dc.date.accessioned |
2012-01-09T08:27:22Z |
und |
dc.date.accessioned |
2017-11-06T12:04:58Z |
|
dc.date.available |
2012-01-09T08:27:22Z |
und |
dc.date.available |
2017-11-06T12:04:58Z |
|
dc.date.issued |
2008-04-29 |
|
dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138/29010 |
|
dc.publisher |
Helsingin yliopisto |
fi |
dc.publisher |
Helsingfors universitet |
sv |
dc.publisher |
University of Helsinki |
en |
dc.title |
Helsingin kävelykeskustan suunnittelu ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjien näkökulmasta |
fi |
ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3a72679e-a641-4176-aa98-b7dc26d16086 |
|
ethesis.department |
Geografiska institutionen |
sv |
ethesis.department |
Department of Geography |
en |
ethesis.department |
Maantieteen laitos |
fi |
ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
dct.creator |
Oikarinen, Ilkka |
|
dct.issued |
2008 |
|
dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
dct.abstract |
According to the recent studies, the negative attitude of the entrepreneurs is on of the main barriers in the development of the car-free zones in the city centers of Finland. Entrepreneurs in the city center are afraid of losing their income due to the limited private car use in the city centers. The negative attitudes of entrepreneurs are the most common in the larger cities of Finland. Especially the small storefronts have regarded the building of car-free zones as a negative feature.
This research explored the development of the planning of car-free zones in the Helsinki city center, the goals of the planning and how the planning and developing of car-free zones and pedestrian streets is seen by the storefronts located in the city center.
The main research material was collected by a questionnaire from the storefront owners located in the city center of Helsinki. Other research material consisted of two specialist interviews, empirical observations, studies and researches concerning pedestrian areas and car-free zones, research literature concerning urban planning and urban studies and newspaper articles. The collected questionnaire data was analyzed statistically using cross-tabulation.
The development of the car-free zones in the Helsinki city center has been long and winding process. Only two streets from the 1 989 car-free zone guideline plan have been changed to pedestrian streets. However, the development and the building of pedestrian streets is proceeding. Two streets in the city center are about to turn to pedestrian streets within the next three years. Pedestrian areas are under continuous improving as well. The focus of the development of car-free zones is at the moment around the Aleksanterinkatu blocks on the east side of the Central Business District of Helsinki.
According to the results, the building and developing of pedestrian areas is seen positively by most of the respondents. Respondents see that the pedestrian areas affect the performance of their business positively. A small majority of the respondents considers that private car use in the city centre of Helsinki should be prevented. The storefronts located in pedestrian streets see the development of the pedestrian areas more negatively than storefronts located outside of the pedestrian streets. The reasons behind the negative attitudes are possibly the problems appeared in the pedestrian streets. The results confirm that in order to develop a functional pedestrian street the strategy has to be comprehensive. In the worst case, pedestrian streets outside of the main pedestrian area may even complicate the business performance of the storefronts.
In future it would be interesting to examine how the other firms located in the Helsinki city center, e.g. department stores, shopping centers, developers and real estate firms see the planning of pedestrian areas. City dwellers and people living in the city center would be interesting to integrate in to the study as well and compare the results with results from this study. |
en |
dct.abstract |
Aiempien tutkimusten mukaan keskustayrittäjien kielteinen asenne on olennaisesti vaikeuttanut kävelykatujen toteuttamista kaupunkikeskustoissa. Yrittäjät pelkäävät ostokykyisten asiakkaiden kaikkoavan ja liikevaihtonsa pienenevän kävelykeskustauudistusten myötä. Yrittäjien kielteiset asenteet ovat usein myös painottuneet suuriin kaupunkeihin. Etenkin ydinkeskustassa sijaitsevat kadunvarsiliikeyrittäjät ovat kokeneet kävelykadut ongelmiksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjien näkemys Helsingin kävelykeskustan suunnittelusta, millaisena ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjät näkevät sijaintikatunsa kävelykeskustan suunnittelupäämäärien kautta tarkasteltuna, ja onko kävelykatuyrittäjien ja kävelykatujen ulkopuolella sijaitsevien yrittäjien näkemysten välillä eroja. Taustana tälle tarkastellaan Helsingin kävelykeskustaa pohjoismaisessa kontekstissa, ja käydään läpi Helsingin kävelykeskustan suunnittelun ja rakentumisen historiaa ja päämääriä.
Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjille tehdystä kyselystä, kävelykeskustoihin liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä, kaupunkisuunnitteluun ja -tutkimukseen liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta, sanomalehtiartikkeleista, ydinkeskustassa tehdystä empiirisestä havainnoinnista ja kahdesta asiantuntijahaastattelusta. Kyselyaineistoa analysoidaan tutkimuksessa tilastollisten menetelmien avulla.
Helsingin kävelykeskustan suunnittelu ja rakentuminen on ollut pitkällinen prosessi. Vuoden 1 989 kävelykeskustan periaatesuunnitelmasta on konkretisoitunut Kluuvikatu ja Mikonkatu. Keskustatunnelihanke on vaakalaudalla, minkä vuoksi kävelykeskustan uuden periaatesuunnitelman toteutuminen on epävarmaa. Kävelykeskustan rakentuminen kuitenkin etenee. Keskuskatu ja Kalevankadun itäpää muutetaan kävelykaduiksi ja ydinkeskustan jalankulkuympäristöä parannetaan ja kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä kävelykeskustan suunnittelun painopiste on Aleksanterinkadun kortteleiden ympäristössä, ja suunnittelun tärkeimpiä päämääriä ovat viihtyisyyden, turvallisuuden, kaupallisen vetovoimaisuuden ja saavutettavuuden parantaminen.
Kyselyyn vastanneiden yrittäjien mielestä kävelykeskustaa tulisi laajentaa, sillä laajemman kävelykeskustan nähdään kasvattavan liikevaihtoa ja lisäävän yleisesti ydinkeskustan vetovoimaa. Kävelykatuyrittäjien näkemykset kävelykeskustan suunnittelusta ja kehittämisestä olivat kävelykatujen ulkopuolisia yrittäjiä kielteisempiä. Em. yrittäjien asenteisiin vaikuttavat oletettavasti tutkituilla kävelykaduilla ilmenneet ongelmat. Kyse voi myös olla siitä, että uusien kävelykatujen rakentaminen haittaa kävelykatujen saavutettavuutta. Kadunvarsiliikeyrittäjien yleinen suhtautuminen kävelykeskustan kehittämiseen ja suunnittelupäämääriin on kuitenkin pääosin positiivista.
Jatkotutkimuksen kannalta olisi kiinnostavaa selvittää, onko muiden ydinkeskustassa toimivien yritysten, kuten esimerkiksi tavaratalojen ja kauppakeskusten johdon ja kiinteistösijoittajien ja -omistajien suhtautuminen kävelykeskustan kehittämiseen myös positiivista. Tämän lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää keskustan käyttäjien ja keskustassa asuvien asenteita kävelykeskustan suunnitteluun, ja verrata tuloksia tässä tutkimuksessa selvitettyihin kadunvarsiliikeyrittäjien näkemyksiin. |
fi |
dct.language |
fi |
|
ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
ethesis.language |
Finnish |
en |
ethesis.language |
suomi |
fi |
ethesis.language |
finska |
sv |
ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe200809051885 |
|
dc.type.dcmitype |
Text |
|
dct.rights |
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. |
en |
dct.rights |
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. |
sv |
dct.rights |
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. |
fi |