Browsing by Title

Opettajan ammatin ympärille on muodostunut tiettyjä stereotypioita siitä, millaiset ihmiset suuntautuvat opettajiksi, ja mikä kyseisessä alassa heitä kiinnostaa ja motivoi, luoden tietynlaisen opettajamuotin. Suuntautumisen taustalla on kuitenkin monta muuttujaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajaksi hakeutumiseen vaikuttavat erityisesti yksilön sisäiset, ulkoiset ja altruistiset motivaatiot. Tämän tutkielman tarkoitus oli koota opettajien motiiveja suomalaisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetään, millaisia motiiveja opettajaksi suuntautuvilla on ja sitä, miten motiivien yleisyys jakautuu. Moni aiemmista tutkimuksista, kuten myös tämä, pohjautui Watt ja Richardsonin (2007) luomaan FIT-Choice -malliin, jonka avulla pystyttiin kokoamaan ja jäsente-lemään motivaatiot eri kategorioihin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tyypillisenä piirteenä on tässäkin katsauksessa esiin tullut laaja-alaisuus ja metodisten säännösten vähäisyys aineistoa valitessa. Aineiston koontiin hyödynnettiin elektronisia tietokantoja, joiden avulla aineisto saatiin rajattua haluttuun suomalaiseen kontekstiin. Lopulliseen aineistoon kuului 11 opettajien motiiveihin sidonnaista tutkimusta. Analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka mukaisesti tutkimusaineistoa verrattiin aiempaan teoriaan. Merkittävimmät motiivit suomalaisilla opettajaksi suuntautuvilla olivat sisäisiä motiiveja, kuten kutsumus ja soveltuvuuden kokeminen. Yllättävää tuloksissa oli, että lapsien kanssa työskenteleminen ei saanut niin paljon kannatusta, kuin ehkä yhteiskunnan luomat stereotypiat antavat olettaa. Myöskään altruistisilla motiiveilla, kuten tulevaisuuden yhteiskunnan muokkaamisella, ei ollut merkittävää arvoa. Ulkoisten tekijöiden merkityksen vähäisyyden uskotaan johtuvan suomalaisten keskuudessa esiintyvästä positiivisesta suuntautumisesta ammattia kohtaan. Voidaan siis uskoa, että ammatti on arvostettu, mutta myös haasteinen, joten alalle ei suunnata vain statuksen perässä.

Tavoitteet: Kuulovamman merkittävimmät vaikutukset pienillä lapsilla liittyvät kielen ja kommunikaation kehitykseen. Kehittyvällä teknologialla on tärkeä rooli kuulovammaisten lasten puhekielen kehityksessä, ja vastasyntyneiden yleistyneet kuulonseulonnat ja aikaistuneet interventiot ovat nostaneet odotuksia siitä, että kuulovammaisten lasten kielen kehitys saavuttaisi normaalikuuloisten verrokkien taidot. Tutkimustulokset aiheesta ovat kuitenkin ristiriitaisia. Varhainen sanasto on yhteydessä moniin kielellisiin taitoihin. Lisääntynyt tieto kuulovammaisten lasten sanaston kehityksestä voisi ohjata sanaston kehitykseensä kohdistuvia odotuksia, antaisi varhaista tietoa puheterapeuttisen intervention tarpeesta ja antaisi suuntaa kuntoutuksen ja ohjauksen keinoille ja tavoitteille. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisilla menetelmillä kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston kokoa on tutkittu, ja mitä tuloksia kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston koon kehityksestä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä on saatu uusimmissa tutkimuksissa. Menetelmät: Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin PubMed ja Scopus -tietokannoista hakulausekkeella: (“hard of hearing” OR “deaf” OR “hear ing imp*” OR “hearing loss” OR “hearing aid*” OR “cochlear implant*”) AND (“vocabulary” OR “lexicon”) AND (“child*”). Tutkimusaineisto muodostui kuudesta vuosina 2021–2022 julkaistusta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset: Kuulovammaisten lasten tuottavaa sanastoa arvioitiin normaalikuuloisille lapsille kehitetyillä menetelmillä, mikä on aiemman tiedon valossa yleistä. Ryhmätasolla kuulovammaisten lasten tuottava sanasto kasvoi merkitsevästi ajan myötä. Aiempi tutkimus on ristiriitainen sen suhteen, onko kuulovammaisten lasten tuottavan sanasto verrattavissa normaalikuuloisiin ikäverrokkeihin. Tässä tutkielmassa kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston koko oli yhtä tutkimusta lukuun ottamatta merkitsevästi pienempi kuin normaalikuuloisilla verrokeilla. Sekä aiempi tutkimus että tämän tutkielmat tulokset olivat ristiriitaisia sen suhteen, onko kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston kasvu verrattavissa normaalikuuloisiin lapsiin, ja mitkä tekijät vaikuttavat kuulovammaisten lasten tuottavaan sanastoon. Kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston koosta, kehityksestä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä etenkin pitkällä aikavälillä tarvitaan lisätutkimusta

Tavoitteet. Kuulovammat voidaan nähdä puheen ja kielen kehityksen riskitekijänä, sillä toimivaa kuuloaistia tarvitaan puhekielen omaksumiseen. Kuulovammat voidaan nähdä myös riskitekijänä toimivan vuorovaikutussuhteen luomisessa. Kuulovamman huomioon ottaminen sekä tämän puuttuvan aistin oikeanlainen kompensoiminen vuorovaikutustilanteissa voi olla hyvinkin haastavaa kuuleville vanhemmille. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää mitkä ovat ne vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen osatekijät, jotka ovat yhteydessä kielellisiin taitoihin kuulovammaisilla lapsilla ja mikä on yhteyden suunta. Tutkielmassa tarkasteltiin myös kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten ja heidän vanhempiensa välisen vuorovaikutuksen eroja sekä yritettiin löytää keinoja kuulovammaisten lasten ja heidän vanhempiensa välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Menetelmät. Tutkielman tutkimusmenetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistohaku suoritettiin tietokanoissa, jotka sisältävät tieteellisiä julkaisuja. Hakusanoina käytettiin: parent-child, interaction/relation, maternal sensitivity, hearing, loss/impair, launguage, ability/development. Hakulausekkeeksi muodostui: ((parent-child AND (interaction OR relation) OR maternal sensiti-vity) AND ((hearing AND (loss OR impair*)) AND (language AND (ability OR development OR skills)). Lopulliseen aineistoon valikoitui kuusi tieteellistä tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin kuulovammaisten lasten ja heidän vanhempiensa välisen vuorovaikutuksen yhteyksiä kielenkehitykseen, kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten ja heidän vanhempiensa välisen vuorovaikutuksen eroja sekä keinoja, joilla voisi tukea kuulovammaisen lapsen ja hänen vanhempansa välistä vuorovaikutusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman päätulokset olivat: kuulovammaisten lasten ja heidän vanhempiensa välinen hyvä vuorovaikutus oli yhteydessä hyviin kielellisiin taitoihin. Nuorilla (29-45 kk ikäisillä) kuulovammaisilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan jaetun tarkkaavuuden tilanteet olivat lyhyempiä ja niitä oli myös määrällisesti vähemmän verrattuna normaalikuuloisiin lapsiin ja heidän vanhempiinsa. Kuulovammaisten lasten vanhemmat myös vastasivat enemmän multimodaaliseen eli useamman kuin yhden kommunikaatiokeinon avulla tapahtuvaan kuin vain yhden kommunikaatiokeinon avulla tapahtuvaan kommunikointiyritykseen. Normaalikuuloisten lasten vanhemmat vastasivat yhtä herkästi kumpaankin kommunikointiyritykseen. Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että kuulovammaisen lapsen ja hänen vanhempansa välisellä vuorovaikutuksella on yhteys lapsen kielenkehitykseen. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan, jotta voitaisiin varmistua yhteyksien vaikuttavuudesta.

The aim of the study was to find out what kind of school choices parents of children with hearing impairment make and what kind of factors influence the decision-making, and what special arrangements and forms of support hearing impaired students have in elementary school. The subject has not been studied much beforehand, so the study aimed to provide information on the subject to both professionals and parents of hearing impaired children. The study has been carried out as a systematic literature review of 11 scientific articles. The articles are Finnish peer-reviewed articles published during 2000-2017. According to the articles, the majority of students with hearing impairment are currently in mainstream education at their closest elementary school. The decision to choose the closest school is affected, in particular, by the small number of special education schools for hearing impaired children and, consequently, by their long distance to home. In addition, general education is considered to be higher quality than the education of special education schools. On the other hand special education schools are favored because of the signing environment and peer support. Children receive support in accordance with the intervention plan. Even though they might be in their closest school, they still can receive special education. A hearing impaired child can also undergo extended compulsory education. Teachers make pedagogical solutions to support the hearing impaired pupil. Physical arrangements are also made in the classroom related to, for example, lighting, pupil’s chair and position in the class room as well as acoustics and noise levels. In addition, schools use various kinds of hearing aids, technological equipment, assistants and interpreters.

Compared with other research methods story crafting is a fairly new reasearch approach. It has not yet established position and there is a constant contradiction in scientific community. The purpose of this study is to research the strengths and weaknesses of this method and explore its possibilities in Home Economics Science Research. The literature review consists of child perspective research and story crafting literature. Also the previous child studies made with Home Economics science at Helsinki University and University of Eastern Finland have been eximined. The review shows that the method could open new percpectives for research and it also has an positive effect on child´s self-esteem and social skills. Nevertheless of all the benefits, there is also lot of preconceptions based on ethical reasons. Even though the social research is never only about facts and concepts, it is also about feelings. If the researchers want to understand the thoughts and experiences of children they cannot build these according to the opinions of parents or other adults. Story crafting offers an essential form to describe children´s own experiences and to share understanding about the world. There is a lot to im-prove in the welfare of the finnish children. At the moment children feel like their voices are not listened and they do not have possibilities to affect even for the matters concerning themselves. Story crafting offers a way to overtake all the traditional power relations be-tween adults and children and see the world thorough children´s eyes. The way to see the world differs a lot depending on viewers age. One of the leading trends in Home Economics science research is a family and its daily life. Children has a deep impact on the routines and interaction but also an unique way to react to the functions. By listening to children voices it would be possible to deepen the research field even though far-reaching interpretations for example of the families relationships can not be made based on story crafting results.

The purpose of this systematized review is to examine reading comprehension of deaf children. It is a well-known fact that the main aim of literacy is to comprehend text. In Finland, the term reading comprehension contains text reading as well as multiliteracy. There is evidence that language and speech development are related to hearing (e.g. Lederberg, A. R., Schick, B. & Spencer, P. E. 2013). Similar results have been found with literacy skills (e.g. Mayer, C. 2007, 411). With this initial information I hypothesize that deaf children will perform with poor success when compared to their hearing peers. I also expect that Cochlear implanted children will do better than children without implants. The data of reading comprehension and related factors was collected between 2000 and 2019. Selection criteria included following terms: profound or severe hearing loss with or without hearing aids, diagnosed congenitally or early childhood, deafness is primary disability, IQ was at least at normal level and learning difficulties have not been found. For instance, keywords included deaf and reading comprehension. In total, 16 studies were included. The present review showed that deaf children seems to be poorer in comprehending text. Despite that, there was still variation between different studies of level of reading comprehension of deaf children. Cochlear implanted children were better than children without implants, as hypothesized. It was also shown that morphological, semantical and syntactical awareness are related to reading comprehension of deaf children. Vocabulary and word identification were separately related to reading comprehension. Due to complexity and limited data of the subject, it should be considered that the subject should be examined further. In addition, it is essential to find out how to support the development of reading comprehension. Therefore, it would also be important to examine how different communication methods and teaching programs are related to deaf children’s reading comprehension.

Tavoitteet. Vieraskielisten henkilöiden määrä on ollut selkeässä kasvussa joka vuosi. Vuoden 2018 lopussa Suomessa asui lähes 392 000 vieraskielistä. Tämä näkyy luonnollisesti myös koulujen luokkahuoneiden rakenteessa. Vuonna 2017 vieraskielisiä oppilaita Suomessa oli yli 40 000 ja ennusteen mukaan vieraskielisten oppilaiden määrä rikkoo 50 000 rajan neljässä vuodessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) painottaa vahvasti kielitietoisuutta ja monikielisyyden tukemista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen on monikielisten oppilaiden opetuksen tilanne 2020-luvun taitteessa. Tarkastelun kohteena ovat monikielisten oppilaiden omien äidinkielten tukemisen keinot suomalaisessa peruskoulussa sekä haasteet, joita äidinkielten tukemiseen liittyy. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin 2010-luvulla julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, pro graduihin, opinnäytetöihin, selvityksiin ja hankkeisiin. Aineistoa etsin seuraavista tietokannoista: Google Scholar, Helka, Helda ja Eric. Suomenkielisiä hakutermejä olivat yksikieli-, monikieli-, vieraskieli-, äidinkiel-, oma äidinkiel-, oman äidinkielen opetu-, oman äidinkielen tukemi-, monikielisyyden tukemi- ja oman äidinkielen opetuksen haaste-. Englanninkieliset hakutermit olivat multilingualism, bilingualism, benefits of bilingualism, mother tongue, multilingualism and identity sekä mother tongue and identity. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistosta ilmenee, että konkreettiset toimet monikielisten oppilaiden omien äidinkielten tukemiseen ovat melko vähäisiä. Omien äidinkielten tukeminen näyttäytyi lähinnä opettajien myönteisenä asenteena monikielisyyttä kohtaan. Muita tutkimusaineistosta esiin nousseita tukitoimia olivat muutamat monikielisyyttä tukevat pedagogiset keinot kuten oppikirjojen tehtävät sekä monikielisyyden näkyvyyden lisääminen koulun arjessa. Tutkimuksista ilmenee, että suuri osa opettajista ajattelee oman äidinkielen tukemisen päävastuun olevan oppilaan huoltajilla, ja tietämystä ja taitoa tukea kieliä koulussa ei ole riittävästi. Oman äidinkielen tukemisen haasteita ilmeni tutkimusaineistosta sen sijaan enemmän. Suurimpina haasteina näyttävät olevan monessa koulussa edelleen vallitseva yksikielisyyden normi sekä oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen liittyvät haasteet. Näyttää siltä, että aikavälillä 2010-2020 suomalaisessa peruskoulussa ei ole onnistuttu vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteisiin monikielisyyden tukemisesta ja kielitietoisuuden edistämisestä.