Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D002102"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Kubitaalitunnelioireyhtymässä (CuTs) kyynärhermo (n. ulnaris) joutuu pinnetilaan kyynärpään alueella. Kyynärhermon mahdollisia pinnepaikkoja tunnetaan useita, yleisimpänä pinnepaikkana toimii ranteen pikkusormenpuoleisen koukistajalihaksen (m. flexor carpi ulnaris) proksimaalisia päitä yhdistävän sidekudosrakenteen, Osbornen ligamentin, alapuolella. Osbornen ligamentin, olkaluun sisemmän sivunastan (Epicondylus medialis) ja luisen kyynärpään (Processus olecranon) rajaamaa tunnelimainen rakenne on nimetty kubitaalitunneliksi. Keväällä 2020 julkaistussa tutkimuksessa Sang Ki Lee et. al löysivät yhteyden CuTs-oireiden, ja potilaan kyynärhermon ja kubitaalitunnelin pinta-alojen suhteen välillä. Tämän suhteen kirjoittajat nimesivät NSR:ksi (nerve-soft-tissue-ratio). Tämä tutkielma koostuu kahdesta osiosta, jotka ovat kirjallisuuskatsaus ja kadaaveritutkimus. Kirjallisuuskatsauksessa käydään lävitse yleisimmät anatomiset rakenteet johon kyynärhermo voi joutua pinnetilaan. Tässä katsauksessa käydään lävitse Strutherin arkaadi (arcade of Struther’s, SA), Osbornen ligamentti, m. anconeus epitrochlearis ja sormien pinnallinen koukistajalihas (m. flexor digitorum superficialis). Tutkimuksessani selvitin mahdollisia yhteyksiä muiden anatomisten tekijöiden ja näiden pinta-alojen välillä. Aineistona toimi kymmenen (n = 10) Anatomian osastolle opetuskäyttöön ruumiinsa testamentanneen henkilön oikeaa yläraajaa. Yläraajat dissekoitiin ja suureet mitattiin käsin. Mitatut suureet analysoitiin lineaarisella regressioanalyysillä. Tutkimuksessani löytyi tilastollinen yhteys kubitaalitunnelin poikkileikkauksen pinta-alan ja henkilön olkavarren (Os humerus) pituuden välillä (p<0,05). Aineistoni mediaani NSR vastasi alkuperäistä Sang Ki Lee et. al tutkimusta (15,6%). Tämän tutkimuksen löydökset voivat ohjata jatkotutkimuksia. Itsessään tämän tutkimuksen lyödöksien kliininen käyttökelpoisuus on vähäistä.
-
(2021)Nilkan nivelsiteiden venähdysvamma, eli tutummin nilkan nyrjähdys, on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelimistön vamma. Ylempää nilkkaniveltä (Articulatio talocruralis) tukevia nivelsiteitä ovat lateraaliset FTA (ligamentum talofibular anterior), FC (lig. calcaneofibular) ja FTP (lig. talofibular posterior) sekä mediaalinen deltaligamentti. Näistä FTA on yleisin vammautuva ligamentti. Yleisyydestään huolimatta nilkan vammojen anatomiaa on tutkittu suhteellisen vähän, ja kirjallisuuden tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Tämä tutkielma koostuu kahdesta osasta, kirjallisuuskatsauksesta ja kadaaveritutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi nilkan nivelsiteiden yleistä rakennetta ja tarkastellaan nilkan nyrjähdyksiä. Nilkan nyrjähdysvammaa tarkastellaan eri kannoilta, ja kerätään yhteen muiden tutkimusten saamia tuloksia. Kadaaveritutkimuksessa tarkastellaan nilkan sivusiteiden normaalia rakennetta, orientaatiota ja kokoa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan nilkan ligamenttien variaatioita ja pohditaan niiden yhteyttä nilkan nyrjähdysvammoihin. Aineistona toimii kahdeksan Helsingin yliopistolle ruumiinsa opetuskäyttöön testamentanneen vainajan nilkat (n=16). Tutkimuksessa mitattavat suureet mitattiin käsin ja tulosten matemaattiseen käsittelyyn käytettiin R-studio -ohjelmaa. Tutkimuksessa löytyi 62,5 %:lla vainajista jokin anatominen variaatio nilkan sivusiteistä. Variaatiota löytyi FTA:sta ja FC:stä. FTP:stä tai deltaligamentista ei löytynyt variaatiota. Sukupuolen todettiin olevan yhteydessä FTA:n pituuteen, mutta variaatioihin sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkittävää yhteyttä. Tutkimustulokset vastasivat valtaosin kirjallisuudesta löytyviä tutkimuksia. Tämän tutkimuksen tuloksista voi olla suuntaa antavasti hyötyä nilkan vammojen diagnostiikkaan ja kirurgiaan, mutta pienen tutkimusaineiston takia tutkimuksen luotettavuus jää heikoksi, ja näin ollen lisätutkimusta tarvitaan aiheeseen liittyen. Tutkimuksen tulokset voivat ohjata jatkotutkimuksia.
Now showing items 1-2 of 2