Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "adult education"

Sort by: Order: Results:

  • Kansanopistojen esteettömyys erilaisten oppijoiden ja vammaisten opiskelijoiden näkökulmasta : yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien esteet 
    Markkanen, Minna (2011)
    The aim of this study was to examine accessibility in folk high schools from the perspective of students with disabilities or learning difficulties. Accessibility in education means that psychological, sociological and physical environment enables equal study opportunities. Therefore the focus in this survey was on equal study opportunity deficiencies. Folk high schools are an essential subject for accessibility research as they follow the equal educational policy of liberal adult education. This study is a part of Liberal adult education -research project (2010-2012), which is the first accessibility research in Finnish liberal adult education. The equality-based claim of accessibility together with the need to separate the experiences of students with disabilities and learning difficulties from common experiences led naturally to comparative research frame. Firstly, experiences of the experimental group (students with disabilities or learning difficulties, N=278) were compared to experiences of the comparison group (students representing the educational majority, N=498). Secondly, experiences within the experimental group were examined according to gender, need of support and educational background. This study was mostly quantitative survey study. Data was collected from folk high school students with an inquiry created for this study. Data-analysis was mainly made by using analysis of variance (GLM) and test of Kruskal-Wallis. Qualitative data was analysed as an additional element by quantification. Equal study opportunity deficiencies were found in teaching and studying, other people's awareness and attitudes, own attitudes, information and peer group, where the experimental group found significantly more accessibility deficiencies than the comparison group. The most considerable difference was found in teaching and studying, wherein also the quality of deficiencies was explained differently between the groups. Within the experimental group women experienced more accessibility deficiencies than men. Also regular and great need of support and low educational background were connected with the experience of greater accessibility deficiencies. As a conclusion it seems that the equality-based accessibility in folk high schools could be improved especially by differentiating teaching and learning. This study also proved general need for more exact definition of the intention of accessibility: is the priority to develop common quality or equality of education, and is the aim to remove the barriers or advance support to overcome them.
  • Opiskelun ohjaus etälukiossa 
    Ollikainen, Raila (1999)
    Tutkimus tarkastelee opiskelijoiden kokemuksia opiskelun ohjauksesta etälukiossa. Etälukio on opetushallituksen syksyllä 1997 aloittama itseopiskeluväylä, jonka kautta voi suorittaa joko koko lukion oppimäärän tai yksittäisiäkursseja. Tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on ensinnäkin etälukiolaisten ohjauksen tarve ja heidän ohjauksensa toteutus. Ohjauksen toteutuksen tarkastelu jakaantuu kahteen osioon, kaksi-kolme kertaa kuussa järjestettävän lähiopetuksen tarkasteluun sekä faksin, kirjeen, puhelimen ja sähköpostin kautta tapahtuvan ohjauksen tarkasteluun. Keskeistä tutkimuksessa on myös opiskelijoiden ohjaukseen liittyvien kokemusten tarkastelu sekä se, millä tavoin ohjauksella on tuettu opiskelijoiden itsenäisten opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Tutkimuksen teoriatausta jakaantuu kahteen osaan. Ensiksi analysoidaan etäopiskelun uusiin opiskeluympäristöihin keskeisesti liittyvää käsitettä avoin opiskeluympäristö, jonka määrittely on osoittautunut vaikeaksi. Toisen keskeisen osan teoriataustaa muodostaa ohjaus-käsitteen tarkastelu. Tutkimuksessa käytettiin kahta tiedonhankintamenetelmää. Kvantitatiiviseen kyselylomakkeeseen toukokuussa 1998 vastasi 115 opiskelijaa etälukion pilottialueilta Satakunnasta, Savosta ja Varsinais-Suomesta. Kyselylomakkeella hankittuja tietoja täydennettiin haastatteluilla joulukuussa 1998. Etälukiolaisten ohjauksen tarkastelu osoitti, että etälukio-opiskelu eroaa vain vähän muusta aikuislukio-opiskelusta. Suurimmalla osalla etälukiolaisista on tavoitteena ylioppilastutkinto, jonka sisällöt ja vaatimukset selkeästi rajoittavat yksilöllisyyden ja joustavuuden toteutumista etälukiossa. Etälukion opiskeluympäristön avoimuuden määrittely tarkemmin on jatkossa olennaisen tärkeätä. Tulokset osoittavat, että etälukiolaisten ohjaustarve oli ollut alhainen. Etälukion suorittaminen itsenäisesti osoittautui mahdolliseksi. Suurimman osan ohjauksesta opiskelijat olivat saaneet osallistumalla lähiopetukseen. Lähiopetus osoittautui luonteeltaan opettajajohtoiseksi ryhmäopetukseksi. Opiskelijat kokivat, että lähiopetukseen oleva aika on rajallinen, joten henkilökohtaisen ohjauksen pyytäminen lähiopetuksessa ei ollut ollut mahdollista. Opiskelijoista 40% oli hyödyntänyt lähiopetuksen lisäksi tarjottua ohjausta joko vain hyvin vähän tai ei lainkaan. Opiskelijoista yli puolet ei ollut käyttänyt sähköpostia lainkaan tai oli käyttänyt sitä vain harvemmin kuin kerran kuussa. Internetin ja sähköpostin käyttötaidoilla ei koettu olevan suurta merkitystä etälukio-opiskelussa. Opiskelijoiden ohjaukseen liittämät kokemukset olivat positiivisia. Tärkeintä opiskelijoille oli tieto siitä,että ohjausta oli tarvittaessa ollut saatavilla, vaikka sitä oli vain vähän hyödynnetty. Etälukiolaiset eivät kokeneet etälukio-opiskelun vaatineen uusien itsenäisten opiskelutaitojen oppimista.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO