Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Faculty of Medicine

 

Recent Submissions

  • Laitala, Rasmus (2022)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Lääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Lääketieteen koulutusohjelma Opintosuunta: Lääketiede Tekijä: Rasmus Laitala Työn nimi: Sydänsarkoidoosi ja sen fulminantti presentaatio Työn laji: Syventävä tutkielma Kuukausi ja vuosi: 08/2022 Sivumäärä: 37 sivua Avainsanat: Cardiac sarcoidosis, Fulminant myocarditis, Fulminant cardiac sarcoidosis Säilytyspaikka: Muita tietoja: Tiivistelmä: Sydänsarkoidoosi on tavallisesti hitaasti etenevä sydänlihastulehdus. Sydänsarkoidoosista tunnetaan myös hyvin nopea destruktiivinen muoto, jossa alkuvaiheessa potilailla on tyypillisesti vaikea sydämen vajaatoiminta ja usein vaikeasti hallittavia rytmihäiriöitä. Kirjallisuudesta löytyy 11 fulminanttia sydänsarkoidoosia. Tarkastelen, kuinka paljon fulminanttia sydänsarkoidoosia on Suomalaisessa MIDFIN rekisterissä. Kyseessä on maailman suurin sydänsarkoidoosiaineisto. 343 potilaan aineistoista löysimme 316 sydänsarkoidoosipotilasta riittävin tiedoin potilastietojärjestelmässä. 316 potilaasta 10 täytti fulminantin sydänsarkoidoosin kriteerit (3,2%). Potilailla oli aluksi vaikea taudinkulku: kaikilla 10 potilaalla esiintyi kammioperäisiä rytmihäiriöitä sairaalajakson aikana, 3 potilasta elvytettiin ja 3 potilasta hoidettiin ECMO:n avulla. 1 potilaalle asennettiin vasemman kammion apupumppu. Kaikki 10 potilasta selviytyivät alkuvaiheen sairaalajaksolta kotiin sekä selvisivät elossa seurannan päättymiseen asti keskimäärin 54,4kk. Seurannassa 1 potilaalle tehtiin sydämensiirto ja 1 potilaalla ilmeni kammiovärinää. 4 muun potilaan kohdalla ilmeni kammiotakykardiaa seurannan aikana. Fulminantissa sydänsarkoidoosissa ennuste 5 vuoden kohdalla on huonompi kuin sydänsarkoidoosissa yleensä. Elossa ilman sydämensiirtoa/mekaanista hemodynamiikan tukea on 46% vs 87%. Fulminantin sydänsarkoidoosin osuus on 3,2%. Se on enemmän kuin aikaisemmin on oletettu. Tämän ryhmän hoito täytyy tulevaisuudessa tehostaa etupainotteiseksi ennusteen parantamiseksi.
  • Raumanni, Emilia (2022)
    Aims. Parents are most important communication partners for young child, and language, learning and memory skills develop via everyday parent-child interaction. Shared book reading is an interactive moment that fosters parents to use richer and more diverse language than they would otherwise be using in everyday life. Previous research on shared reading has focused particular on the association between reading and children’s language development and vocabulary. However, there are indications that shared reading could also support the development of a child’s later learning skills and memory. The aim of this study was to examine how shared reading (2;7–4;2 years) is connected to the language skills, learning skills and memory functions assessed by the parent of a five-year-old child. In addition, it is explored how shared reading (2;7–4;2 years) manages to explain the child's skills at the age of five, when the background factors are controlled. Methods. The study sample consisted of 70 typically developed Finnish-speaking children. The study sample is part of the LEINIKKI-study. Data on the amount of parents’ reading to a child was collected on a parent-report form. Children’s receptive and expressive language skills at the age 2,7-4,2 years were assessed with the Reynell Developmental Language Scales III. The children's skills at the age of five were assessed using the following sections from the The Five to Fifteen -parent-report questionnaire: Language, Learning, and Memory. The connection between the shared reading and the Language, Learning, and Memory skills at the age of five was analyzed with Spearman correlation, Mann-Whitney U-test, and linear regression analysis. Results and conclusions. Children, whose both parents red books often, had significantly better scores in all three skill areas (Language, Learning and Memory). Regression analysis showed that the more parents red to their 2.7 to 4.2 aged children the higher scores in Learning-section children had at the age of five. However, parents’ active reading to their child may enhance the development of the child’s later learning skills and potentially support children’s language skills and memory. The results of the study can be used to encourage parents to read to their children. Future studies should use larger sample size to confirm the longitudinal association of shared reading and later language, learning, and memory skills.
  • Yahya, sara (2022)
    Tässä tutkielmassa tutustutaan terveydenhuollon käsitteisiin: saatavuuteen, rahoitukseen, hyödyntämiseen, kansalliseen terveydenhuoltoon ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Saatavuus määritellään mahdollisuudella tyydyttää terveystarpeita. Terveydenhuollon rahoituksella tarkoitetaan varojen keräämistä, rahastojen muodostamista ja palveluiden ostamista. Palveluiden hyödyntämiseen vaikuttavat yksilön käyttäytymisen lisäksi sosioekonominen asema ja palveluiden saatavuus. Kansallisella terveydenhuollolla tarkoitetaan koko väestön mahdollisuutta terveyspalveluiden käyttöön tarpeen tullen kohtuuhinnalla. Terveysalan ammattilaisten epätasainen maantieteellinen jakautuminen sekä pienituloisuus ja korkeat palvelumaksut vähentävät saatavuutta sekä pohjoismaissa, että Itä-Afrikassa. Pienituloisuus ja korkeat palvelumaksut ovat kuitenkin pienituloisissa maissa moninkertainen ongelma verrattuna korkeatuloisiin maihin. “Out-of-Pocket payment” eli terveyspalveluiden omasta taskusta maksaminen ajaa pienituloisia köyhyyteen. Pohjoismaissa palvelujen käyttämättömyys on yleisesti alhaista. Hyvinvointivaltioissa alhaiset henkilökohtaiset tulot ovat merkittävin hyödyntämistä vähentävä tekijä. Pienituloisissa maissa palveluiden käyttämättömyyttä lisää palveluiden huonoksi koettu laatu ja puutteet terveystiedoissa. Kansallinen terveydenhuolto on globaali tavoite, joka on saavutettu Suomessa vuosikymmenien kehityksen seurauksena. Jokaisella pysyvästi maassa asuvalla on oikeus sosiaaliturvaan, joka sisältää terveyspalvelut. Sub-Saharan Afrikassa tavoitteeseen ei olla vielä päästy. Esteinä ovat alhainen sairausvakuutuksen kattavuus, lukuisat sairausvakuutusjärjestelmät ja riittämätön valtion rahoitus. Ruanda on ainoa maa Sub-Saharan Afrikassa, joka on saavuttanut 80 % sairausvakuutuksen kattavuuden.
  • Tuhkiainen, Mikaela (2022)
    Matriksin metalloproteinaasit (MMP:t) ovat soluvälitilassa ja solukalvolla toimivia entsyymejä, jotka hajottavat kudosten rakenneproteiineja. MMP:t ovat keskeisiä esimerkiksi kudoksen muovautumisessa ja kasvussa ja toimivat mm. parodontiitin merkkiaineena. MMP:n aktivoitumista suunesteissä on tutkittu aikaisemmin aikuisilla ja nuorilla Periosafe®-tuolinvierustestiä käyttäen. Suuhuuhdetestin käyttöä lapsilla ei ole aiemmin tutkittu. Tämä syventävien opintojen tutkielma kuvaa kandidaatin omaa kliinistä tutkimusta, jossa selvitetään Periosafe®-tuolinvierustestin suorittamisen onnistumista lapsilla. Tutkimus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitettiin varhaislapsuudessa saadun D-vitamiinilisän yhteyttä kiilteen kehityshäiriöihin. Kandidaatti on tutkimusryhmän jäsenenä myös yksi laajemman tutkimuskokonaisuuden tuloksista raportoivan tieteellisen julkaisun kirjoittajista. Tutkimusryhmä koostui 125:stä 6-7 vuotiaista lapsista, joille tehtiin Periosafe®-testi kliinisen suppean suun tutkimuksen ohessa. Suuhuuhdetestin otto onnistui lähes jokaiselta testattavalta toivotulla tavalla. Havainnot puoltavat tuolinvierustestien käytettävyyttä lapsipotilailla.
  • Tentke, Tanja (2022)
    Aim of the study. Compared to typically developing children, a child with a familial risk for dyslexia is four times more likely to develop major difficulties in reading. Difficulties in early language development, such as a narrow vocabulary, may precede later difficulties in reading, especially when the child is at risk for dyslexia. Because reading builds partly upon prereading skills, such recognizing letters and knowing how they sound like, weak early language skills such as a small vocabulary size, may be an early sign for later deficits in prereading skills. The interest of this current study was to investigate whether a child’s vocabulary size at 28 months can predict prereading skills at the age of five. Methods. The research data were based on Lukivauva longitudinal study, which follows the development of children who have a familial risk for dyslexia. 220 families were recruited in the study before the baby was born, between 2015 and 2017. The sample of this current study consists of 93 children, of which 80.6 % had a familial dyslexia risk and 19.4 % were controls. To evaluate early vocabulary size, parents filled out the MCDI questionnaire (MacArthur Communicative Developmental Inventories) when the child was 28 months old. Prereading skills were measured at the age of five as a part of Reading and writing questionnaire. Results. Early vocabulary size predicted later prereading skills only for the at-risk group. In the whole sample, predictors for prereading skills were early vocabulary size, familial dyslexia risk and gender combined. Maternal education didn’t predict prereading skills in either of the groups. Conclusions. Small early vocabulary size can predict weaker prereading skills when the child is at familial risk for dyslexia. Prereading skills form the basis for effortless reading and therefore the signs that predict prereading skills ought to be noticed early. In families with dyslexia, the parents could evaluate their child’s early vocabulary size by filling out the MCDI questionnaire as a part of the check-ups at maternity and child health clinics, for example. This would allow the children at the highest risk for weak prereading skills to be noticed.