Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D010820"

Sort by: Order: Results:

  • Lönnfors, Ella (2022)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Työväkivalta on toimintaa, jossa työntekijää uhkaillaan tai pahoinpidellään työssä, ja joka suoraan tai epäsuoraan vaarantaa hänen turvallisuutensa, hyvinvointinsa ja terveytensä. Suomessa työväkivaltaa ja sen uhkaa on pyritty ehkäisemään lainsäädännöllä esimerkiksi vaatimalla työnantajalta ennaltamäärättyjä toimia, mikäli työn katsotaan sisältävän ilmeistä väkivallan uhkaa. Työväkivallan on tutkimuksissa kuvattu aiheuttavan uhreilleen niin fyysisiä kuin psyykkisiä ongelmia, kuten kipuja, masennusta, uniongelmia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua. Sosiaali- ja terveysala on katsottu niin maailmanlaajuisesti, kuin Suomessakin kuuluvan työväkivallan riskialoihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda suomenkielinen kirjallisuuskatsaus lääkäreiden kohtaaman työväkivallan yleisyydestä, sen riskitekijöistä, terveysvaikutuksista ja ennaltaehkäisemisestä. Kirjallisuuskatsauksen lähdeaineistona käytettiin suomalaisesta Medic- tietokannasta ja PubMedistä haettuja aihetta käsitteleviä artikkeleita. Vuonna 2020 4,1 % suomalaisista työntekijöistä ilmoitti kokeneensa väkivaltaa työssä. Vuonna 2019 Lääkäriliiton suorittamassa ”Lääkärien työolot ja terveys”- kyselyssä 12 % suomalaisista lääkäreistä ilmoitti kohdanneensa työväkivaltaa edellisen vuoden aikana. Heistä noin 1 % oli joutunut fyysisen työväkivallan kohteeksi. Työväkivaltaa kohdanneiden lääkäreiden määrä on Suomessa laskenut, sillä ensimmäisessä sitä koskevassa tutkimuksessa vuonna 1997 työväkivaltaa oli kohdannut 22,3 % lääkäreistä. Lääkäreiden kokema väkivallan yleisyys vaihtelee valtioittain. Tutkimusten mukaan ympäri maailman eniten työväkivaltaa kohtaavat nuoret, kokemattomammat ja erikoistumattomat lääkärit. Työväkivallan riski on suurin päivystystyössä ja psykiatrisissa hoitoyksiköissä. Lääkäreiden kohtaaman väkivallan riskiä lisäsivät potilaiden pitkät odotusajat, työpisteen alimiehitys, päihtyneet tai sekavat potilaat ja riittämättömät turvallisuuspalvelut ja -laitteet. Lääkäreiden kohtaaman työväkivallan ehkäisyyn tarkoitettuja interventioita on tutkittu vähän, ja tällaisille tutkimuksille on tarvetta tulevaisuudessa. Tutkielman lopussa pohdinnassa annetaan ehdotuksia, joilla väkivaltaa voitaisiin lääkärin työssä ehkäistä.
  • Saares, Marjo (2022)
    Työuupumus on ollut viime vuosina suosittu tutkimusaihe ja sen määritelmä ja yhteys masennukseen sekä muihin mielenterveyden häiriöihin on saanut runsaasti huomiota tieteellisessä keskustelussa. Työuupumuksen keskeisiä ulottuvuuksia ovat nykyisen määritelmän mukaan emotionaalinen uupumus, kyynisyys ja ammatillisen itsetunnon alentuminen. Työuupumuksen oireet ovat osittain päällekkäisiä masennuksen oireiden kanssa. On pohdittu, onko työuupumus masennuksesta itsenäisesti erotettava diagnoosi alkuunkaan. Työuupumuksen arvioimisessa on käytössä useita erilaisia mittareita, joista yleisimmin on käytössä Maslach Burnout Inventory. Sen ja muiden mittareiden ongelmana on diagnostisten raja-arvojen puute työuupumukselle tai sen vaikeusasteille. Lääkäreillä työuupumuksen on havaittu olevan yleistä ja sitä on havaittu opiskeluvaiheesta uran loppuun saakka. Ilmaantuvuus vaihtelee työkokemuksen ja uran vaiheen mukaan. Lääkäreiden työuupumuksen ilmenemisessä on havaittu merkittäviä eroja erikoisalojen välillä ja erityisesti korkeat viikoittaiset työtunnit ja päivystysvelvoitteet lisäävät työuupumuksen ilmaantuvuutta lääkäreillä. Muita riskitekijöitä työuupumukselle ovat työntekijän huonot vaikuttamismahdollisuudet työhönsä ja yksityiselämän puolelta etenkin siviilisääty ja puolison ammatti. Työuupumuksen tiedetään lisäävän riskiä psykiatriselle ja somaattiselle sairastavuudelle, päihteiden käytölle, mielenterveyden ongelmille ja itsetuhoisuudelle. Lääkärin työuupumuksen on osoitettu heikentävän potilaan saaman hoidon laatua. Työuupumuksen ehkäisykeinoista tehokkaiksi on todettu ainakin organisaatiotason keinot työn organisoinnin tukena ja yksilötasolla mindfulnessin kaltaiset stressinhallintaidot. Työuupumuksen on ehdotettu olevan työyhteisön ominaisuus ja tulevaisuuden työuupumusta koskevissa tutkimuksissa tämän teorian kartoittamiselle on vielä tilaa.