Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D000068959"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Painoneutraalit lähestymistavat ovat joukko näkökulmia ja menetelmiä, joiden keskeinen ajatus on se, että terveelliset elintavat eivät vaadi laihtumista tuottaakseen terveyshyötyjä. Ne on nostettu perinteisten lihavuuden ehkäisy- ja hoitomuotojen rinnalle yhdeksi hoitovaihtoehdoksi uudistetussa Käypä hoito -suosituksessa. Tämän katsauksen tarkoitus on kuvata painoneutraalien lähestymistapojen taustalla olevia kysymyksiä ja tutkimusnäyttöä niiden tehosta. Lisäksi tarkastelemme miten painoneutraaleja lähestymistapoja voi hyödyntää käytännön lääkärin työssä painonhallinnan tukena. Painoneutraalin ajattelun tausta on erilaisissa ihmisoikeus- ja aktivistiliikkeissä ja sen kannattajia ovat esimerkiksi Fat Acceptance Movement, Health at Every Size -liike ja Vaakakapina. Painoneutraaleja lähestymistapoja on perusteltu monin eri tavoin, keskeisimpinä argumentteina ovat lihavaksi leimaamisen stigmatisoivuus, laihduttamisen tehottomuus ja haitat, ja painonhallinnan laihduttamisesta riippumattomat terveyshyödyt. Painoneutraalit lähestymistavat pyrkivät asettamaan fyysisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin pienemmän painon tai koon tavoittelun edelle. Ne pyrkivät myös parantamaan ihmisten keho- ja ruokasuhdetta ja herkistämään nälkä- ja kylläisyystuntemuksien aistimista. Samalla pyritään eroon painoon liittyvästä stigmasta ja syrjinnästä. Esimerkkejä painoneutraaleista lähestymistavoista ovat Health at Every Size -liike, intuitiivinen syöminen ja tietoinen syöminen. Systemaattisten katsausten perusteella painoneutraalit lähestymistavat voisivat tulevaisuudessa olla myös laajemmin hyödynnettävä lihavuuden ehkäisy- ja hoitomuoto, sillä ne voivat tutkimusten mukaan tuottaa vastaavia terveyshyötyjä kuin perinteinen laihduttaminen. Ne voivat olla myös keino laihtua, vaikka se ei ole painoneutraalien lähestymistapojen tavoite. Lisätutkimus on kuitenkin tarpeen.
-
(2022)Tausta: Lihavuuden yleistyessä myös tarve saavutettaville ja taloudellisille painonhallintainterventioille, kuten verkkopohjaisille ohjelmille, kasvaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida Suomen terveydenhuoltojärjestelmän osana toimivan Terveyslaihdutusvalmennuksen tuloksia. Menetelmät: Terveyslaihdutusvalmennus on 12 kuukautta kestävä verkkovalmennus, jolla on hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen pohja. Se sisältää viikoittaisia harjoitteita liittyen elintapoihin, fyysiseen terveyteen ja mielen hyvinvointiin. Jokaiselle osallistujalle nimetään oma etävalmentaja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valmennuksen myötä saavutettua painonlaskua, painonlaskuprofiileja sekä tekijöitä, jotka liittyvät ohjelmassa onnistumiseen ja siinä mukana pysymiseen. Tutkimukseen osallistui lokakuun 2016 ja maaliskuun 2019 välillä 1189 henkilöä (963 naista), joiden painoindeksi oli yli 25 kg/m². Tulokset: Kahdentoista kuukauden aikapisteen saavuttaneet osallistujat (N = 173) olivat laihtuneet keskimäärin 4,6 % (SE 0,5 %). Heistä 43,3 % saavutti kliinisesti merkittävän painonlaskun (≥ 5 %). Lähtötilanteen korkeampi BMI (≥ 40 kg/m²) liittyi suurempaan painonlaskuun kuin matalampi BMI (6,6 %, SE 0,9 vs. 3,2 %, SE 0,6; P = 0,02). Myös tiheämpi painon ilmoittaminen liittyi suurempaan painonlaskuun. Merkittäviä eroja painonlaskussa ei ollut sukupuolen, iän, perussairauksien tai peruslääkitysten suhteen. Yhteensä 29,1 % osallistujista jätti valmennuksen kesken. Keskenjättäjät olivat hieman nuorempia kuin jatkajat (47,2 vuotta, SE 0,6 vs. 49,2 vuotta, SE 0,4; P = 0,01) ja ilmoittivat painonsa harvemmin (3,0 ilmoitusta/kk, SE 0,6 vs. 3,3 ilmoitusta/kk, SE 0,1; P < 0,00). Johtopäätökset: Kokonaisvaltainen verkkopohjainen ohjelma, kuten Terveyslaihdutusvalmennus, on lupaava lisä painonhallinnan tukitoimiin terveydenhuollossa. Painavimmat potilaat laihtuivat suhteessa eniten, mutta muuten laihtuminen ei riippunut lähtötilanteesta.
Now showing items 1-2 of 2