Tämä työ on talousmaantieteellinen tutkimus, joka käsittelee Itävallan ja Slovakian raja-alueen keskuksia Wieniä ja Bratislavaa. Toisen maailmansodan jälkeen Itä- ja Länsi-Euroopan välille muodostui raja, joka jakoi Euroopan poliittisesti kahtia. 1990-luvun alussa raja murtui. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka yli 40 vuotta kestänyt poliittinen kahtiajako idän ja lännen välillä on vaikuttanut raja-alueen infrastruktuuriin, valtioiden väliseen ulkomaankauppaan, ja kuinka paikalliset asukkaat kokevat nykyisen tilanteen.
Ulkomaankaupan rakenteen vertailussa aineistona on Tšekkoslovakian ja EU:n ulkomaankauppatilastoja. Raja-alueen infrastruktuuria tutkitaan vanhojen ja uusien karttojen avulla. Muuta aineistoa ovat tieteelliset tekstit ja tutkimukset sekä paikallisten asukkaiden ja asiantuntijoiden haastattelut.
Valtioiden rajalla kohtaavat kaksi erilaista taloutta: Itävallan länsimainen markkinatalous ja Slovakian itäinen siirtymätalous. Talouksien erot aiheuttavat jännitteitä, jotka pyrkivät tasaantumaan niin, että rajan yli virtaa pääomaa toiseen ja työvoimaa vastakkaiseen suuntaan. Bratislava on Slovakian taloudellinen keskus ja painopistealue. Wien on Itävallan taloudellinen keskus, mutta Itävallan taloudellinen painopistealue sijaitsee Länsi-Itävallassa. Rajan pinnassa sijaitsevat alueet ovat syrjäistä maatalousseutua, koska suljettu raja periferisoi aluetta. Rajan madalluttua itäisen Itävallan tilanne kohentuu ja koko Itävallan talousrakenne tasapainottuu. Slovakiassa tilanne kehittyy päinvastaiseen suuntaan. Bratislava imee kaiken kasvun ja vaurauden itselleen ja kasvaa muiden alueiden kustannuksella: Slovakian talous- ja aluerakenne vääristyy entisestään.
Valtioiden välisen ulkomaankaupan vertailussa kävi ilmi, että Itävallan tuonti Slovakiasta on monipuolistunut niin, että nyt tuonti ei nojaa enää vain kahteen suureen tuoteryhmään. Raaka-aineiden ja polttoaineiden osuus Slovakiasta Itävaltaan kulkevasta tavarasta on vähentynyt ja koneiden ja kuljetuslaitteiden osuus noussut. Itävallasta Slovakiaan kulkee vähemmän kemikaaleja ja niihin liittyviä tuotteita kuin ennen. Nämä muutokset kertovat siitä, että Slovakian oma tuotanto on kehittynyt eikä maa ole vain raaka-ainevarasto Itävallan kehittyneemmälle tuotannolle.
Raja-alueen rakenteessa näkyy selvästi kylmän sodan aikainen eristyneisyys. Rajanylityspaikat ovat vähentyneet ja rautatieverkko kaupunkien välillä on harventunut. Kaupungeista lähtevät moottoritiet suuntautuvat pääasiallisesti rajalta poispäin. Vaikka infrastruktuuriverkko on harventunut raja-alueella, kaupunkien välinen tavara- ja matkustajaliikenne kasvaa koko ajan. Wien ja Bratislava ovat maiden välisen ulkomaankaupan sillanpääasemia, koska ne sijaitsevat aivan rajan tuntumassa ja käytännössä kaikki tavarat rajan yli kulkevat kaupunkien kautta. Koska liikenne lisääntyy, infrastruktuurin erot rajan eri puolilla vaikeuttavat ulkomaankauppaa. Slovakian puolen vähemmän kehittynyt verkko ei pysty tyydyttämään lisääntyvää kuljetuskysyntää. Ohjaamalla varoja infrastruktuurin parantamiseen Slovakian taloudellinen asema voi parantua ja maa voi siirtyä relatiivisesti lähemmäs länttä.
Matkustaminen kaupungista toiseen rajan yli on yleistä. Rajan rooli on muuttunut väljemmäksi verrattuna poliittisen kahtiajaon aikaan, mutta Itävallan EU-jäsenyys on kiristänyt rajamuodollisuuksia.
