Browsing by Subject "tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2012)The subject of this study was primary and secondary school pupils' use of information and communication technologies (ICT). The aim was to study pupils' technology attitudes, experiences and their mastery of ICT. These factors were then cross-referenced with each other as well as differences in pupils' gender, class and the amount of daily computer use. Attitudes towards ICT were defined as perceived self-efficacy, perceived enjoyment and perceived usefulness. The mastery orientation in ICT was defined as mastery of ICT use and mastery of critical web research skills. These skills are often regarded as an important part of pupils' 21st century skills. The data was collected by web-based survey from two schools in the city of Vantaa. The participants (n=201) were a mix of fourth, seventh, eighth and ninth grade pupils. These schools are part of the "Finnable 2020" research project. The data from a web-based survey was analyzed by statistical methods. The differences in ICT attitudes, experiences and mastery were analyzed by using T-test and One-way analysis of variance. The relationships between ICT experiences and mastery were analyzed by correlations and linear regression analysis. The quantitative results from the survey were later supplemented by interviewing pupils. The interview data was analyzed by thematic analysis. According to the results, pupils use computer and internet on a daily basis. Boys play games more often than girls while girls search for information and communicate through web based applications. Majority of pupils like when computers are used at school. Pupils reflected in the interviews that using computers makes learning easier and more fun. Perceived usefulness increased with the amount of daily use. Also mastery of computer use increased with the amount of daily use, but only to a point. The mastery of computer use was best among pupils who used computers 2 3 hours a day. Boys' perceived self-efficacy was higher than girls , but there was no difference in ICT mastery, enjoyment or usefulness between genders. The results show that both ICT experience and mastery explain ICT attitudes, with higher experience and mastery reflecting in a more positive attitude towards ICT.
-
(2004)Tutkimuksen päätarkoitus oli hahmottaa verkko-opetuksen arvoja ja arviointia luokanopettajan näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä oli mediakasvatus ja didaktiikan käsitys opetus opiskelu oppimisprosessista. Didaktisena perustana käytettiin Kansasen ym. (2000) opettajan pedagogista ajattelua, Lahdeksen (1997) didaktiikan kehämallia sekä Uljensin (1997) opetus opiskelu oppimisprosessia. Lähtökohtana oli luokanopettajan arvioinnin kautta pohtia opetuksen, opiskelun ja oppimisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhtymistä koulukontekstissa. Tutkimuksen pääongelmat olivat: 1) Minkälainen oli luokanopettajan käsitys verkko-opetuksen toteuttamisesta? 2) Miten luokanopettaja arvioi verkko-opetusta? Myös ensimmäistä pääongelmaa lähestyttiin arvojen ja arvioinnin näkökulmasta. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelun teemoja jäsennettiin Gallinin (2001) sosiokulttuurisen verkko-opetuksen arviointimallin sekä Tellan ja Mononen-Aaltosen (2001) mediakasvatuksen monitasomallin avulla. Aineistonkeruussa kahdeksan helsinkiläistä luokanopettajaa vastasivat lyhyeen kyselyyn, jonka jälkeen heitä haastateltiin välittömästi. Laadullisen aineiston analyysissä teemoiteltiin aineisto, ja tämän rinnalla rakennettiin aineistolähtöistä analyysiä. Näiden vuorovaikutuksesta syntyivät tutkimuksen johtopäätökset. Keskeisinä tuloksina tutkimuksessa nähtiin luokanopettajan verkko-opetukseen liittyvien arvojen kaksi eri näkökulmaa: (A) opetus opiskelu oppimismenetelmien ja -tulosten arvonäkökulma sekä (B) ns. kasvatuksellinen ja koulukulttuurin arvonäkökulma. Arvonäkökulmien pohjalta hahmotettiin johtopäätöksissä erilaisia tasoja luokanopettajan opetuksen, opiskelun ja oppimisen arvioinnista, kun tieto- ja viestintätekniikka on mukana prosessissa. Kaksi tasoa tarkennettiin verkko-opetuksen arvioinnin fokuksiksi, jotka olivat (1) teknologinen ja (2) tavoitteinen fokus. Teknologisessa arvioinnin fokuksessa (1) arviointia hallitsee huoli oppilaasta ihmisenä. Arviointi liittyy joko siihen, että oppilaan on opittava perustaidot tieto- ja viestintätekniikassa ja ymmärrettävä Internetin mahdollisuudet, tai siihen, että opettaja pyrkii suojelemaan lapsia Internetin uhkilta ja liialliselta altistumiselta esimerkiksi digitaalisille peleille. Verkko-opetuksen tavoitteinen arvioinnin fokus (2) nojaa siihen, minkälaisia tavoitteita luokanopettaja yleisesti asettaa opetukselleen, vaikka tieto- ja viestintätekniikka ei liittyisikään prosessiin. Fokuksen taustalla on myös mediakasvatuksen näkökulma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön, jolloin keskeistä on, että opetuksen suunnittelu ja arviointi ei lähde teknologiasta käsin vaan didaktiikasta ja pedagogisista arvoista. Verkko-opetuksen arvioinnin fokusten voidaan nähdä täydentävän toisiaan. Fokusten varioinnissa voidaan puhua luokanopettajan kohdalla todellisesta mediataidosta, joka ulottuu yli ammatillisen pätevyyden aina opettajan henkilökohtaiseen kehittymisen kaareen.
Now showing items 1-2 of 2