Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "classroom"

Sort by: Order: Results:

  • Hietala, Miina (2012)
    Tutkielmassa tarkastellaan eteläpohjalaismurteen ja yleiskielen sekä yleispuhekielen vaihtelun tilanteita ja tehtäviä luokkahuoneessa eräässä lapualaisessa alakoulussa. Tavoitteena on selvittää, millaisissa kielenkäytön tilanteissa murteen ja yleiskielen sekä yleispuhekielen vaihtelua tapahtuu ja millaisia tehtäviä sillä luokkahuoneessa on. Tarkasteltavat murrepiirteet ovat äänne- ja muotopiirteitä (esimerkiksi svaavokaali ja inessiivin pääte). Aineisto kerättiin alakoulun ensimmäisen ja toisen luokan yhdysluokasta kevättalvella 2008. Aineisto koostuu kolmesta oppitunnista, jotka on tallennettu kahdella videokameralla. Tutkimusluokalla oli 20 oppilasta, joista tyttöjä oli kuusi ja poikia neljätoista. Oppilaista seitsemän oli ensimmäisellä luokalla ja 13 toisella luokalla. Tutkimusaineisto litteroitiin keskustelunanalyyttisesti. Keskeisinä tutkimusmetodeina käytetään dialektologiaa, sosiolingvististä variaationtutkimusta sekä keskustelunanalyysia, ja tarkastelu on laadullista. Tutkimuksen alussa esitellään yleisesti murteentutkimusta luokkahuoneessa ja tutkimukseen vaikuttaneita tutkimustraditioita. Tutkielman teoriaosassa käsitellään luokkahuoneen vuorovaikutuksen piirteitä, puheen vuorottelukäytänteitä sekä kielenkäytön vaihtelua ja määritellään tutkimuksessa käytettäviä termejä sekä tutkittavia eteläpohjalaisia murrepiirteitä. Ensimmäisen analyysiluvun aluksi esitellään kielellisen vaihtelun perustapauksia sen mukaan, kuka puhuu ja miten jonkin piirteen variantti ilmenee: esimerkiksi variantti voi säilyä, vaikka puhuja vaihtuu, tai variantti voi vaihtua, vaikka puhuja säilyy. Tämän jälkeen analysoidaan luokkahuoneen kielenkäyttötilanteita kielellisen vaihtelun kannalta. Vaihtelu kasaantuu erityisesti tietynlaisiin tilanteisiin: opettajajohtoiseen opetustilanteeseen, kysymiseen, kerrontaan, toistamiseen sekä työrauhan ylläpitämiseen. Vaihtelua tapahtuu sekä opettajan että oppilaiden puheessa. Toisessa analyysiluvussa täsmennetään kuvaa kielellisestä vaihtelusta analysoimalla tarkemmin vaihtelun tehtäviä edellisessä luvussa esitellyissä tilanteissa. Ensiksikin vaihtelun avulla voidaan selventää puhetta, kun annetaan ohjetta (vain opettajan puheessa), selvitetään ongelmaa, kerrotaan uutta asiaa ja käytetään paikannimeä. Toiseksi kielellinen vaihtelu voi toimia yhtenä keinona osoittaa erilaisia siirtymiä vuorovaikutustilanteessa: siirtymää tilanteesta ja toiminnasta toiseen mukaan lukien puheenvuoron päättäminen tai muutosta puheen suuntaamisessa tai vuorovaikutusroolissa. Kolmanneksi vaihtelua voidaan käyttää myös etäännyttämään oma puhetta väärää vastausta arvioitaessa tai erimielisyyttä osoitettaessa. Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, tämän tutkimuksen aineistossa oppilaat eivät käyttäneet kielellistä vaihtelua huumorin keinona, mitä saattaa selittää oppilaiden nuori ikä.
  • Piirainen, Eliisa (2013)
    The goal of this thesis was to find out what kind of visual representations the sixth graders classrooms have. The aim also was to research how and by whom the visual representations are formed and what kind of aims objects and pictures of classrooms have from the point of teaching and education. In addition, this thesis is looking for an answer to what is a dream come true classroom in pupils visions. There are only few studies about classrooms from the point of visuality or aesthetics. The data were collected in May 2011 in Kainuu and in May 2012 in Helsinki. Six sixth graders classrooms were photographed and six class teachers working in photographed classrooms were interviewed. According to that the data was also collected by interviewing ten pupils from three classrooms in Helsinki in May 2012. The visual data was analyzed by content analysis and the interview data by discourse analysis. The visual representations in classrooms have been formed from basic school furnitures and from the objects and pictures which teachers have brought to the classrooms or which have been in the classrooms before teachers even have been working in there. Also the seating arrangements affect to visual representations forming. Pupils' role is to make art, presentations and posters and in some cases also hang them on the classroom walls - but often following rules given by the teacher. Visual representations with pedagogical goals are such as student work, maps and books. Those pictures and objects are teaching and learning tools. Visual representations with educational goals are for example student work, timetables and common rules of the school. The educational goals seem to relate to behaviour control and evaluation. Pupils dream about classrooms that support action. On the basis of the collected data, it seems that teachers are not aware of the visual impact of their classrooms visual representations and neither of the visual representations possibilities in teaching and education. This thesis gives information about sixth graders classrooms as a visual learning environment. It also points out the areas where teachers should pay attention when organizing and decorating classrooms in the way that supports learning and increases school enjoyment.