Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p6613"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Purpose. Around 3-15% of all pupils have dyslexia. According to the core curriculum, student assessment should be conducted in a comprehensive way, considering students’ individual difficulties. However, assessment instructions might be considered vague. Earlier studies have also shown that teachers may perceive assessment as complicated, particularly when it comes to students with special needs. The purpose of the study is to describe, analyze and interpret how secondary school teachers experience assessment and grading of pupils with dyslexia. The purpose is also to explore how pupils are enabled to show their knowledge in an adequate way. Furthermore, teachers’ perceptions of assessment fairness with regard to pupils with dyslexia are discussed. Methods. The research was conducted as a qualitative study with a phenomenographic research approach. The material consists of eight semi-structured, individual interviews with teachers working in two Swedish-speaking secondary schools i Finland. The collected material was analyzed using thematic analysis. Results and conclusions. Teachers expressed a genuine will to support pupils with dyslexia and they stated that they could assess pupils in a flexible way. Cooperation with special education teachers was perceived as important. The versatility of the core curriculum was regarded as an advantage for students with dyslexia. The most used accommodations were oral responses, extended time and test writing in a small group. Double assessment, prioritized content and adapted tests were also used, but teachers had different approaches. A student’s positive lesson activity could lead to a better grade. Language teachers struggled with the assessment of misspelled words. IT software was not widely used. The teachers stated that they did their best to take students’ difficulties into consideration when giving them grades, and they normally also thought their assessment was fair. The study shows that teachers do their very best to assess students with dyslexia, but there are differences in procedures between teachers, which might lead to unequal assessment.
-
(2023)According to the national core curriculum for basic education, formative assessment is central to every pupil’s individual learning process. Formative assessment can be defined as response that aims to support the pupil in understanding the goals for learning, perceive their own progress in relation to the set goals, and give the pupil tools to reach the specific learning goals for each subject. Interactive methods, such as discussion, self-assessment, and peer assessment are part of formative assessment. Previous studies have shown that pupils often become passive receivers in the assessment process and don’t feel that they benefit from the type of formative assessment they have received and that teachers have difficulties supporting pupils’ abilities to assess their own work. This study examines what kind of formative assessment pupils perceive as beneficial for their learning, and how self-assessment, according to teachers and pupils, can be used in order to support learning and the pupils’ abilities to self-assess. The study takes a qualitative, phenomenographic approach. The material was gathered by conducting focus group interviews with pupils in grades 5–6 and teachers for grades 1–6. The informants formed nine groups of three to four pupils and two groups of three to four teachers per group. The interviews were transcribed and analysed thematically. The results show that considering the pupils’ prior knowledge, setting clear goals, and using versatile materials and methods, along with continuous, personal, motivating, and fair feedback are types of formative assessment that pupils perceive as supportive of their learning. The results also point out that efficient self-assessment requires clearly stated goals and instructions, and should be conducted alongside wider work processes, with support from discussion between pupils and teachers.
-
(2020)HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Kasvatustieteiden maisteriohjelma Laitos Institution Department Kasvatustiede Tekijä Författare Author Ingela Mollgren-Gustavsson Työn nimi Arbetets titel Title Kielelliset virikkeet varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Oppiaine Läroämne Subject Varhaiskasvatus (VAKA) Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages Pro gradu-tutkielma Joulukuu 2020 70+14 Tiivistelmä Referat Abstract Tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan toiminnassa on tuettava lasten kiinnostusta kieliin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että kieli on yhä enemmän oppimisen väline, jota käytetään viestinnässä ja ajattelussa. Tutkimukset ja kansallinen koulutuksen arviointikeskus ovat nostaneet esiin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen epätasaisen laadun. Puutteita on esimerkiksi lasten kielellisen kehityksen tukemisessa. Tässä tutkimuksessa halutaan siksi tuoda esiin sitä, kuinka kielelliset virikkeet toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimuksessa halutaan myös selvittää, onko ”kielellistä kehitystä tukevasta toimintasuunnitelmasta” ollut konkreettista hyötyä yksiköiden kielellisessä työssä tutkimuksen kohteena olevassa kunnassa. Menetelmät. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyillä. Kyselyt lähetettiin N=47 henkilölle, jotka työskentelivät erään Turunmaan kunnan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Vastausprosentti oli 70 %, N=33. Kysymyksien vastauksia analysoitiin kvantitatiivisesti sekä kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta saadut tulokset havainnollistavat, että henkilöstön työskentely kielellisten virikkeiden parissa on monipuolista ja vaihtelevaa. Enemmistö henkilöstöstä tietää, että kirjat ovat erittäin tärkeitä lasten kielellisen kehityksen kannalta ja panostaa kirjojen sisällöstä keskustelemiseen. Yli puolet laulaa lauluja useita kertoja päivässä, kun taas loruja hyödynnetään vähemmän. Yli puolet henkilöstöstä hyödyntää työssään tablettia, pääasiassa kielellisen kehityksen edistämiseen. Suurin osa työntekijöistä on hyvin tietoisia omasta roolistaan kielellisenä esikuvana lapsille. Tutkimustulokset osoittavat, että ympäristössä voitaisiin panostaa enemmän teksteihin ja kirjaimiin, jotta lapset ymmärtäisivät niiden merkityksen. Lasten kielellisten taitojen dokumentointia tulisi tehostaa. Yli puolet raportoi, että ”kielellistä kehitystä tukeva toimintasuunnitelma” on vaikuttanut yksiköiden konkreettiseen työskentelyyn ja kertoo muuttaneensa laulujen, lorujen ja kirjojen parissa työskentelyä suunnitelman käyttöönoton jälkeen. Avainsanat Nyckelord Keywords varhaiskasvatus, esiopetus, kielelliset virikkeet, kieliympäristö, kieltä tukeva toiminta Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Helsingin yliopisto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) ethesis.helsinki.fi Muita tietoja Övriga uppgifter Further information Ohjaaja: Solveig Cornèr
Now showing items 1-3 of 3