Browsing by Subject "tekstinymmärtäminen"

Keskeytyksellä tarkoitetaan tehtävän (päätehtävä) kognitiivisen suorituksen katkeamista jonkin ulkopuolisen tekijän aiheuttamana. Päätehtävään palataan keskeytystehtävän jälkeen. Tutkielmassa tarkastellaan keskeytyksen vaikutusta päätehtävää koskeviin muistisisältöihin. Tutkielmassa tehdään katsaus empiiriseen keskeytystutkimukseen. Keskeytykset vaikuttavat mm. päätehtävän suoritusaikaan, -tarkkuuteen sekä -virheisiin. Haitallisuuteen vaikuttavat mm. muistikuormitus keskeytyksen hetkellä ja päätehtävää koskevan representaation uudelleen aktivoimiseksi annetut palautusvihjeet, keskeytyksen kompleksisuus, sen pituus, esiintymisfrekvenssi ja samankaltaisuus päätehtävän kanssa, tehtävien käyttämät modaliteetit sekä henkilön harjaantuneisuus. Tutkielmassa argumentoidaan muistitoimintojen keskeisyyden puolesta keskeytysten kognitiivisessa selittämisessä. Keskeytystutkimusten tuloksille konstruoidaan pitkäkestoisen työmuistin teorian pohjalta selitysmalli, jossa interferenssillä on keskeinen rooli. Pitkäkestoisen työmuistin tehtävänä on tallettaa suoritettavan päätehtävän kannalta olennaista tietoa sellaiseen tilaan, josta se on nopeasti aktivoitavissa lyhytkestoisen työmuistin käyttöön. Asiantuntijat pystyvät tallettamaan tiedon nopeasti pitkäkestoiseen työmuistiin ns. palautusrakenteisiin. Erilaisten muistikoodaus- ja palautusstrategioiden avulla asiantuntija pystyy tehokkaasti tekemään erottelun muistisisältöjen kesken, välttäen näin interferenssin. Tutkielmassa tehdään lisäksi katsaus muisti-illuusioiden tutkimukseen. Useimmat muisti-illuusioista ovat lähtöisin ongelmista muistisisältöjen lähteen monitoroinnissa. Katsauksesta käy ilmi kuinka tietyt muistivirheet liittyvät tiettyihin muistitoimintoihin. Koesarjassa toisaalta testataan selitysmallia, toisaalta sovelletaan muisti-illuusiotutkimuksen käsitteitä. Tarkoituksena on saada lisätietoa keskeytysten muistivaikutuksista. Mikäli keskeytykset tuottaisivat tietynlaisia muistivirheitä, olisi tähän tietoon perustuen mahdollista rajata tarkemmin vastaavat muistitoiminnot. Ensimmäisessä kokeessa koehenkilöt (n=12) varjostivat tietokoneelta auditiivisesti (puhe) ja visuaalisesti (puhujan videokuva) esitettyä tekstiä (pääteksti). Minuutin kuluttua puhe katkesi ja sitä seurasi välittömästi puolen minuutin tauko tai video toisesta tekstistä (keskeytysteksti). Koehenkilöt tekivät vapaan palautuksen päätekstistä. Toisessa kokeessa päätekstejä oli neljä siten, että kunkin jälkeen oli joko tauko tai keskeytysteksti. Koehenkilöt (n=16) palauttivat yhden pääteksteistä. Kolmannessa kokeessa (n=12) varioitiin päätekstin ja keskeytystekstin semanttista läheisyyttä kolmessa käsittelyssä. Muilta osin kokeet olivat kuten ensimmäinen koe. Jokaisessa kokeessa palautuksia analysoitiin vertaamalla niitä vastaaviin pääteksteihin. Palautuksista eriteltiin niiden tarkkuus, virheelliset väittämät (sekaannukset) sekä sarjapositiot. Lisäksi laadullisessa analyysissa sekaannukset luokiteltiin muistivirhetyypeittäin. Erot käsittelyiden välillä palautusten tarkkuudessa olivat tilastollisesti merkitseviä tai lähes merkitseviä kaikissa kokeissa. Toisessa kokeessa havaittiin keskeytyksen aiheuttavan sarjaposition äskeisyyskomponentin heikkenemisen. Ensimmäisessä ja kolmannessa kokeessa sekaannuksien määrässä oli merkitsevä tai lähes merkitsevä ero käsittelyiden välillä. Kolmannessa kokeessa sekoitettiin semanttisesti päätekstin kanssa samankaltaisten keskeytystekstien sisältöjä pääteksteihin. Koesarjan tulokset tukevat annettua selitysmallia. Tarkastelu osoittaa, että interferenssi selittää suurimman osan kokeissa havaituista eroista käsittelyiden välillä. Tulosten pohjalta selitysmallia tarkennetaan huomioimalla erilaisten keskeytystilanteiden rajoittava vaikutus palautusstrategioiden käyttöön. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota myös pitkä- ja lyhytkestoisten muistien rooliin keskeytyksessä. Keskeytyksen aiheuttama tiedon syrjäyttäminen näkyy sarjapositioissa, mutta syrjäyttämisen heikentävä vaikutus palautuksen tarkkuuteen on pieni. Lopuksi selitysmallia arvioidaan ja sitä tarkastellaan muistivirhetutkimuksen sekä käytännön sovellusten kannalta.