Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D000069196"

Suusyövän tärkeimmät riskitekijät tunnetaan hyvin ja merkittävä osa suusyövistä olisikin ehkäistävissä ainoastaan elämäntapamuutoksilla. Suuontelossa esiintyvien bakteerien yhteyttä suusyöpään on tutkittu paljon ja tulokset ovat vakuuttavia. Suusyöpäpotilailla korostuvilla bakteerilajeilla on todettu olevan lukuisia ominaisuuksia, mitkä voivat edesauttaa syövän syntyä ja kehitystä. Selvää kausaliteettia bakteerien ja suusyövän välillä ei kuitenkaan olla kyetty määrittämään. Osa syynä tähän on tutkimusmenetelmien erilaisuus, mistä johtuen tutkimustuloksia on vaikea vertailla keskenään. Jos kausaliteetti voitaisiin määrittää, tietoa voisi käyttää hyödyksi suusyövän ehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa. Tutkielmassani käyn läpi joukon tutkimuksia, joissa on tutkittu suusyövän ja bakteerien välistä yhteyttä. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä ovat ihmiseltä otetut biopsia-, sylki- ja pyyhkäisynäytteet, ihmisen erilaisten solulinjojen viljelmät sekä koe-eläinmalli (hiiri). Yleisesti tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä ovat olleet bakteerien perimäaineksen eristäminen, 16S ribosomaalisen RNA:n monistaminen PCR:llä, sekvensointi ja sekvenssien haku erilaisista tietokannoista. Paljon käytettyjä menetelmiä ovat olleet myös immunohistokemialliset- ja värjäysmenetelmät. Tutkimustuloksissa on havaittu mikrobiomin erilaisuus terveiltä verrokeilta ja suusyöpäpotilailta otettujen näytteiden välillä. Suusyöpäpotilaiden näytteissä ovat korostuneet esimerkiksi Fusobacterium-, Pseudomonas-, Campylobacter- ja Prevotella-lajit. Soluviljelmissä ja koeeläinmallissa on havaittu Porphyromonas gingivalis- ja Fusobacterium nucleatum-infektion kiihdyttävän syövän kehitystä.

Akuutti nielutulehdus on kaikkialla maailmassa yleinen infektiotauti, jota aiheuttavat niin virukset kuin bakteeritkin. Tärkein tautia aiheuttava bakteeri on A-tyypin beetahemolyyttinen streptokokki, mutta myös muita antibioottihoitoa vaativia aiheuttajia on. Suun ja nielun alueella tiedetään olevan runsas ja monipuolinen bakteeristo, jonka ajatellaan olevan monimutkaisessa vuorovaikutuksessa sekä keskenään että isäntäelimistön kanssa. Sylkeen on ajateltu kertyvän suun ja nielun eri alueilla ja pinnoilla eläviä bakteereita niin, että syljen bakteeristoa tarkastelemalla saadaan informaatiota eri bakteeripopulaatioiden muodostamasta kokonaisuudesta. Tässä tutkimuksessa analysoitiin akuuttia nielutulehdusta sairastavien potilaiden ja terveiden kontrollihenkilöiden syljen sisältämiä bakteereita. Tavoitteena oli tutkia tonsilliittia sairastavien potilaiden ja terveiden kontrollien syljen bakteerien välisiä eroja sekä selvittää, voiko akuutin nielutulehduksen aiheuttajaa selvittää sylkinäytteestä. Tutkimuksessa käytettiin analyysimenetelmänä virtaussytometriaa, jota on käytetty paljon esimerkiksi hematologian alalla. Lääketieteellisessä mikrobiologiassa sitä on käytetty hyvin niukasti, ja yhtenä tutkimuksen tavoitteista oli selvittää menetelmän soveltuvuutta tälle alalle. Tutkimuksessa havaittiin tonsilliittipotilaiden syljessä olevan merkittävästi enemmän eri streptokokkilajeja kuin terveillä kontrolleilla. Muitakin tutkittuja bakteereita vaikutti esiintyvän tonsilliittipotilailla enemmän kuin kontrollihenkilöillä, mutta löydökset olivat tilastollisesti merkityksettömiä. Koehenkilöiden bakteerimäärissä oli erittäin suurta vaihtelua, mikä voi johtua sekä tutkimusmenetelmän ongelmista että yksilöllisistä eroista ihmisten välillä. Sylkinäytteen bakteereita tutkimalla ei voitu päätellä tonsilliitin aiheuttajabakteeria. Virtaussytometriaan menetelmänä liittyy vielä ongelmia, mutta se on lupaava menetelmä suurten bakteerimäärien laskemiseen ja identifioimiseen.