Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "virheanalyysi"

Sort by: Order: Results:

  • Ahtosalo, Milja (2015)
    Sivulaudaturtutkielmassa vertaillaan yläkouluikäisten suomi äidinkielenä (S1) -oppilaiden ja suomi toisena kielenä (S2) -oppilaiden kielitieto-osaamista Kike-testin avulla. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Kuinka monta virhettä oppilaat tekevät ja missä kohdissa virheet esiintyvät? Mitä yhteistä ja mitä eroa S1- ja S2-oppilaiden virheillä on? Voiko virheille löytää selittäviä tekijöitä? Lopuksi tutkimuksessa pyritään löytämään vastaus kysymykseen: Mille perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) taitotasojen kuvausasteikon portaalle S1- ja S2-oppilaat on mahdollista testin perusteella sijoittaa? Aiempaa vertailevaa tutkimusta S1- ja S2-oppilaiden kielioppiosaamisesta yhtä testiä käyttäen ei ole. Tutkimukseen osallistui yhdestä yläkoulusta S1- ja S2-oppilaita kaikilta kolmelta luokka-asteelta. Yhteensä S1-oppilaita osallistui 36 kappaletta ja S2-oppilaita 30 kappaletta. Oppilaat tekivät Kike-testistä eli kielellisen kehityksen diagnosoivasta tehtäväsarjasta kielitieto-osion tehtävät. Tutkimus eteni klassisen virheanalyysin kaavaa noudattaen. Oppilaiden tekemien virheiden lukumäärä laskettiin, minkä perusteella muodostettiin viisiportainen pistetaulukko. Kielitieto-osion seitsemää alaosiota tarkasteltiin vielä erikseen vertaillen verrokkiryhmiä. Ne kohdat, joissa useat oppilaat tekivät virheitä, nostettiin erilliseen tarkasteluun tarkoituksena selvittää, mikä virhettä selittää. Lopuksi virheitä arvotettiin hyödyntäen POPS 2004:n taitotasojen kuvausasteikkoa. Oppilaat voitiin jakaa virheiden lukumäärän perusteella viiteen ryhmään. Jokaiseen ryhmään kuului sekä S1- että S2-oppilaita. Näille ryhmille pystyttiin löytämään myös yhtymäkohta taitotasojen kuvausasteikolta. Oppilaiden tekemät virheet pystyttiin useimmiten selittämään kehitysvaihevirheen kautta. Joissakin S2-oppilaiden tekemissä virheissä selittävä tekijä oli kielenoppijuus. Kielitaidon kuvausasteikkoon vertaaminen osoitti sen, että sekä S1- että S2-oppilaiden joukossa on kielioppiosaamisessa heikkoja ja eteviä oppilaita. Äidinkielen oppiainetta S1-opetuksessakin opiskelee erittäin heterogeeninen joukko. Opetuksen kannalta tutkimustulos tarkoittaa entistä suurempaa eriyttämistarvetta sekä sen pohdintaa, mikä on mielekäs tapa jakaa oppilaat erilaisiin ryhmiin äidinkielen oppiaineessa.