Browsing by Title

Tutkielmassani palautan mieleeni piirtäen, kirjoittaen ja uusmaterialistiseen teoriaan peilaten opintoihin kuuluvassa harjoittelussa seuraamaani neljän lapsen leikkihetkeä. Hahmottelen leikkivien lasten suhteita niin toisiinsa kuin ei-inhimilliseen maailmaan. Lähestymistapani on teoreettis-filosofinen ja tutkimuksen kulku kytkeytyy taideperustaiseen ajatteluun lomittuen erottamattomasti kirjalliseen työskentelyn. Teoreettisena viitekehyksenä käytän Jane Bennettin (2020) uusmaterialistista teoriaa: erityisesti sommitelman ja oliovoiman käsitteitä. Lähestyn leikkisommitelmaa ja elämää jälkihumanistisesta näkökulmasta, jotta minulle näyttäytyisi jotakin sellaista mitä en osannut aloittaessani odottaa. Piirtäminen ja piirrosten kanssa käymäni teoreettinen vuoropuhelu laajentavat tutkimusprosessin alun pohdintojani aikuisen roolista leikissä ja leikistä lasten välisinä vertaissuhteina. Tutkimuksen edetessä leikkitilanne (sommitelma) näyttäytyy lasten, kehollisuuden, liikkeen, materian, tunneilmapiirien ja käytäntöjen monensuuntaisina, yhteydessä muodostuvina suhteina. Postkvalitatiivisen otteen mukaisesti pyrin avoimena olemiseen ja yllättymisen mahdollistamiseen varsinaisen tutkimustehtävän tai kysymyksen asettamisen sijaan. Tutkimuksen edetessä mielessäni on toistuvasti kysymys: ”Mitä muuta sommitelmassa voisi olla meneillään?” Tutkimisen seurauksena havahdun lopulta myös omaan osuuteeni sommitelmassa ja totean konventionaalisesta tutkijapositiosta irrottautumisen vaikeaksi. Tutkimuksen kulussa materia näyttäytyy minulle hehkuvana ja väreilevänä, tila läpinäkyvänä ja avoimuus avaintekijänä. Teen tärkeitä oivalluksia läsnäolon voimasta, päämäärättömyyden kultivoinnista, kuvallisen ajattelun mahdollisuuksista ja ihmisen kestämättömästä suhteesta ei-inhimilliseen maailmaan. Tutkimusmatkani seurauksena lapset ja heidän leikkinsä eivät enää näyttäydy minulle irrallisena havainnoitavana ”kohteena”, vaan kietoutuneena erottamattomasti, ennakoimattomasti ja monitahoisesti kaikkeen ympäröivään, maailmaan.

Tavoitteet. Tutkielmassani keskityin tutkimaan sitä, miten sisaruksen syntymän tuomat eri nivelvaiheet vaikuttavat isosisaruksen varhaiskasvatukseen osallistumiseen ja minkälaisia muutoksia tapahtui. Tutkielman aihe on melko vieras, ja tarkoituksenani on tuoda kaksi lapsuuden keskeisintä elementtiä yhteen. Sisaruus on itsessään haastava tutkimusaihe, sillä aiemman tiedon perusteella perheen sisäiset sisarussuhteet eivät ole edes samanlaisia. Sisaruuden aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty vain yhteen muuttuvaan tekijään kerrallaan, joka on usein ollut perheen sisäinen. Tutkielmassani olen laajentanut sisaruuden käsittelyn varhaiskasvatusympäristöön Bronfenbrennerin ekologisen teorian avulla. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin fenomenografisen lähestymistavan avulla, jolloin pääpaino oli tutkittavien ihmisten kokemusmaailmassa tutkittavan ilmiön suhteen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja niissä hyödynnettiin virikekuvia. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joihin osallistui yhteensä 5 huoltajaa. Haastateltavien valikointi perustui lasten pieneen ikäeroon, samassa päiväkodissa olemiseen sekä luottamussuhteeseeni huoltajien kanssa. Sisarusparit olivat olleet samanaikaisesti samassa päiväkodissa 3.5kk–1v 10kk haastatteluhetkellä. Aineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, jossa aineistosta löydettiin erilaisia nivelvaiheita joko perheen tai varhaiskasvatuksen sisältä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta löytyi yhteensä 6 nivelvaihetta, joista viisi oli isosisaruksen varhaiskasvatukseen osallistumisen kannalta vaikuttavia. Muutokset olivat nivelvaiheissa joko laadullisia, ajallisia tai molempia samanaikaisesti. Ajalliset muutokset näkyivät varhaiskasvatuksessa vietetyssä ajassa esimerkiksi lyhyempinä päivinä, satunnaisina vapaapäivinä tai taukoina. Laadulliset muutokset liittyivät isosisaruksen varhaiskasvatuksessa olemisen muutoksiin esimerkiksi käytöksen tai tunteiden muutoksilla. Tutkielmasta on mahdollista soveltaa aihetta jo ennestään tutkittuihin sisaruuteen vaikuttaviin tekijöihin, ja mikä niiden vaikutus on ollut varhaiskasvatukseen osallistumiseen tai tutkia, miten isosisaruksen läsnäolo vaikuttaa nuorimman lapsen varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Näiden lisäksi tutkielman aihetta voidaan soveltaa pitemmälle lapsuuteen ja nuoruuteen sekä tutkia sisaruuden merkitystä osana muita siirtymiä.

Jaettu johtajuus on yksi kiinnostavimmista ja keskeisimmistä johtajuustutkimuksen ilmiöistä tällä hetkellä, ja se on kehittynyt osaksi kouluorganisaatioiden rakenteita ja toimintaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Tämän taustalla olevia syitä ovat koulujen monimuotoistuva tehtäväkenttä, yhteiskunnalliset haasteet, pula resursseista sekä monimuotoinen ja heterogeeninen oppilasaines. Lisäksi yhtenäiskoulujen määrän lisääntyminen ja koulukokojen kasvaminen ovat luoneet tilanteen, jossa yksin rehtoreiden suorittama johtaminen ei enää riitä. Rehtoreiden rooli on tukea jaetun johtajuuden kehittymistä ja toteutumista sekä luoda puitteet toiminnalle, jossa jaettu johtajuus voi kukoistaa. Tämä tutkimus keskittyy jaettuun johtajuuteen suomalaisessa kouluorganisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva rehtoreiden näkemyksistä jaetusta johtajuudesta, pohjaten tutkimus viimeaikaisiin tutkimuksiin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui neljästä tutkimusartikkelista ja yhdestä väitöskirjasta. Tutkimukset julkaistiin vuosina 2009–2019 ja tutkimukset keskittyivät suomalaisiin kouluorganisaatioihin. Tutkimukset luettiin tarkasti ja niihin perehdyttiin huolellisesti. Tämän jälkeen tutkimuksien tuloksista jaoteltiin löydökset kahteen ryhmään: rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta sekä rehtoreiden näkemykset jaetun johtajuuden toteuttamisesta kouluorganisaatiossa. Rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta olivat kaikissa tutkimuksissa pääosin positiivisia. Jaettua johtajuutta kuvailtiin lähes kaikissa tutkimuksissa ennalta määriteltyjen tehtävien delegointina ja vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin tuloksia, joiden mukaan rehtoreiden näkökulmat jaetusta johtajuudesta painottuivat hieman enemmän tilanteissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Kun tarkasteltiin rehtoreiden näkemyksiä jaetun johtajuuden toteutumisesta kouluorganisaatiossa, painottui tuloksissa jälleen ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Näin ollen rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta ja sen toteutumisesta ovat kirjallisuuskatsauksen mukaan linjassa keskenään. Vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin osittain päinvastaisia tuloksia. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien pohjalta on havaittavissa, että rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta painottuvat jaetun johtajuuden ensimmäiseen ilmenemismuotoon, jonka nähdään olevan ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Se kenelle tehtäviä delegoidaan, vaihtelee koulujen välillä. Rehtoreiden kuvauksissa nousee esiin, että tehtävät jakautuvat vaihtelevasti niin muodollisissa asemissa oleville kuin epämuodollisissa asemissa oleville, sekä joissain tapauksissa myös oppilaille ja vanhemmille.

The purpose of this Bachelor’s Thesis was to examine how distributed pedagogical leadership showed in the interviews of daycare center leaders. In this Thesis, the subject is examined, analyzed and interpreted in the framework of Fonsén’s (2014) broad phenomenon concentrating on the following dimensions: context, organizational culture and management of substance. The governance and legislation of early childhood education has been under amendment procedures during the past years and the process is ongoing. Research has shown that the base for high-quality early childhood education is formed by high-quality pedagogical leadership. The standpoint of distributed pedagogical leadership looks deeper on pedagogical leadership and transfers to examine it on an interactional level. From this point of view, leadership can be seen as a shared responsibility, for which everyone is responsible for basic mission on their positions expanse. This study is a part of an international leadership research ”Discourse of leadership in diverse field of early childhood education” lead by Elina Fonsén. For this thesis I interviewed four daycare center leaders from Helsinki. The method of the interview was a focus group and my role was to be a facilitator in the situation. This research was analyzed with a qualitative content analysis. The study was reported as a dialog with theoretical frame, empirical material and researcher of this study. The results of the study showed that in the leaders’ discourses it is possible to construe features of “pre” distributed pedagogical leadership. For example, this was visible from the discourses when leaders were speaking about kindergarten teacher’s pedagogical leadership being responsible of pedagogy in the group. On the other hand, leaders also simultaneously evaluated the quality the kindergarten teacher’s pedagogy. The results of the study also show that the focus of leadership in early childhood education is shifting from individual management towards distributed leadership. When basic mission was developed only by the leaders in the past, nowadays the whole staff is involved in developing the basic mission.

Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että autististen lasten jaetun tarkkaavuuden käyttö poikkeaa tyypillisesti kehittyvistä ikätovereista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia autismin kirjoa ja jaettua tarkkaavuutta sekä jaetun tarkkaavuuden kuntoutuksen merkitystä osana kokonaisvaltaista autismin kirjon kuntoutusta. Tutkimuksessa koottiin yhteen erilaisia arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä, joilla autististen lasten jaettua tarkkaavuutta on mahdollista tutkia ja tukea. Lisäksi tutkittiin kuntoutuksen vaikuttavuutta. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Haku suoritettiin helmikuussa 2020 ja hakulausekkeena käytettiin (autis*) AND (joint attention) AND (intervention* OR assessment). Artikkeleita valikoitui lopulliseen tutkimukseen kuusi. Tutkimuksia tarkasteltiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Autististen lasten jaetun tarkkaavuuden kykyjä arvioitiin havainnoimalla lapsen ja aikuisen leikkiä, lapsen silmien liikettä ja käyttämällä erilaisia standardoituja arviointimenetelmiä. Interventioiden kesto ja toteutustapa vaihtelivat, mutta kaikkien tutkimusten tulosten mukaan jaetun tarkkaavuuden taidot paranivat ja tulokset näkyivät myös seurantatutkimuksessa. Jotta jatkossa saataisiin relevanttia tietoa siitä, miten intervention pituus ja sisältö vaikuttavat jaetun tarkkaavuuden kykyihin, olisi jokaisen artikkelin tutkimusasetelma oltava samanlainen. Tutkimuksissa käytetyt arviointimenetelmät sekä interventioiden sisältö olivat hyvin vaihtelevia, joten tulokset eivät ole yleistettäviä. Jatkotutkimusta tulisi tehdä iän merkityksestä kuntoutuksen vaikuttavuuteen sekä siihen, millainen merkitys aikaisin aloitetulla kuntoutuksella on autistisen lapsen jaetun tarkkaavuuden kykyihin. Jatkossa tulisi myös tutkia, miten intervention pituus ja sisältö vaikuttavat jaetun tarkkaavuuden kykyjen kehitykseen.

Mitt syfte med denna avhandling är att med hjälp av tidigare forskning granska rasismen i vår tid. Avhandlingen fokuserar på hur synsätten på rasism förändrats över tid, hur rasismen i vår tid tar sig uttryck i diskurser och hur rasismen idag kan motverkas. Den teoretiska basen består av den diskursiva psykologin som genererat inflytelserika perspektiv på rasismen idag. Jag kombinerar och jämför studier som undersökt diskurser kring rasism för att identifiera utmärkande drag i vår tids rasism. Resultaten indikerar att rasismen idag tar sig uttryck som är mer svåridentifierbara, flexibla och dolda. Rasismen i vår tid påverkas av normen mot fördomar, vilket leder till att vi förnekar rasismen. Vi upprätthåller även en färgblind ideologi, som styr våra argument bort från begreppet ras och i stället betonar kultur, nation och liberal jämlikhet för att rättfärdiga våra handlingar. På grund av den rasistiska diskursens flexibilitet kan vi använda argument både för att rättfärdiga diskriminerande handlingar och för att motverka rasism. Därför är det på denna språkliga formulering den antirasistiska insatsen borde inriktas och mera arbete borde sättas på att identifiera på vilka sätt rasismen legitimeras idag, samt vilka mekanismer som används. Andra viktiga antirasistiska åtgärder skulle vara att vi uppmuntrar dialoger mellan grupper för att genom diskussion skapa förståelse för olika människors perspektiv.

Bloggar och videobloggar har vuxit i popularitet under det senaste decenniet, och fört med sig nya marknadsföringsmöjligheter för företag. Speciellt populära är temabaserade bloggar och videobloggar, där varumärkesplacering, ett sätt att göra reklam som inte liknar traditionell reklam, oftast förekommer. Bloggar och videobloggar är optimala plattformar för varumärkesplacering på grund av sitt icke-formella och familjära tilltal. Bloggare är även ofta personer som blir beundrade av sina följare, och därför kan varumärkesplacering på bloggar och videobloggar vara en effektiv reklammetod. Syftet med denna avhandling är att undersöka hur kön, inkomster, studieämne samt intresse för och tillit till bloggaren påverkar studerandes förhållningssätt och köpbeteende då det gäller varumärkesplacering på bloggar och videobloggar. Min empiri består av en enkätundersökning som utformats med min teori som bas och tillhörande analyser i statistikprogrammet SPSS. Min teori behandlar bloggars och videobloggars position i mediesfären, reklam i ett föränderligt medielandskap samt varumärkesplacering och dess påverkan på konsumenten enligt tidigare forskning. Resultaten visar att kön, inkomster samt intresse av och tillit till bloggaren var faktorer som påverkade antingen köpbeteendet eller förhållningssättet då det gäller varumärkesplacering på bloggar och videobloggar. Kvinnor visade sig ha bättre koll på vad varumärkesplacering är och vara mer benägna än män att köpa något via varumärkesplacering på en blogg eller videoblogg. Personer med låga inkomster var mindre benägna att köpa något via varumärkesplacering. Dock slutade inkomsterna spela någon roll för köpbeteendet då de blev högre. Intresse av och tillit till bloggaren påverkade också köpbeteendet. Ju högre intresse och tillit, desto mer benägen var en person att köpa något via varumärkesplacering på en blogg eller videoblogg. Förhållningssättet till varumärkesplacering påverkades inte i samma utsträckning av dessa faktorer. Människor litar mera på företags sociala mediekanaler än på reklam och på personliga erfarenheter mera än data. Alternativa reklammetoder kommer antagligen att öka medan traditionell reklam minskar.