Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D001427"

Sort by: Order: Results:

  • Pyötsiä, Hilla (2016)
    Biological toxins are chemical compounds produced by various living organisms. Botulinum toxin is the most toxic substance produced by a biological organism. Botulinum toxin or Clostridium botulinum, the bacterium that produces the toxin, can spread to people via food and cause an illness named botulism. Biological toxins are potential agents to be used as biothreat agents. Currently the use of biological organisms and their toxins is prohibited by the Biological and Toxin Weapons Convention. It is very useful to study biological toxins but at the same time there is a possibility of misuse. This phenomenon is called dual-use. One of the recent dual-use issues was the discovering of a new botulinum toxin subtype.
  • Remes, Paula (2018)
    Yhteyksiä sisäilman heikon laadun ja terveyshaitan välillä on tutkimuksissa havaittu runsaasti. Kuitenkin objektiivisia rakennusteknisiä havaintoja on varsinkin kouluja koskevassa tutkimuksessa käytetty vasta niukasti. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa rakennusten kunnon ja niiden käyttäjien kokeman oireilun yhteyttä 21 helsinkiläisessä peruskoulussa. Rakennusasiantuntijat määrittivät koulurakennusten kunnon arvioiden rakennusteknisinä muuttujina esimerkiksi ilmanvaihtopuutteita, pinnoite- ja kosteusvauriota sekä lämpöolosuhteita. Ala- ja yläkoulun oppilaat sekä alakoululaisten huoltajat vastasivat sisäilmakyselyyn, jossa kartoitettiin lapsen ja nuoren oireilua sekä myös laajemmin terveydentilaa. Oppilaita tutkimuksessa oli 7 470 ja vanhempia 5 673. Alakoululaisten vastausprosentti oli 70 % ja yläkoululaisten 52 %. Vanhemmista 36 % vastasi. Kosteusvaurio tai ilmayhteys kosteusvauriosta oli yhteydessä sekä yläkoululaisten itsensä että alakoululaisten vanhempien lapsillaan raportoimaan hengitystieoireiluun sekä tuki- ja liikuntaelinoireiluun. Puutteellisella ilmanvaihdolla ja lämpöolosuhteilla havaittiin vastaavat yhteydet oiresummiin yläkoululaisten tuki- ja liikuntaelinoireilua lukuunottamatta. Muu kuin homeeksi tunnistettava, esimerkiksi viemärinhaju tai kemikaaliemissiota indikoiva tuoksu oli yhteydessä yläkoululaisten hengitys- ja alahengitystieoireiluun. Alakoululaisten oireilu oli vain niukasti yhteydessä muuttujiin, joskin nuorimmilla vastaajilla oli huomattavia vaikeuksia täyttää sisäilmakyselyä. Yhteyksillä ei havaittu selkeää annos-vaste-suhdetta. Kuitulähteillä tai muilla epäpuhtauksilla ei ollut yhteyksiä oireiluun. Tulokset tukevat aiempia havaintoja kosteusvaurion ja kemikaaliemission terveyshaitoista. Tulokset korostavat hyvän sisäilmaston merkitystä myös kouluissa. Tuki- ja liikuntaelinoireilun osalta tulokset vahvistavat myös kirjallisuudessa todettua lisätutkimuksen tarvetta. Lisäksi rakennusteknisten muuttujien keskinäisiä korrelatiivisia ja kausaalisia suhteita tulisi tutkia lisää.