Browsing by Title
Now showing items 4706-4725 of 7170
-
(2016)Aim: The aim of this study is to find out what kindergarten teachers think about their impact on children’s language development. Method: The methodology for this study is qualitative interviewed in Southern Finland. The interviews were recorded with a tape recorder and then later transcribed and analyzed Results and conclusions: The survey revealed that teachers consider themselves to have influence on their children's language development and that they also have a responsibility to stimulate children's language development, as an example, through dialogues with the children in everyday situations, reading books and singing songs and rhymes. It also appeared that educators believe that one should use a language that does not introduce the children to foreign words. It’s important to talk individually with each child, but this is however very difficult due to time restraints.
-
(2017)The purpose of this study is to unravel from a pedagogical point of view how the daily communication with parents works, what different means of communications are used and what kind of challenges this presents. The study clarifies if and how the communication is experienced as lacking and in that case, how it could be improved. The theoretical section deals with communication in all of its forms and the challenges of daily communication with parents. The study is qualitative and based on interviews. My research perspective is phenomenological-hermeneutic. Three pedagogues participated in this study. All interviews were recorded, written down and analyzed. The result of this study demonstrates that pedagogues generally think that the daily communication is working. They think that the communication differentiates between families. Other families are more open than others. In addition the results show that the communication has various different challenges where the handling of sensitive subjects, scheduling and language are perceived as challenging. Meeting the parents daily is also a big part of family co-operation where trust is being built between the families and the nursery.
-
(2023)Småbarn rör sig allt för lite, hela 80% av alla barn under skolåldern rör på sig för lite. Barn behöver röra på sig för att deras skelett och muskler ska byggas upp på rätt sätt. Det är även viktigt med tanke på deras grundmotoriska utveckling och även för deras välmående. Syftet med studien är att beskriva, analysera och tolka pedagogers attityder och tankar om rörelseaktiviteter inom småbarnspedagogik. Hypotesen som finns är att deras attityder har en koppling till den verksamhet som de utför, och det beror på att det finns möjligheter att ganska långt få planera fritt sin verksamhet inom småbarnspedagogik. Mina forskningsfrågor är följande: 1. Hurdana attityder har pedagoger för rörelse inom småbarnspedagogik? 2. Hur jobbar lärare med rörelse tillsammans med barnen? 3. På vilket sätt kan pedagogernas personliga åsikter påverka deras verksamhet? I denna kandidatavhandling som handlar om pedagogers egna attityder och tankar så har kvalitativ halvstrukturerad intervju valts att användas som metod för materialinsamling. Jag har deltagit i ett pilotprojekt mellan Södertörns högskola och Helsingfors universitet där studeranden har varit på utbyte mellan Helsingfors och Sverige och Norge. Jag var i Sverige på utbyte och intervjuade tre pedagoger som jobbade med olika ålders barn. Pedagogerna valdes via pilotprojektet. Analysen av materialet gjordes med hjälp av innehållsanalys som metod. Materialet som har analyserats innehöll tre ljudinspelade intervjuer som har transkriberats. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att pedagogerna som deltog i denna forskning har en mycket positiv attityd till rörelseaktiviteter inom småbarnspedagogik. De anser att det är viktigt att barn rör på sig så mycket som möjligt av många olika anledningar men den största anledningen är barns hälsa och välmående samt deras utveckling. Pedagogerna berättade att de strävar efter att ha rörelse med barnen så mycket möjligt och att det är även det som står i läroplanen att barnen har rätt att få vara fysiskt aktiva och röra på sig under deras vistelse på förskolan eller daghemmet.
-
(2023)Syftet med denna studie är att beskriva och analysera pedagogernas sätt för att stöda och bidra till digital kompetens i en kommun i södra Finland. I tidigare studier har det kunnat konstateras både positiva och negativa aspekter med digitaliseringen av barnens livsvärld. THL:s (2020) forskning påvisar att risken för fetma hos barn ökar vid en digital livsstil och Wang et al. (2021) forskning påvisar att ökad skärmtid hos barn höjer risken för närsynthet. Folkhälsan (2018) lyfter fram användningen av AKK (alternativ och kompletterande kommunikation) som hjälpmedel för språkinlärningen. Studien utfördes genom en enkät bestående av öppna och slutna frågor. Pedagogerna i en kommun i södra Finland ombads att besvara på enkätfrågorna via E-lomake. Elva pedagoger besvarade enkäten. Materialet behandlades huvudsakligen genom deskriptiv kvantitativ analys. Resultaten visade att pedagogerna ansåg att nackdelarna med digital kompetens hos barn var fler än fördelarna. Pedagogerna i kommunen kunde på ett mångsidigt arbetssätt stöda utvecklingen av barns digitala kompetens och förverkligande av den digitala dokumentationen. Ur studien framkom det att daghemmen huvudsakligen använder sig av pekplattor. Majoriteten av pedagogerna lät barnen använda digitala medel nu och då samt lät barnen använda pekplattorna oavbrutet i 5–15 minuter. Pedagogerna är medvetna om vilka hemsidor och spel som är pedagogiska för barnen samt hur länge och på vilket sätt barnen får använda sig av digitala medel. Trots att pedagogerna är kunniga på området framstår det önskvärt att mera fortbildning på området skulle ordnas.
-
(2019)The purpose of this study was to examine pedagogical leadership and quality in early childhood education in the context of the Finnish early childhood education and care system (ECEC). According to Fonsén (2014), pedagogical quality requires strong pedagogical leadership. However, studies indicate that there is instability of quality in Finnish day cares (Karila et.al., 2017). In addition, Finland’s ECEC system has undergone vast changes over recent years, which have led to unclarity of staff roles and responsibilities. This has increased the work pressure of day care directors in maintaining both the management of daily tasks as well as pedagogical quality. The main research focus was to examine how elements of pedagogical leadership in recent studies of pedagogical leadership in early childhood education relate to pedagogical quality in Finnish early child-hood education and care. Pedagogical leadership was approached from the perspective of national and municipal levels. The effect of pedagogical leadership on pedagogical quality was also explored from the perspective of staff education. The research findings were then applied to the practical levels of early childhood education by approaching quality from the perspective of guardians, children as well as staff and directors. The methodology for this qualitative study consisted of content analysis of the most recent studies on pedagogical leadership in early childhood education. The data was collected using purposive sampling methods and was analysed systematically through use of coding and thematic categorisation. Finland’s Education and Evaluation Centre’s (FINEEC) recent research-based structural and process quality indicators provided the themes that were used as a foundation to examine how pedagogical leadership related to the structural and process quality factors in the studies on pedagogical leadership from the year 2010 to the present. The findings were presented thematically using an interpretive ‘talking with theory’ approach that allowed the researcher to present the findings and the supporting theory simultaneously. The research revealed that changes in the governance of early childhood education in 2015 led to a distributed format of leadership that poses challenges to early childhood education and leadership in terms of defining the core tasks in early childhood education. Differing interpretations of roles and responsibilities of staff affect the quality of education and care in day care centres in Finland. Also, communication between the national, municipal and practical levels of leadership was also an influencing factor in the quality of early childhood education. This research revealed challenges in communication between different levels of early childhood education in Finland. Distributed pedagogical leadership presented itself as a major theme in the analysis as a method to alleviate the pressure of leaders in the field. However, the studies also revealed a complexity in the perimeters and definitions of the concept of distributed leadership that are yet to be overcome. The most recent advances in pedagogical quality in the field of early childhood education, which have been spurred on by the pedagogical leadership research studies that have been examined in this study, indicate that the improvement of quality in early childhood education in Finland is dependent on the strength of pedagogical leadership on all levels of management in early childhood education.
-
(2021)This thesis studies the effects of translanguaging upon the learning satisfaction of students. Translanguaging is a multilingual learning tool that aims to take advantage of students’ full linguistic skills. The thesis focuses on pedagogical translanguaging in classroom learning situations and the effects of such methods upon the wellbeing and satisfaction of students. As per previous studies into translanguaging and children’s development, it is presumable that there is a strong positive correlation between pedagogical translanguaging and learning satisfaction. Previous studies into translanguaging have covered the subject through various academic subject-specific criteria, such as academic achievement or understanding of subject matter. Studies also show that there is a strong correlation between using one’s heritage, or home, language and psychological wellbeing. In this thesis, translanguaging is observed from the perspective of the learning satisfaction model, a model based on the economic customer’s satisfaction model, analysing various perspectives of student engagement, learning interaction, students’ perceived wellbeing, and pedagogical structure. This thesis conducts a systematic literature review of 12 articles covering the various effects of translanguaging in educational environments, all published after the year 2005. The materials used were collected through the Helka database and all explore translanguaging or multilingualism in relation to some aspect of learning, with exploration of the criteria for learning satisfaction. The learning satisfaction model used for analysing the materials is one previously used within educational studies into various aspects of wellbeing. The findings of the literature review show a strong correlation between pedagogical translanguaging and students’ learning satisfaction. Translanguaging in the classroom is shown to positively affect students’ motivation, social interaction, and academic achievement. Translanguaging is also shown to improve both cognitive skills, such as retention, as well as social competences, such as teamwork skills, inclusion, and tolerance. Translanguaging also significantly improved the contextualization of learned material. Furthermore, the findings offer possible reasons for the limited use of translanguaging pedagogies within schools today; many teachers believe to be acting in the students’ favour in enforcing monolingual learning.
-
(2021)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pedagogiikan merkitystä alle kolmivuotiaiden ryhmissä esiintyvissä perustoimintotilanteissa. Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimii Härkösen (2013) pedagogisen systeemiteorian viitekehys. Tutkimuksen tehtävänä on varhaiskasvatustutkimusta ja muuta alan kirjallisuutta tarkastelemalla selvittää, miten perustoimintoja on varhaiskasvatustieteessä tutkittu ja millaisia merkityksiä niissä annetaan alle kolmivuotiaiden ryhmissä esiintyvälle perustoimintojen pedagogiikalle. Toteutin tutkimuksen laadullisena kirjallisuuskatsauksena, joka oli luonteeltaan narratiivinen yleiskatsaus. Aineistona käytin varhaiskasvatustieteen tutkimuskirjallisuutta sekä muuta alan kirjallisuutta, joka käsittelee perustoimintotilanteita, niissä esiintyvää pedagogiikkaa tai taaperopedagogiikkaa. Aineiston keruuta jatkoin vielä analyysivaiheessa. Pyrin löytämään aineistosta erilaisia pedagogisia merkityksiä, joita perustoiminnoille kirjallisuudessa annettiin ja niitä analysoimalla ja tulkitsemalla muodostamaan kokonaiskuvan perustoimintotilanteiden tutkimuskentästä ja niissä esiintyvän pedagogiikan merkittävyydestä. Tutkimustulosten perusteella pedagogiikan ilmenemistä perustoimintojen aikana pidettiin tärkeänä ja sen uskottiin mahdollistavan esimerkiksi lasten osallisuuden ja kielen kehityksen tukeminen. Toisaalta aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta oli saatavilla vähäisesti. Se saattaa osaltaan kieliä muita varhaiskasvatuksen osa-alueita vähäisemmästä arvostuksesta. Tutkimustulosten pohjalta varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoisuus perustoiminnoissa esiintyvästä pedagogiikasta voimistuu ja sen toteutumiseen pystytään kiinnittämään enemmän huomiota. Muuttuvien asenteiden ja toimintatapojen avulla päästään lähemmäs Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) korostamaa kokopäiväpedagogiikkaa.
-
(2022)Tämän tutkimuksen aiheena oli pedagogiikka vuoropäiväkodissa. Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia vuoropäiväkodissa toteutuvaa pedagogiikkaa ja sen toteuttamista varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin yhdessä vuoropäiväkodissa haastattelemalla neljää opettajaa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää vuoropäiväkodissa ilmeneviä ratkaisuja toteuttaa pedagogista toimintaa lasten epäsäännöllisistä hoitoajoista huolimatta. Tavoitteena oli myös selvittää, miten kyseisessä vuoropäiväkodissa on pyritty mahdollistamaan jokaisen lapsen osallistuminen pedagogiseen toimintaan tasavertaisesti. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia haasteita vuorohoito tuo toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2018 tuodaan esille erilaisia muotoja toteuttaa varhaiskasvatusta. Vuorohoidon kohdalla kerrotaan, että vuorohoitoa tulee järjestää lapselle tarpeen mukaan, jos huoltajan työ tai opiskelu sitä edellyttää. Kuten varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa mainitaan myös, lapset saattavat olla paikalla päiväkodissa hyvin epäsäännöllisesti tai vaikka pelkästään iltaisin tai viikonloppuisin. Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen voikin siis olla hyvinkin epäsäännöllistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa painotetaankin, että tämä tulee huomioida pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. (Opetushallitus, 2018.) Tulokset vahvistavat käsityksen vuorohoidon epäsäännöllisyyden haasteista, mutta haastatelta- vat opettajat kokivat tämän myös mahdollisuutena. Lisäksi tutkimus antaa laajan kuvan vuoro- hoitoyksikön pedagogiikasta varhaiskasvatuksessa työskentelevien opettajien näkökulmasta.
-
(2020)Tavoitteet. Identiteetti on ilmiönä monialainen, ja sekä yleisesti identiteetin, että ammatillisen identiteetin määritelmiä on useita, ja identiteettitutkimuksen kentällä esiintyy toisistaan poikkeavia määritelmiä. Opettajan ammatillisen identiteetin tutkimuksissa ei vastaavasti ole ollut selkeää koherenssia. Tutkimuksen tavoitteena on luoda katsaus tutkimuskenttään, miten luokanopettajaopiskelijoiden ammatillista identiteettiä on tutkittu, ja millaisia määritelmiä tutkijat ovat antaneet ammatilliselle identiteetille. Toinen tavoite tutkimuksessa on selvittää, millaisista elementeistä luokanopettajaopiskelijan ammatillinen identiteetti muodostuu. Menetelmät. Tutkimus on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimuksen aineiston muodostavat seitsemän tieteellistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Luokanopettajaopiskelijoiden kehittyvää ammatillista identiteettiä on määritelty melko koherentisti, ja aineiston perusteella tutkijoilla vaikuttaa olevan suhteellisen yhtenevä postmoderniin yhteiskuntaan istuva näkemys identiteetistä. Tosin käsitteiden kirjo nousi aineistosta esiin. Identiteetin elementtejä on esitelty moninaisesti, ja luokanopettajaopiskelijan kehittyvä identiteetti tutkimuksen perusteella on laaja-alainen entiteetti, jossa keskeiseksi nousi juuri jatkuva uudelleenmäärittely ja kehittyminen. Opettajuuden merkittävästä yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta huolimatta ei koulun ulkopuolinen konteksti tai opettajan julkisen vallan käyttö ole tullut ilmi aineistossa.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli löytää lapsen osallisuutta tukevia keinoja, joiden avulla voidaan päiväkodissa toteuttaa pedagogista dokumentointia 1 – 3-vuotiaiden lasten eli taaperoiden kanssa työskenneltäessä. Taaperot muodostavat varhaiskasvatuksessa oman erityisen ryhmänsä, jonka kanssa osallisuuden kysymyksiä tulee pohtia taaperon näkökulmasta. Aiempi tutkimus aiheesta on vähäistä. Varhaiskasvatuksen kentälle tarvitaan konkreettisia keinoja taaperoiden kanssa toteutettavaan pedagogiseen dokumentointiin. Tutkimuskysymys on: Millaisia pedagogisen dokumentoinnin keinoja voidaan käyttää 1-3-vuotiaan lapsen osallisuuden tukemisessa? Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus narratiivisesta näkökulmasta. Aineisto koostui mahdollisimman tuoreista asiaa koskevista lähteistä, esimerkiksi väitöskirjoista ja artikkeleista. Aineiston keruu ja analyysi toteutuivat limittäin tutkimuksen edetessä. Tutkimuksessa tuli esiin, kuinka mahdollisuus osallistua toimintaan ja sen suunnitteluun vahvistaa lapsen toimijuutta ja uskoa omaan kyvykkyyteen. Pedagoginen dokumentointi on tärkeä osa varhaiskasvattajan työtä, sillä sen avulla voidaan tehdä näkyväksi lapsen vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja haasteet sekä lapselle että ympäristölle. Tutkimuksessa nostetaan esiin kaksi pedagogisen dokumentoinnin keinoa, joilla voidaan tukea taaperoiden osallisuutta. Sadutuksen avulla aikuinen saa tietoa lapsen ajatuksista lapsilähtöisesti, lapsen aitoja aloitteita kuunnellen. Viuhkojen avulla voidaan jakaa tietoa päiväkodin ja kodin välillä ja näin tehdä näkyväksi mahdollisesti vielä puhumattoman lapsen mielenkiinnon kohteita. Tutkimuksessa tuli esiin päiväkodin rakenteiden ja johtajan roolin tärkeys osallisuuden toimintakulttuurin rakentamisessa.
-
(2020)Abstract Aims: This study attempts to investigate some of the central themes of pedagogical leadership and interaction. The relationship between pedagogical leadership and interaction will be seen from teacher´s perspective. Study´s aim is to compare these two phenomena. Fonsén (2014, 2018) has highlighted the pit falls and multifacetedness of leadership in her research on pedagogical leadership. It has been demonstrated that the presence of pedagogical leadership is a prerequisite for high quality early childhood education (Karvi, 2018). The importance of interaction should not be downplayed, since it affects the overall functionality of early childhood education in various situations. The study also attempted to offer the interviewed staff the opportunity to reflect on their profession. Method: A survey was conducted in two Kindergarten in Southern Finland during autumn and winter 2020, and was taken by ten qualified early childhood educators. The study was conducted according to the principles of phenomenological philosophy, which enabled deep reflection of the interviewees’ personal experiences. Thematic analysis was utilised whilst analysing the data. The interviewees described the topics of the survey freely and they had the opportunity to answer open-ended questions if they wished. The researcher’s freedom of interpretation is acknowledged, since according to phenomenological study, the experience of knowledge is strongly linked to research analysis. Findings and conclusions: Over half of the interviewees had over a decade of experience in their careers. These people were more likely to answer open-ended questions than those with less experience in the field. In regards to interaction, most answers highlighted the need for openness, respect, trust, being heard, empathy, and sensitivity. External leadership, clashing morals and differences in temperament were seen as detrimental to the quality of interaction. In regards to pedagogical leadership, shared pedagogical responsibility, clearly defined workplace roles, planning ahead, what’s best for the children, the role of the team, and change leadership, emerged as the central themes. The interviewees rated the quality of pedagogical leadership on a scale from very good to very bad, whereas interaction was mostly rated variable
-
(2018)Early childhood education as well as its leadership have been experiencing significant changes recently. One major change has been the change of the Basics of the Early Childhood Education Plan becoming mandatory. According to the researchers, there is now a need for particularly effective pedagogical leadership in order to bring the new demands on pedagogy stated in the streering document into the everyday life of early childhood education. In this study it is researched how pedagogical leadership is reflected in nationwide and local early childhood education plans. The study was qualitative and the used research method a theory-driven content analysis. The research data consists of the Basics of the Early Childhood Education Plan (2016) as well as ten municipal level early childhood education plans, ie a total of 11 early childhood education plans. The research questions were: 1. How does pedagogical leadership appear in the Basics of Early Childhood Education Plan (2016)? 2. How does pedagogical leadership appear in municipal early childhood education plans? The theoretical framework of the research consists of the five structural factors of the pedagogical leadership and pedagogical leadership methods. The results showed that the national steering document contains only limited talk of leadership and is in many places general in nature. The municipal early childhood education plans had a lot of repetition of the leadership talk visible in the national early childhood education plan. However, part of these plans (n = 5) opened the same topic also with their own words. The structural factors and methods of pedagogical leadership were manifested in many ways in both types of data. The results support previous views that pedagogical leadership is a multi-dimensional phenomenon. In addition, it can be concluded that in some municipatilities leaders are offered more support for the implementation of their pedagogical leadership in the form of early childhood education plans than in others.
-
(2017)The purpose of my Bachelor’s Thesis is to study pedagogical leadership as a concept and a practice in Finnish music institutes. Pedagogical leadership is a current topic in art institutions even though there is little research on the subject in this certain context in Finland. Pedagogical leadership has been studied more at schools and kindergartens and this Bachelor’s Thesis views mostly that material when defining pedagogical leadership. This study aims to build understanding about pedagogical leadership as a concept and as real practices by focusing on the existing literature and by studying music institute principal’s perceptions of pedagogical leadership. During the study the notion that pedagogical leadership is a multi-dimensional and obscure phenomenon got strengthened. The study is qualitative. Data was collected by interviewing a principal of one music institute in Helsinki Metropolitan area. Theme-centred interview was used as a research method and the data was analysed by qualitative content analysis. The results show that the principal’s perceptions of pedagogical leadership can be construed as balancing between bounds and liberties. The meaning of common values is emphasized. Permissiveness and value-based leadership are essentially linked with the principal’s perception of pedagogical leadership. In practice the principal sees dialog, value discussions and projects as important methods for his own pedagogical leadership. Human resource management and shared leadership are also salient for pedagogical leadership in the principal’s view.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää kosketuksen merkitystä ihmiselle ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksia opetustyössä. Kosketuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii vuorovaikutus ja sen eri muodot. Kosketus on tärkeä osa kommunikointia ja sanatonta viestintää. Kosketuksella voidaan osoittaa vahvoja tunteita, kuten muun muassa iloa, rakkautta ja välittämistä. Kosketusta esiintyy runsaasti ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Opettajaopiskelijana ja opettajan työtä tehneenä olen kiinnittänyt huomiota kosketuksen runsauteen koulumaailmassa. On hyvin mielenkiintoista nähdä, kuinka oppilaat ryntäävät innoissaan halaamaan sijaisopettajaa, joka on ollut vasta yhden päivän oppilaiden kanssa. Itse opettajaopiskelijana vastaan aina oppilaiden antamiin halauksiin ja ylävitosiin mutta ymmärrän myös niitä opettajia, jotka epäröivät koskettaa, sillä onhan kosketus melko arka aihe koulukontekstissa. Tämä kuvaileva kirjallisuuskatsaus toteutettiin keväällä 2020. Tutkimusaineiston etsimiseksi käytettiin pääosin Google Scholar -hakukonetta ja Helsingin yliopiston Helka-kirjastoa. Tässä tutkielmassa on kaksi tutkimuskysymystä. Ensiksi halutaan selvittää kosketuksen vaikutuksia ihmisiin ja toiseksi halutaan tietää, miten kosketuksen positiivisia vaikutuksia voidaan hyödyntää opetustyössä. Kosketusta kuvataan ihmiselle luonnollisena tarpeena ja jopa selviytymisen kannalta välttämättömänä toimintana. Kosketuksen on todettu kehittävän sosiaalisia- ja kognitiivisia taitoja, rauhoittavan mieltä, vähentävän kipua ja tuovan hyvää oloa. Lisäksi kosketuksen avulla voidaan lievittää stressiä ja luoda turvallisuuden tunnetta. Kosketuksella voidaan osoittaa välittämistä ja huolenpitoa sekä muistuttaa ympärillä olevista välittävistä ihmisistä. Kosketus nähdään osaksi kasvatus- ja opetustyön ruumiillisuutta. Fyysinen kontakti kouluissa on monimuotoista ja joskus se voi olla välttämätöntä. Kosketusta voidaan tulkita ja vastaanottaa monella eri tavalla eivätkä kaikki ihmiset pidä kosketetuksi tulemisesta. Kosketuksen hyvillä vaikutuksilla voidaan tukea oppimista ja antaa emotionaalista tukea. Kosketuksen avulla on myös osoitettu luokan työskentelyn parantuneen ja oppilaiden häiriökäyttäytymisen vähentyneen. Kosketuksen avulla oppilaita voidaan motivoida ja kannustaa. Lisäksi oppilaille voidaan antaa hyväksytyksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia. Pedagoginen kosketus tarkoittaa välittämistä, turvallisuutta, rakkautta ja läsnäoloa sekä henkisesti kasvattavaa opettaja-oppilassuhdetta. Opettajan tulisi työssään huomioida lasten näkemykset kosketukseen ja opettaa heitä tuntemaan sekä kunnioittamaan omia ja muiden oikeuksia, kehoa ja henkilökohtaista tilaa.
-
(2019)Varhaiskasvatus on kokenut monia muutoksia viime aikoina: varhaiskasvatuslaki on uudistettu vuonna 2018 ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä vuosina 2016 että 2018. Uusi varhaiskasvatuslaki korostaa, että varhaiskasvatus on pedagogisesti painottunutta, suunnitelmallista toimintaa. Hujala, Heikka ja Halttunen (2017) ovat aiemmassa tutkimuksessaan saaneet selville, että juuri laadukas varhaiskasvatus ja henkilöstö ovat olennaisia tekijöitä lasten kehityksen kannalta. Siksi on olennaista, että varhaiskasvatuksen työyhteisöissä pidetään kiinni pedagogisesta ja työntekijöiden osaamisesta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan työyhteisön toimintakulttuurin kannalta johtajuus on avainasemassa ja toimintakulttuurin kehittäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta (Opetushallitus, 2018, s. 28). Edellä mainittujen toteutumiseksi tarvitaan pedagogista johtajuutta, joka keskittyy vastaamaan varhaiskasvatuksen perustehtävän laadusta ja kehittämisestä (Fonsén, 2014, s. 53). Tässä tutkimuksessa selvitetään, mistä tekijöistä varhaiskasvatuksen johtajat näkevät varhaiskasvatuksen pedagogisen toimintakulttuurin koostuvan. Tutkimuksessa etsitään keinoja, joilla varhaiskasvatuksen johtajat kokevat voivansa tukea ja kehittää varhaiskasvatuksen pedagogista toimintakulttuuria. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin täsmäryhmähaastattelun avulla, johon osallistui kolme varhaiskasvatuksen johtajaa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen pedagoginen toimintakulttuuri nähdään ensisijaisesti yhteisöllisenä ilmiönä, jonka rakentamiseen osallistuvat kaikki työyhteisön jäsenet. Pedagogisen toimintakulttuurin kannalta olennaista on käydä keskustelua ja jakaa osaamista työn perustehtävään liittyen. Vastuu pedagogisesta toimintakulttuurista on ensisijaisesti ja viime kädessä johtajalla, mutta vastuuta ollaan valmiita jakamaan myös muille työntekijöille ja erityisesti varhaiskasvatuksen opettajille. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toimintakulttuurin tukemisen ja kehittämisen kannalta taas pedagogiikan kehittäminen, työntekijöiden osaamisesta ja koulutuksesta huolehtiminen sekä työntekijöiden mentorointi näyttäytyvät tutkimuksen valossa tärkeimpinä tekijöinä. Tutkimuksessa osaamisen jakaminen ja kaikkien työyhteisön työntekijöiden osallistaminen nähdään olennaisina tekijöinä toimintakulttuurin kehittämisen kannalta.
-
(2024)Pedagoginen tuki koskettaa varhaiskasvatuksessa suurta joukkoa lapsia. Tukea annetaan sekä yleisenä satunnaisempana tukena että jatkuvana ja vahvempana tehostettuna tai erityisenä tukena. Näkövammainen lapsi tarvitsee usein jatkuvaa sekä useampia tuen muotoja sisältävää tukea lapsiryhmässä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, analysoida ja tulkita pedagogisen tuen muotoja, menetelmiä ja niiden kohdentumista ohjatuissa tuokioissa lapsiryhmässä, jossa on näkövammainen lapsi. Tutkimuksessa käytetty aineisto oli kerätty KETTU- Kestävä tulevaisuus varhaiskasvatuksessa - tutkimushankkeessa. Aineistona toimi yhdestä päiväkotiryhmästä kuvatut neljä videoitua ohjattua tuokiota, joissa käsiteltiin kestävän tulevaisuuden teemoja. Videoissa esiintyi tuokion mukaan viidestä seitsemään lasta, varhaiskasvatuksen opettaja sekä kahdessa tuokiossa avustaja. Analysointi toteutettiin aineistolähtöisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla niin, että siitä poimittiin pedagogisen tuen kuvauksia, joita sitten pelkistettiin, ryhmiteltiin ja yhdistettiin yläluokkiin. Tuokioissa tuettiin sekä näkövammaista lasta että muita lapsia. Näkövammaisen lapsen tukeminen oli kuitenkin säännöllisempää sekä useampia tuen keinoja sisältävää ja lasta tuettiin suhteessa enemmän kuin muita lapsia. Muiden lasten tukemista tapahtui satunnaisemmin ja vähemmän. Tuokioissa esiintyneitä pedagogisen tuen muotoja olivat näönkäytön tukeminen, motorisen kehityksen tukeminen, kielen ja vuorovaikutuksen tukeminen, oppimisen ja tiedonkäsittelyn tukeminen sekä osallistumisen tukeminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pedagogista tukea annettiin monipuolisesti sekä näkövammaisen lapsen kehityksen erityispiirteitä vastaavasti.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella pedagogisen johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä etenkin varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta. Tavoitteena oli saada selville, miten pedagogisen johtajuuden kokeminen ja hallinta vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajan työhyvinvointiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksessa työskentelevien aikuisten työhyvinvoinnilla on yhteys lasten hyvinvointiin varhaiskasvatuksen arjessa. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttaa pedagogiikan laatu, jonka on tutkittu olevan yhteydessä opettajien koulutukseen ja ammattitaitoon. Pedagoginen johtajuus on tärkeä osa tätä ammattitaitoa ja siksi tässä tutkimuksessa etsitään vastauksia siihen, millainen yhteys pedagogisella johtajuudella on varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kerätä ja tiivistää aiheesta löytynyt tieto. Tutkimusaineistoa haettiin Google Scholar tietokannasta hakusanoilla pedagoginen johtajuus sekä työhyvinvointi. Aineistoksi valikoitui lopulta 10 vertaisarvioitua artikkelia, jotka oli julkaistu 1.8.2018 voimaantulleen varhaiskasvatuslain lakimuutoksen jälkeen. Analyysitapana tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa löytyi neljä keskeistä tutkimustulosta. Huomattiin, että varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin vaikuttivat vahvimmin resurssit, vuorovaikutus ja johtamisosaaminen sekä tiimeissä selkeät ammatilliset roolit. Kaikilla näillä osa-alueilla todettiin olevan joko positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia riippuen siitä, miten ne toteutuivat. Esimerkiksi lämpimäksi koettu vuorovaikutus tiimin jäsenten välillä lisäsi huomattavasti työhyvinvointia, kun taas kylmä vuorovaikutus vähensi sitä. Myös puutteet johtamisen osaamisessa vaikutti negatiivisesti työhyvinvointiin, mutta osaavan johtajuuden todettiin parantavan sitä.
-
(2023)Aiemmat tutkimukset osoittavat opettajien olevan kuormittuneita pedagogisten asiakirjojen, kuten pedagogisen selvityksen tekemisestä (Nygren Emelie, 2023, s.22; Opetus- ja kulttuuriministeriö, selvitys, 2014, s. 52; Pelander, 2019, s.2). Kyläkoulujen vähenemisen ja yhteiskoulujen lisääntymisen takia luokkakoot voivat olla suurempia, sekä integraation myötä luokkaan kuuluu usein oppilas, jolla on jonkinasteinen tuen tarve. Pedagogisten asiakirjojen täyttäminen kuuluu monen luokanopettajan arkeen. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää millaisia eroja kuntien välillä on pedagogisen selvityksen ohjeissa. Tutkimuskysymykseksi muodostui, Miten paikkakuntien pedagogisen selvityksen laatimisen ohjeet eroavat toisistaan?
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää ja kuvailla vuorohoidon iltojen ja viikonloppujen pedagogista toimintaa sekä toiminnan suunnittelua henkilöstön näkökulmasta. Pyrin tutkimuksellani selvittämään mitä haasteita ja mahdollisuuksia vuorohoito asettaa pedagogiselle toiminnalle sekä miten lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan vuorohoidon vaihtuvissa tilanteissa. Yhteiskunnassamme lisääntyneet vaatimukset palveluiden saatavuudesta 24 tuntia vuorokaudessa vaikuttavat myös vuorohoidon tarpeeseen lisääntyvästi. Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) edellyttävät pedagogista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa varhaiskasvatuksessa ajankohdasta riippumatta. Aiemmat tutkimukset osoittavat vuorohoidon pedagogisesti haastavaksi toiminta-alueeksi, jossa toimintaan vaikuttaa oleellisesti lasten hoitoaikojen vaihtelut. Uutta tietoa pedagogisen toiminnan tilasta vuorohoidossa tarvitaan, jotta varhaiskasvatusta ja vuorohoitoa voidaan edelleen kehittää yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten mukana. Tutkimukseni oli otteeltaan laadullinen, jossa käytin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmää. Aineistoni keräsin kahdella eri kyselylomakkeella yhdestätoista vuoropäiväkodista Etelä - Suomessa. Ensimmäisen kyselyn kohderyhmänä olivat vuoropäiväkotien johtajat ja toisena kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen opettajat sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajat. Kysymykset jakautuivat eri osa-alueisiin, jotka käsittelivät pedagogista toimintaa ja sen suunnittelua, lapsen yksilöllistä kohtaamista ja osallisuutta sekä ammatillisen osaamisen riittävyyttä. Johtajien lomakkeella selvitin lisäksi vuoropäiväkodin taustatietoja. Tutkimukseni mukaan vuorohoitoympäristössä pedagogiikkaa pidettiin tärkeänä ja sen pitäisi toteutua kaikille lapsille tasavertaisesti. Opettajien työskentelyä iltaisin ja viikonloppuisin perusteltiinkin vuorolasten oikeutena. Lasten vireystila, hoitoaikojen vaihtelut, henkilöstöresurssit, yksintyöskentely ja lasten yksilöllisten tarpeiden huomiointi toivat tutkimuksen mukaan eniten haasteita pedagogiselle toiminnalle. Vastauksissa korostettiin turvallista kodinomaista ympäristöä ja sensitiivisyyttä lapsen kohtaamisessa.
-
(2020)Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää ja kuvailla vuorohoidon iltojen ja viikonloppujen pedagogista toimintaa sekä toiminnan suunnittelua henkilöstön näkökulmasta. Pyrin tutkimuksellani selvittämään mitä haasteita ja mahdollisuuksia vuorohoito asettaa pedagogiselle toiminnalle sekä miten lasten yksi-löllisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan vuorohoidon vaihtuvissa tilanteissa. Yhteiskunnassamme li-sääntyneet vaatimukset palveluiden saatavuudesta 24 tuntia vuorokaudessa vaikuttavat myös vuoro-hoidon tarpeeseen lisääntyvästi. Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja varhaiskasvatussuunnitelman pe-rusteet (2018) edellyttävät pedagogista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa varhaiskasvatuk-sessa ajankohdasta riippumatta. Aiemmat tutkimukset osoittavat vuorohoidon pedagogisesti haasta-vaksi toiminta-alueeksi, jossa toimintaan vaikuttaa oleellisesti lasten hoitoaikojen vaihtelut. Uutta tie-toa pedagogisen toiminnan tilasta vuorohoidossa tarvitaan, jotta varhaiskasvatusta ja vuorohoitoa voi-daan edelleen kehittää yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten mukana. Tutkimukseni oli otteeltaan laadullinen, jossa käytin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmää. Ai-neistoni keräsin kahdella eri kyselylomakkeella yhdestätoista vuoropäiväkodista Etelä - Suomessa. En-simmäisen kyselyn kohderyhmänä olivat vuoropäiväkotien johtajat ja toisena kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen opettajat sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajat. Kysymykset jakautuivat eri osa-alueisiin, jotka käsittelivät pedagogista toimintaa ja sen suunnittelua, lapsen yksilöllistä kohtaamista ja osallisuutta sekä ammatillisen osaamisen riittävyyttä. Johtajien lomakkeella selvitin lisäksi vuoropäi-väkodin taustatietoja. Tutkimukseni mukaan vuorohoitoympäristössä pedagogiikkaa pidettiin tärkeänä ja sen pitäisi toteutua kaikille lapsille tasavertaisesti. Opettajien työskentelyä iltaisin ja viikonloppuisin perusteltiinkin vuo-rolasten oikeutena. Lasten vireystila, hoitoaikojen vaihtelut, henkilöstöresurssit, yksintyöskentely ja lasten yksilöllisten tarpeiden huomiointi toivat tutkimuksen mukaan eniten haasteita pedagogiselle toi-minnalle. Vastauksissa korostettiin turvallista kodinomaista ympäristöä ja sensitiivisyyttä lapsen koh-taamisessa.
Now showing items 4706-4725 of 7170