Browsing by Title
Now showing items 4313-4332 of 7170
-
(2020)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia toimintatapoja varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat kiusaamistilanteissa sekä niiden ehkäisemisessä. Tutkimuksessa selvitän, miten varhainen puuttuminen toteutuu opettajien työssä, eli millaisten toimintatapojen avulla tuetaan lapsen turvallista kasvua ja kehitystä päiväkodeissa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia toimintatapoja varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat kiusaamistilanteissa päiväkodissa? 2. Millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat ennaltaehkäisevät kiusaamista päiväkodissa? Menetelmät. Valitsin tutkimusmenetelmäkseni laadullisen tutkimuksen, sillä sen avulla kykenin selvittämään haastatteluihin osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien henkilökohtaiset toimintatavat kiusaamistilanteissa ja niiden ehkäisemiseksi mahdollisimman kattavasti. Aineistonkeruumenetelmäni oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka mahdollisti joustavan ja avoimen keskusteluyhteyden haastattelijan ja haastateltavan välille. Jokainen haastatteluun osallistunut varhaiskasvatuksen opettaja oli työskennellyt varhaiskasvatuksen kentällä vähintään kymmenen vuoden ajan. Tutkimusaineiston analyysin toteutin aineistolähtöisesti teemoitellen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset korostavat varhaisen puuttumisen merkitystä kiusaamisen ehkäisemisessä varhaiskasvatuksen opettajan työssä. Havainnoimalla lapsiryhmää jatkuvasti, pystytään puuttumaan välittömästi mahdolliseen kiusaamiseen. Aikuisen jatkuvan läsnäolon avulla tuetaan lasten vapaata leikkiä ja siinä ilmeneviä haastavia konfliktitilanteita. Kiusaamista ehkäistään vahvasti tukemalla lapsen sosiaalisia taitoja ja panostamalla aikuisen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Myös yhteistyö vanhempien kanssa ja pedagogisen toiminnan suunnittelu nousevat merkittäviksi toimintatavoiksi. Luottamuksen merkitys kaikissa kiusaamisen ehkäisemisen toimintatavoissa todettiin olevan korvaamaton.
-
(2018)Youngsters leave their childhood home and move to their own apartment in the age of 18–20 in Finland. This is quite early compared to the rest of European countries. Independency and getting a job or going to study are the major reasons for youngsters to move out. Immigration has been growing in Finland and the children of people from the first great immigration wave in the 90’s are now in the age when they start to think about independency and moving out. These young, second generation immigrants and their housing have not been studied much. In this study the purpose is to examine the thoughts of young people with immigrant background. Specially about housing and independent living and when and why these youngsters think is an adequate age to move out. The data for the study was collected with interviews which is typical for qualitative research. Five 20–24 years old people with an immigrant background were interviewed, two of them were men and three of them were women. The interviewees were found partly from the researchers circle of acquaintances and partly from a vocational school. Interviews were recorded and transcribed. A theory-based content analysis was used. The interviewees did not describe the ideal apartment in detail. Only a sauna was mentioned in more than half of the interviews. A grocery store within walking distance and a good public transportation are important to youngsters with an immigrant background. Youngsters with an immigrant background have almost the same reasons for moving out as Finnish youngsters. The major reasons are independency and a need for their own space. The interviewees thought that an adequate age to move out is around 18–20 years even some of them still lived with their parents.
-
(2019)This study is a descriptive literature review. In this thesis work I researched factors that affect an individual’s development and future planning. My goal was to find out how to offer equal opportunities for adolescents in discovering their potential and finding their place in society. My research questions were: 1. What are the factors affecting the adolescents’ perceptions of themselves and the opportunities they see? 2. How can school support the development of adolescents so that they can recognize their own potential? 3. How to make successful transitions from school to working life? My main sources were the textbooks used in the Faculty of Educational Sciences. Main theories used were positive psychology, character strengths, mindsets, temperament and personality. To gain insight into Finnish adolescents’ education choices and the success of those choices I used several sources, like for example the tool We foundation and The National Institute for Health and Welfare have developed about the dynamics of exclusion from the Kohortti87- material. I also used the Youth Barometer 2017 and the publication of Finland’s Ministry of Economic Affairs and Employment on NEET (not in education, employment or training) youth as sources. My results show that inborn traits determine the way individuals react in different situations. It is critical how the environment responses to those traits and reactions. (Keltikangas-Järvinen, 2004, s. 36–108). Everybody has their own character strengths and when adolescents find theirs it will help them raise their self-esteem and plan for their future. One of the significant development tasks of adolescence is planning an educational path. Environment can greatly influence adolescents since they are still processing their beliefs about themselves. With positive and warm encouragement from teachers and parents, even the hardest experiences can turn into psychological resources by increasing growth mindset, resilience and competence. Self-knowledge helps young people to discern their possibilities and make conclusions about whether they are suited for different careers. When adolescents find the right career that supports their traits and strengths, it will make work feel more valuable and decreases the risk of exclusion (Hotulainen, Lappalainen & Sointu, 2014, s. 269; Seligman, 2008, s. 27).
-
(2023)Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet oman äidinkielen osaamisella olevan useita hyviä vaikutuksia niin yksilö- kuin yhteiskunnankin tasolla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista tutkimusta oman äidinkielen opetukseen liittyen on tehty kansainvälisesti viime vuosikymmeninä, ja millaista tutkimusta aiheesta vielä uupuu. Lisäksi teoriaosuudessa selvitetään, millainen asema vähemmistökielillä on suomalaisessa koulumaailmassa. Tämä katsaus on toteutettu tutkimusaukkojen kartoitus -menetelmällä, jonka tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa siitä, millainen tutkimuksen nykytila on. Aineistona katsauksessa on käytetty kansainvälisiä vertaisarvosteltuja artikkeleita, joissa raportoitiin yhteensä 37 tutkimusta. Artikkelit olivat ilmestyneet vuosina 2000–2023. Katsaus keskittyi lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten oman äidinkielen opetukseen. Tutkimusten osallistujissa oli oppilaita, opettajia ja vanhempia. Katsaus paljasti, että oman äidinkielen opetusta on tutkittu paljon laadullisella tutkimusotteella ja identiteetti on ollut erityisen tutkittu aihealue. Opetusta on kuitenkin tutkittu myös monesta muusta näkökulmasta käsin ja useita eri metodeja on käytetty. Suurten otosten määrällinen tutkimus aiheesta on kuitenkin melko olematonta. Lisäksi kotimainen tutkimus aiheesta on vielä aivan lapsen kengissä.
-
(2020)Tavoitteet. Jokaisella oppilaalla on oikeus kehittää omaa äidinkieltään. Oppilaan oman äidinkielen kehittäminen tukee myös toisen kielen oppimista. Oman äidinkielen kehittyminen vaatii kuitenkin tukitoimia ja tilaisuuksia käyttää kieltä. Vieraskielisillä lapsilla ei monesti ole mahdollisuutta käydä koulua omalla äidinkielellään. Suomalainen koulujärjestelmä pyrkii tukemaan vieraskielisten oppilaiden kielellistä kehitystä järjestämällä oman äidinkielen opetusta. Suuri osa oppilaista jää kuitenkin ilman kyseistä opetusta, mikä korostaa yleisopetuksessa annettavan oman äidinkielen ja monikielisyyden tukemisen roolia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata 2010-luvulla tehtyjen tutkimusten perusteella, miten vieraskielisten oppilaiden omia äidinkieliä tuetaan yleisopetuksessa Suomessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kokonaiskuva aiheesta muodostettiin tarkastelemalla 2010-luvulla tehtyä tutkimuskirjallisuutta ja erittelemällä tutkimuksista esiin nousevia teemoja. Aineiston hankintaan käytettiin Finna, Google Scholar, Helda sekä Helka sivustojen hakuportaaleja, ja asiasanoiksi valittiin muodot ”monikielisyys”, ”monikiel*”, ”koulu”, ”peruskoulu”, ”kielikasvatus”, ”oma äidinkieli”, ”multilingualism”, ”school” ja ”Finland”. Tutkimukseen valikoitui neljä tutkimusartikkelia tai -raporttia ja viisi pro gradu -tutkielmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Oppilaiden omia äidinkieliä hyödynnettiin yleisopetuksessa niukasti ja suomen kielen asemaa koulukielenä korostettiin. Opettajat toivat kuitenkin esille monipuolisia tapoja huomioida oppilaiden omia äidinkieliä esimerkiksi toivottamalla hyvää ruokahalua luokassa puhutuilla kielillä. Opettajilla oli eriävät näkemykset siitä, saako omaa äidinkieltä ylipäätään käyttää oppitunneilla – osa salli sen mutta osa halusi rajata muut kuin koulukielen kokonaan luokkahuoneiden ulkopuolelle. Tutkimusten perusteella oppilaiden oman äidinkielen tukemista yleisopetuksessa hankaloitti muun muassa liian vähäinen taustatieto oppilaiden monikielisyydestä, rajalliset resurssit ja opettajien kielteiset uskomukset. Opettajat kokivat saaneensa liian vähän koulutusta vieraskielisten oppilaiden opettamisesta.
-
(2022)Avhandlingen baserar sig på regeringsproposition 40 / 2018 gällande en ny lag om småbarnspedagogik. En kritisk granskning av de mål och tankar bakom förslaget görs, i belysningen av tillgänglig data och utlåtanden. Då man valt att fokusera på barnets bästa i främsta rummet, har man fokuserat för mycket på barnets rätt till pedagogik. Barnets andra rättigheter och hur detta lagförslag ser ut i praktiken i den nuvarande resursbristen har glömts. Den största ändringen som denna lag för med sig, är att den tidigare personaldimensioneringen ändras. Förr har 1/3 av personalen måstat ha behörighet som lärare inom småbarnspedagogik, och återstående 2/3 behörighet som barnskötare. I de bestämmelser som träder i kraft 1.1.2023 kommer antalet behöriga lärare eller socionomer att vara 2/3 och av dem minst hälften lärare. Återstående 1/3 ska ha behörighet som barnskötare. Här ser man också den nya tanken om mångprofessionalitet då man splittrat upp den tidigare behörigheten som lärare till två skiljda yrkesgrupper, lärare och socionom. I praktiken kommer detta att medföra flera problem som läget ser ut nu.
-
(2018)Återfallsbrottslighet är ett vanligt problem i det finländska samhället och siffran för återfallsförbrytare stiger hela tiden. Därför anser jag att det är viktigt att satsa på brottsförebyggande arbete. Det har tidigare kommit fram att sociala nätverk har betydelse för fångars förändringsprocess. I denna avhandling fokuserar jag på hur sociala nätverk kan stöda fångar i förändringsprocessen efter frigivning från fängelset. Mitt syfte med avhandlingen är att skapa förståelse för fångars frigivning genom att fokusera på betydelsen av socialt nätverk och socialt stöd. Mina frågeställningar är: ”Hur upplever fångar sitt sociala nätverk vid frigivningen?” och ”Vad berättar fångarna om sitt sociala stöd?”. De centrala begrepp som jag använt i min avhandling är socialt nätverk, socialt stöd och socialt kapital. Avhandlingen är utförd som en litteraturstudie av sexton artiklar om ämnet. Jag har analyserat och sammanställt resultaten för att se hur fångar själva upplever sitt sociala nätverk och stöd vid frigivningen från fängelset. Centrala resultat i min avhandling är att fångarna upplever att fängelsevistelsen så gott som alltid påverkar nätverken och att många tycker att de gamla nätverken vållar problem då de ska bryta sig loss från kriminalitet. Det krävs mycket stöd för att de ska kunna skapa sig en ny, laglydig identitet och detta stöd finns enligt de frigivna fångarna inte i tillräcklig utsträckning att få. Dock upplever många av fångarna att utomstående stöd och professionellas stöd har stor betydelse för återhämtningsprocessen.
-
(2022)Mitt syfte med den här kandidatavhandlingen är att försöka besvara frågan ifall en kriminalisering av kartellverksamhet kunde och borde genomföras i Finland. Kartellverksamhet drar klara paralleller till redan kriminaliserade gärningar som exempelvis bedrägeri. Trots sin egennyttiga, vilseledande och klandervärda karaktär är kartellverksamhet ändå inte kriminaliserad i Finland för tillfället. År 2014 blev den här kandidatavhandlingens tema relevant i och med att Jyrki Katainens regering beställde två utredningar för att kunna dra slutsatser om kartellverksamhet är något som kunde kriminaliseras i Finland. Utredningarna skrivna av Raimo Lahti och Ville Hiltunen samt Peter Whelan fungerar i huvudsak som bas för den här kandidatavhandlingen. Den metod som används i den här kandidatavhandlingen kan beskrivas som kriminalpolitisk, rättsdogmatisk och delvis jämförande. Avhandlingen behandlar grundläggande begrepp i anknytning till kartellverksamhet. Relevant lagstiftning gällande kartellverksamhet och begränsandet av konkurrensen tas upp i avhandlingen. Mitt syfte är att ge en inblick i utgångsläget ifall man valde att införa en kriminalisering av kartellverksamhet idag. Även vissa grundläggande principer inom den finska straffrätten som är viktiga vid införandet av kriminaliseringar tas upp. Mitt syfte är att ge en klarare bild av ifall en kriminalisering av kartellverksamheten är möjlig, men även ifall en kriminalisering är den bästa påföljden. Rättspraxis angående kartellverksamhet på både nationell och EU nivå presenteras. Slutligen följer en diskussion och sammanfattning som tangerar forskningsfrågan. Den här kandidatavhandlingen drar slutsatsen att kartellverksamhet kunde och borde kriminaliseras på grund av dess klandervärda, egoistiska och skadliga natur. Ur praktisk synvinkel kvarstår ändå frågan hurdana förändringar som borde göras inom de olika lagarna och rättsområdena som tangerar kriminaliseringen av kartellverksamhet, för att kunna genomföra kriminaliseringen och samtidigt inte gå miste om värdefulla verktyg som exempelvis leniency-systemet. Tydligt är ändå att de påföljder som existerar som följd för utövandet av kartellverksamhet i denna stund inte är tillräckliga, då nya kartellfall konstant uppdagas.
-
(2016)Tiivistelmä - Referat – Abstract The purpose of this study is to find out the motives behind active sewing hobbyists in order to show the essentials of the sewing as consumption and as a hobby. The informants are members of a Facebook based online sewing community, Saumanvara. They were asked of the motivational factors involving their sewing hobby and also questions about their sewing history. There has been previous research on craft and motivation, but in this study the focus is within a sewing community. A social media based online community offers an interesting view on the subject. Presumably, participating the online community and being an active member is a meaningful part of the hobby. In this descriptive study sewing as a hobby was approached with the following question: Which were the motivational factors for hobbyist sewers in the Facebook sewing community? The quantitative data was collected by using a web survey in January 2016.The collected data (N = 352) was classified according to K.B. Madsen’s motivational theory into activity- orientated motivation, cognitive motivation and into social and emotional motivation. Activity-orientated motivation was the most important motivational factor. Sewing was viewed as meaningful use of leisure time. Also the joy of making things and chance for self -fulfillment were seen important. Sewing appeared as a pleasant hobby, as a good opportunity for learning new skills and a functional way for getting new clothes. Among motives classified as social and emotional the pleasure of self-made item, reverence of well-made clothes as well as sense of self-competence were seen important motivators for sewing hobby. Finally, I conclude that the most essential reasons maintaining sewing as a hobby are: the value produced by the product itself and joy as well as self-developmental benefit of sewing. My forthcoming master’s thesis offers a possible place for a strict analysis of the motivational background variables.
-
(2017)Kandidaatin tutkielmani käsittelee blogin käyttöä osana ompeluharrastusta. Tutkimuskysymyksikseni muotoutuivat seuraavat: (i) mitä ompelublogin ylläpitäminen on ja (ii) miten ompelublogi on osa käsityöharrastusta. Tällaisten ompeluaiheisten blogien ylläpitäjää kutsuin työssäni ompelubloggaajaksi. Aiheen vähäisen tutkimuksen vuoksi en asettanut hypoteeseja. Blogit ovat nykyaikaisena sosiaalisen viestinnän muotona herättäneet kiinnostusta ja niitä on tutkittu laajalti. Käsityön osalta neuleblogit ovat olleet tutkimuksen keskiössä. Niistä on tehty muun muassa useita pro gradu -tutkielmia. Ompeluaiheisia blogeja koskevia tutkimuksia sen sijaan ei juuri löydy. Tutkimukseni tarkoitus oli osaltani lisätä tietoa tästä uudesta tutkimusalueesta. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelun keinoin. Haastateltaviksi valikoitui viisi eteläsuomalaista ompelubloggaajaa. Haastateltavilta vaadittiin, että heidän pitämänsä blogit sisälsivät pääosin ompeluaiheisia julkaisuja, blogi oli ollut olemassa vähintään vuoden ja julkaisuja piti tulla aktiivisesti. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Keskeisimpinä tutkimustuloksina selvisi, että ompeluharrastuksen pohjalta oli virinnyt innostus bloggaamiseen. Tapoja ylläpitää blogia oli useita, ja jokainen haastateltava oli muodostanut itselleen oman yksilöllisen tapansa hyödyntää blogia osana ompeluharrastusta. Haastatteluaineistosta nousi esiin kaksi monin tavoin vastakohtaista bloggaajatyyppiä. Nimesin ääripäät passiiviseksi ja aktiiviseksi bloggaajaksi. Passiiviselle bloggaajalle tyypillisiksi ominaisuuksiksi erottui, että ommellut tuotteet olivat melko yksinkertaisia, ositetun käsityön periaattein tehtyjä, ja uuden julkaisun tekeminen kuvien ottamisesta tekstin luomiseen vei vain vähän aikaa ilman että bloggaaminen olisi aiheuttanut stressiä tai velvollisuudentunteita. Aktiivinen bloggaaja sen sijaan käytti paljon aikaa julkaisun eri vaiheiden tekemiseen ja toimi muutoinkin monella tavalla vastakohtaisesti passiiviselle bloggaajalle. Yhteistä kuitenkin oli, että blogia kirjoitettiin pääsääntöisesti itseä varten. Kaikki haastateltavat kokivat myös, että yksinäisestä käsityöharrastuksesta oli blogin myötä tullut yhteisöllistä.
-
(2018)ABSTRACT: Background factors of problematic internet gaming UNIVERSITY OF HELSINKI Faculty of medicine Allan Hasanen The goal of this bachelor’s thesis is to examine the current empirical studies on the background factors of problematic internet gaming in the form of a literature overview. The focus of this examination is on the family, social, cognitive and comorbid factors behind problematic internet gaming and to examine the gaming habits of problematic gamers. Internet gaming disorder (IGD) is a condition which American Psychiatric Association requested for further study in DSM-5. Current evidence suggests that problematic internet gaming is most prevalent in children, adolescents and young adults, especially males. There is a relationship between problematic gaming and worse family cohesion and problems in school integration. The main types of games that predict problematic gaming and the games that most problematic gamers play are MMOs (Massive Multiplayer Online), FPS (First Person Shooter) and MMORPG (Massively Multiplayer Online Role-Playing Games). Typical motivational factors for problematic gaming are escapism and the fulfilment of social needs. Certain maladaptive beliefs about gaming are found in problematic gamers. Internet gaming disorder shares many traits with gambling, but is its own possible entity. Internet gaming disorder is comorbid with hyperactivity, anxiety and depression. There is no consensus on the specific symptoms or the required threshold on the number of symptoms required for this condition. This causes problems on comparability of the studies on problematic gaming and internet gaming disorder. Keywords: internet gaming disorder, children’s psychiatry, videogames, problematic gaming
Now showing items 4313-4332 of 7170