua tarkasteltiin. Lisäksi selvitettiin ja arvotettiin pienvesien luonnontilaisuutta. Myös muita pienvesiin ja niiden laatuun vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu. Tämän työn tuloksena on lisäksi luotu paikkatietoaineisto alueen pienvesistä sekä purojen valuma-alueista. Pääasiallisena tutkimusalueena on Östersundom. Lisäksi vallitsevia olosuhteita sekä pienvesiin ja niiden laatuun vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu purojen valuma-alueiden laajuudelta.
Vesinäytteet kerättiin kolmessa jaksossa: 31.8-4.9.2009, 3.-4.2.2010 ja 10.-14.4.2010. Näytepisteitä Östersundomissa oli 20 kappaletta, niistä viisi oli lammissa ja 15 puroissa. Talvella näytteet otettiin kuudesta näytepisteestä, joista yksi oli lampi. Näytteenoton yhteydessä mitattiin veden lämpötila, happipitoisuus, pH-arvo sekä sähkönjohtavuus. Vesinäytteistä analysoitiin Helsingin yliopiston luonnonmaantieteen laboratorioissa kiintoaines, liuennut aines, orgaaninen kiintoaines, väriluku, alkaliteetti, liuenneet ionimuotoiset aineet sekä hivenaineet. Metropolilabissa analysoitiin fekaalisten kolibakteerien määrä.
Alueen pienvedet voidaan jakaa veden laadun pääpiirteiltään kolmeen luokkaan: purojen latvaosat, purojen alajuoksut sekä lammet. Purot ovat latvaosiltaan happamia, ja niiden puskurointikyky oli yleensä heikko. Orgaanisen kiintoaineen osuus latvapuroissa oli suuri. Liuenneita ioneita oli vähän, mutta esimerkiksi alumiinin ja raudan pitoisuudet olivat toisinaan korkeita. Purot alajuoksuilla olivat happamuudeltaan lähempänä neutraalia, ja niiden puskurointikyky oli hyvä. Kiinto- ja liuennutta ainesta oli usein paljon, mikä näkyi monien ionien ja hivenaineiden korkeina pitoisuuksina. Fekaalisia bakteereja esiintyi toisinaan. Östersundomin lammista neljä on humuspitoisia ja happamia. Kiinto- ja liuenneen aineen pitoisuudet lammissa olivat matalia, ja orgaanisen aineksen osuus suuri. Bakteereja ei lammissa esiintynyt. Yksi lammista, Landbonlampi, on kirkasvetinen, ja saanee vetensä ainakin osittain pohjavedestä. Landbonlampi on hyvin hapan, ja sen puskurointikyky on hyvin matala.
Koko Suomen latvapuroihin verrattuna Östersundomin pienvesissä monien liuenneiden ionien ja hivenaineiden pitoisuudet olivat korkeampia, erityisesti purojen alajuoksuilla. Monet veden ominaisuudet vaihtelivat selvästi edellä mainitun luokittelun mukaisesti (purojen latvaosat, alajuoksut ja lammet) mukaisesti. Veden laatu vaihteli myös purojen ja lampien sekä saman puron eri näytepisteiden välillä. Yleistettynä paras veden kokonaislaatu oli Gumbölenpurossa sekä lammissa Storträsk, Genaträsk, Hältingträsk ja Landbonlampi.
Östersundomissa havaittiin monia arvokkaita, luonnontilaisia pienvesiä. Parhaita esimerkkejä näistä ovat Östersundominpuro alajuoksullaan virratessaan lehtoalueen poikki, alueen lammet sekä Krapuoja kulttuurimaisemineen ja meanderoivine uomineen. Alueen kaupunkisuunnittelussa pienvesien huomiointi onkin tärkeää. Purot tulee pitää avouomaisina niin pitkälti kuin mahdollista, sekä puronvarsien ja lampien rantojen kasvillisuus sekä lähiympäristön olosuhteet tulee säilyttää, jotta viherkäytävämerkitys alueen eteläosan luonnonsuojelualueilta pohjoiseen Sipoonkorpeen toteutuu. Alueen hulevesien kulku tulee suunnitella hyviä lähialueiden esimerkkejä hyödyntäen, jolloin pienvedet lähiympäristöineen tarjoavat hyvän viher- ja virkistyskäyttöelementin Östersundomin uuden kaupunginosan asukkaille. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Ruth, Olli |
|
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe201108232259 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| dct.alternative |
Mapping of the headwaters and small lakes in Östersundom, Helsinki |
en |
| dct.rights |
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. |
en |
| dct.rights |
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. |
sv |
| dct.rights |
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. |
fi |
