Browsing by Title
Now showing items 2026-2045 of 2545
-
(Helsingfors universitetUniversity of HelsinkiHelsingin yliopisto, 2015)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suuterveyden yhteyttä kuolleisuuteen erityisesti ikääntyminen huomioiden. Väestön ikääntyessä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen liittyviin näkökohtiin. Tutkimuksessa käsitellään aihetta merkittävien kuolinsyiden sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja pneumonian kautta. Tutkimus perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen ja sepelvaltimotautia sairastaneita potilaita ja heidän verrokkejaan tutkivaan KOHAM-aineistoon sekä tätä aineistoa koskevaan saatavilla olleeseen viimeisimpään tässä tutkimuksessa analysoituun kuolinsyytilastoon, joka tuo lisätietoa aiheesta. Tutkimuksessa havaittiin kuolleisuuden lisääntyvän iän ja miessukupuolen myötä. Sepelvaltimotauti näyttäisi lisäävän kuolleisuutta, sillä kuolleiden prosentuaalinen osuus sepelvaltimotautia sairastaneessa tutkimusryhmässä oli suurempi (39 %) kuin verrokkiryhmässä (20 %) seurantajakson loputtua. Tutkimusryhmään liittyy myös hampaiden pieni lukumäärä tai hampaattomuus, kohonneet CRP-tasot, mahdollinen akuutti hammashoidon tarve, korkea verenpaine ja kokonaisuudessaan heikko suuterveyden taso sekä yleisestä tasosta poikkeavan korkea diabeteksen sairastavuus. Ienterveyden osalta tutkimusryhmän miesten ientaskut olivat merkittävästi syvemmät kuin naisten ja heidän joukossaan esiintyi myös enemmän hammasinfektioita.
-
(2016)Tutkimus on kirjallisuuskatsaus suuinfektioiden ja raskaudenkulun välisiä yhteyksiä käsittelevistä lääketieteen ja hammaslääketieteen julkaisuista. Lääketieteellisiä ja hammaslääketieteellisiä artikkeleita aiheesta on kerätty PubMed-palvelusta, ja tässä katsauksessa on käytetty artikkeleita, joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1996, jolloin suuinfektioiden yhteys raskauskomplikaatioihin osoitettiin ensimmäisen kerran. Käytettyjä hakusanoja ovat oral infections, periodontitis, pregnancy ja pregnancy complications. Tutkimuksessa esitellään erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäneitä julkaisuja. Suurin osa tätä aihetta käsittelevistä tutkimuksista osoittavat, että suuinfektioilla ja raskauden kululla on merkittävä yhteys. Suuinfektioista nimenomaan parodontiitti voi aiheuttaa lapsen ennenaikaista syntymää ja liian matalaa syntymäpainoa, josta kirjallisuus käyttää lyhennettä PLBW (Preterm Low Birth Weight). Yhteys on kuitenkin epäselvä, ja vastakkaisia tutkimustuloksia esiintyy kirjallisuudessa. Aihe on erittäin merkittävä väestön kokonaisterveyden kannalta. Jos suun infektioilla ja raskauskomplikaatioilla on korrelaatio, niin terveydenhuollolla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa syntyvien lasten hyvinvointiin. Preventiivisen lisäksi myös kuratiivisen hammaslääketieteen mahdollisuudet ehkäistä raskauskomplikaatioita ovat parhaimmillaan ennen raskauden alkamista, joten asia kannattaa tuoda esiin fertiliteetti-ikäisten naisten terveystarkastuksissa, jotka yleensä ajoittuvat raskautta edeltävään elämänvaiheeseen.
-
(2024)Suussa elää laaja mikrobikanta. Paikalliset suun infektiot ovat perusterveillä potilailla usein harmittomia. Potilaan immuunipuolustuksen heikentyessä esimerkiksi sairauden tai sen hoidon vuoksi, voivat suussa esiintyvät hoitamattomat krooniset infektiofokukset aiheuttaa systeemisiä infektioita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on keskittyä vuonna 2021 HUS:in suu- ja leukasairauksien infektiofokuspoliklinikalla hoidettujen potilaiden tärkeimpiin PTG-kuvista ilmentyneihin infektiofokuslöydöksiin. Tarkoituksena on selvittää mitä potilaan infektiofokuksista saadaan tietää jo pelkän PTG-kuvan perusteella. Lisäksi tutkielma käsittelee tärkeimpiä suun infektioita. Tutkimusaineistona toimii HUS:n suu- ja leukasairauksien infektiofokuspoliklinikalla hoidetut potilaat vuonna 2021. Potilaista kerättiin ikä, sukupuoli, lähettämisen syy ja lähettävä erikoisala sekä infektiofokustutkimuksen aikana raportoidut suun löydökset sekä suun ja leukojen alueilta otetut röntgenkuvat löydöksineen. Lähetteitä infektiofokuspolille tehtiin yhteensä 605 kappaletta. Potilaiden mediaani-ikä oli 63-vuotta ja 64% (n=387) lähetetyistä oli miehiä ja 36% (n=218) oli naisia. Suurin syy lähettämiselle oli sädehoito/kemosädehoito pään ja kaulan alueelle 22% (n=137). Usein sattumalöydöksenä ilmenevää apikaaliparodontiittia esiintyi PTG-kuvista 47%:lla (n=241) ja lisäksi kariesta esiintyi 60%:lla (n=310) potilaista. Tulokset osoittavat, että PTG-kuva kannattaa ottaa infektiofokustutkimuksen tueksi. Sen avulla saadaan potilaan suun kokonaistilanteesta hyvä yleiskuva ja havaitaan mahdolliset oireettomat infektiofokukset. Hoitosuunnitelma laaditaan yksilöllisesti kunkin potilaan kohdalla.
-
(2019)Afta on kivulias suun haavauma, joka vaivaa toistuvasti joka viidettä ihmistä. Vaikka kyseessä on yleinen, joskin harmiton vaiva, ei aftan etiologiaa ole kyetty selvittämään. Ehkäisevää tai nopeasti aftoja parantava lääkettä ei ole löydetty, vaan aftojen lääkkeellinen hoito pääosin lievittää kipuoireita. Syventävässä opinnäytetyössäni oli tarkoitus selvittää vaikuttaako Streptococcus salivarius M18 -probiootti (ToothGuide®) tabletit aftan kipuoireisiin ja nopeuttaako ne aftojen paranemista. Tutkimus toteutettiin lumekontrolloituna kaksoissokkoutettuna satunnaistettuna kokeena, johon rekrytoitiin perusterveitä suomalaisia yliopistoopiskelijoita (n=57, naisia 51%), jotka oman ilmoituksensa mukaan olivat saaneet aftoja vähintään kerran vuodessa. Koehenkilöille annettiin joko ToothGuide®-pureskelutabletteja tai maultaan ja rakenteeltaan samanlaista lumevalmistetta. valmistetta ohjeistettin kirjallisesti käytämään aftaepisodin alettua kahdesti päivässä hampaiden puhdistuksen yhteydessä ja tämän jälkeen koehenkilöt kirjasivat kymmenportaiselle VAS-asteikolle aftan aiheuttaman kivun määrän. Vuoden seurannan jälkeen tutkimusmateriaalit kerättiin ja analysoitiin. Tilastollisina menetelminä käytin Mann-Whitney U-testiä ja Wilcoxon merkittyjen sijalukujen testiä, jossa merkitsevänä erona pidettiin p < 0,05. Koehenkilöstä 48 palautti VAS-asteikot ja ylimääräiset pureskelutabletit vuoden tutkimusjakson loputtua. ToothGuide® valmistetta oli käyttänyt 38 ja lumelääkettä 10 koehenkilöä. Raportoituja aftaepisodeja oli ToothGuide®-ryhmässä yhteensä 32 ja lumeryhmässä 17. Molemmissa ryhmissä aftaperäinen kipu oli VAS-asteikolla tutkimuksen alussa pienempi kuin esitiedoissa ilmoitettu aftakipu. Ensimmäisen päivän aikana koehenkilöiden kiputuntemukset VASasteikolla olivat ToothGuide®-ryhmässä keskimäärin korkeammat (3,83) kuin lumeryhmässä (2,50; p<0.05), ja ero säilyi samana neljänteen päivään asti, muttei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Aftaepisodin kestossa lume- tai koeryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tutkimukseni tulosten perusteella ToothGuide® ei vaikuta aftan kipuoireisiin tai kestoon.
-
(2017)Suun alueen lävistykset ovat yleistyneet länsimaissa. Lävistyksen hankkimisen on epäilty olevan yhteydessä muuhun riskikäyttäytymiseen. Kieli- ja huulilävistys ovat yleisimmät lävistystyypit. Tässä kirjallisuuskatsauksessa on keskitytty kyseisten lävistysten aiheuttamiin ongelmatilanteisiin. Lävistysten komplikaatiot voidaan jakaa välittömiin sekä pitkän aikavälin komplikaatioihin. Yleisimpiä lävistysten aiheuttamia haittoja ovat paikallinen tulehdus sekä ajan kuluessa paikalliset ienvetäymät. Myös kielikorun aiheuttamat hampaiden kiillevauriot ovat tavallista. Haittojen esiintyvyyttä voidaan vähentää huolellisella suuhygienialla, lävistyksen asettamisella anatomisesti sopivaan kohtaan sekä välttämällä korun kanssa leikkimistä suussa. Lävistyksen vuoksi ensiapuun hakeudutaan useimmin paikallisen tulehduksen vuoksi. Tulehdus voi estää potilasta itse poistamaan lävistyksen. Koru voidaan jättää dreeniksi, mikäli tulehduskohtaan kehittyy märkää. Harvinaisempia komplikaatioita ovat systeemiset infektiot, hermon tai verisuonen vaurioituminen, allergiset reaktiot sekä paikallinen parodontiitti. Vakavimmat komplikaatiot ovat liittyneet kielilävistyksiin. Arviot komplikaatioiden yleisyydestä ovat vaihtelevia ja asian määrittäminen vaatii lisää seurantatutkimuksia.
-
(2021)Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Suomessa toimivien hammaslääkärien tietämystä suun alueen limakalvomuutoksista ja kasvotraumoista. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin hammaslääkärit nämä muutokset tunnistavat ja vertailla ammattikuntien osaamista toisiinsa. Suusta löytyvien limakalvomuutosten nopea tutkiminen ja havaitseminen niiden alkuvaiheessa on erityisen tärkeää, kun halutaan ehkäistä potilaan joutumista rankkoihin hoitoihin tai pysäyttää esimerkiksi pahanlaatuisen leesion eteneminen ennen tappavaa sairautta. Kasvotraumojen tunnistaminen kuuluu jokaisen hammaslääkärin toimenkuvaan, vaikka hoito tapahtuukin yleensä erikoissairaanhoidon puolella. Potilaiden ohjaaminen asianmukaiseen hoitoon ja ongelmien huomaaminen on olennaista. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, kuinka hyvin kasvotraumoihin ja suun limakalvomuutoksiin liittyvät aihealueet ovat hammaslääkärien hallussa. Samanlaista kyselytutkimusta ei ole aikaisemmin Suomessa tehty ja tutkimus antaakin uutta tietoa suun alueen limakalvomuutosten ja kasvotraumojen tunnistamisen tasosta. Kysely (Liite 1) toteutettiin pääosin vuoden 2018 Hammaslääkäripäivillä. Vastausten keräämiseen käytettiin SurveyMonkey-verkko-ohjelmaa ja iPadiä. Seitsemän vastausta saatiin etäkyselynä. Kyselyyn vastanneiden määrä oli suhteellisen pieni, mutta riittävä antamaan suuntaa tietotaidon tasosta. Kyselytutkimukseen vastasi 107 hammaslääkäriä eri koulutustasoilta. Keskimäärin osallistujat vastasivat noin 76 % kysymyksistä oikein. Klinikkavaiheen opiskelijoiden keskiarvo oli n. 80 %, yleishammaslääkärien n. 75 % ja erikoishammaslääkärien n. 77 %. Tutkimukseen osallistuneiden välillä ei havaita kovinkaan suuria eroja. Perusasiat osataan hyvin, kuten suusyövän suurimmat riskitekijät, ja että tapaturmaisesti irronnut hammas vaatii välitöntä hoitoa. Limakalvomuutosten ja kasvotraumojen tunnistaminen on melko hyvin hammaslääkärien hallussa, mutta kyseisten aihealueiden syvempi tuntemus olisi suositeltavaa.
-
(2017)Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) alueella todettujen suun alueen neurogeenisten kasvainten yleisyys sekä niiden lokalisaatio suun alueella. Tutkimus suoritettiin, koska vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Tutkimukseen valittiin mukaan kaikki patologian laitoksen Qpati-tietokantaan sisältyvät hermostoperäiset muutokset suun alueelta vuosilta 1974–2015. Aineiston kokonaismäärä oli 155 potilasta, joista miehiä oli 74 ja naisia 81. Neurogeenisistä kasvaimista yleisin oli jyvässolukasvain (n = 48), jonka yleisin lokalisaatio oli kieli (n = 31). Tämä voidaan selittää kielen runsaalla hermotuksella. Seuraavaksi yleisin kasvain oli neurofibrooma (n = 36).
-
(2017)Suussa elää sadoittain eri bakteerilajeja osana suun normaalia mikrobistoa. Suussa tavataan sekä aerobisiin että anaerobisiin bakteereihin kuuluvia lajeja, joista yleisimmät kuuluvat Streptococcus-, Prevotella-, Veillonella- ja Fusobacterium-sukuihin. Eräät suun bakteerilajeista aiheuttavat toisinaan infektioita. Suuhun joudutaan kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä asentamaan erilaisia vierasesineitä, jotka suurentavat infektion kehittymisen riskiä. Muualla elimistössä vierasesineinfektioista on löydetty tiettyjä bakteerilajeja, joiden mikrobilääkehoito on osoittautunut hankalaksi eivätkä yleisimmät suun infektioissa käytetyt mikrobilääkkeet kata näitä bakteereja. Vierasesineinfektioista aiemmin tavattuja mikrobilajeja ovat muun muassa Staphylococcus aureus ja Pseudomonas aeruginosa. Tutkimuksessa selvitettiin, löytyykö suun alueen vierasesineinfektioista tyypillisiä vierasesineinfektioissa aiemmin tavattuja bakteereja vai suun normaalin mikrobiston bakteereja. Lisäksi selvitettiin, mitä mikrobilääkkeitä näiden infektioiden hoidossa on käytetty, ja onko käytetty mikrobilääke kattanut todetut mikrobit. Tutkimus oli retrospektiivinen. Tutkimuksessa mukana olleille potilaille oli tehty Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Suu- ja leukasairauksien klinikassa Kirurgisessa sairaalassa leikkaussalissa toimenpide luun kiinnitysmateriaalin poisto (EFB40) 1.1.2014-30.6.2015 välisenä aikana. Potilaita oli yhteensä 86. Bakteeriviljelynäytteitä oli otettu 26 potilaalta. Suurimmasta osasta viljelynäytteitä oli löydetty suun normaaliin mikrobistoon kuuluvia bakteerilajeja. Osasta näytteistä löytyi kuitenkin vierasesineinfektioille tyypillisiä ja muita vaikeahoitoisia mikrobeja. Potilaiden saama mikrobilääkehoito osoittautui hyvin vaihtelevaksi, eivätkä käytetyt mikrobilääkkeet kaikkien potilaiden kohdalla kattaneet todettuja löydöksiä. Tutkimuksen perusteella on suositeltavaa ottaa bakteeriviljelynäyte kaikista suun vierasesineinfektioista kohdennetun ja toisaalta riittävän kattavan mikrobilääkehoidon valitsemiseksi.
-
(2021)Terveet hampaan kiinnityskudokset ovat osa yleisterveyttä. Parodontaalisairaudet eli hampaiden kiinnityskudossairaudet, kuten gingiviitti ja parodontiitti, ovat hyvin yleisiä suomalaisilla aikuisilla. Olennainen osa parodontaalisairauksien ehkäisyä ja hoitoa on hyvä päivittäinen suuhygienia. Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus suunhoitotuotteiden merkityksestä parodontaalisairauksien hoidossa. Päivittäisen suuhygienian tavoitteena on hammasplakin määrän vähentäminen. Hampaiden harjaus on tutkitusti tehokasta vähentämään plakin määrää hampaiden pinnoilla. Sähköhammasharjojen, etenkin pyörivän ja sykkivän liikkeen yhdistävien mallien, on osoitettu vähentävän plakkia manuaalisia hammasharjoja enemmän. Hampaiden harjauksen yhteydessä käytettävät hammastahnat saattavat helpottaa plakin poistoa. Tämänhetkiset tutkimustulokset tukevat tinafluoridia tai sinkkisitraattia sisältävien hammastahnojen käyttöä gingiviitin ehkäisyyn. Hampaiden harjauksen lisäksi hammasvälien puhdistus on tärkeää, sillä hammasvälien alueella on suuri riski parodontaalileesioiden muodostumiselle. Hammasväliharjat ovat tehokkain ja ensisijainen apuväline plakin poistamiseksi hammasväleistä. Antimikrobiset suuvedet täydentävät päivittäistä suuhygieniaa, jos tavanomaisilla suuhygieniamenetelmillä ei saada toivottua tulosta tai jos omahoidon taso ei ole riittävä. Klooriheksidiiniä sisältävät suuvedet, jotka on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, ovat antimikrobiselta vaikutukseltaan tehokkaimpia. Päivittäiseen käyttöön tarkoitetuista suuvesistä eteerisiä öljyjä tai setyylipyridiinikloridia sisältävät suuvedet ovat tehokkaimpia. Parodontaalisairauksien hoidossa voidaan suositella myös kielen pinnan puhdistamista joko mekaanisesti harjaamalla tai kielenpuhdistajalla. Hyvän ja tehokkaan suuhygienian toteutuminen vaatii potilaan omaa motivaatiota, asianmukaiset puhdistusvälineet ja suuhygienian opastusta ammattilaisilta.
-
(2014)Tutkimukseni selvitti urheilijanuorten suunterveyteen vaikuttavien terveystottumusten sekä tupakoinnin, nuuskaamisen ja alkoholin käytön yleisyyttä ja vaihtelua urheilulajin sekä koulu- ja perhetaustan mukaan. Kohderyhmäksi valitsin pääkaupunkiseudun jääkiekko- tai salibandyseuroissa pelaavat 16-17-vuotiaat miehet. Vastaajat (n=224) täyttivät yksisivuisen kyselylomakkeen joukkueensa harjoitusten yhteydessä loppuvuodesta 2012. Kysymykset koskivat koettua suunterveyttä, hampaiden omahoitoa, hammastarkastuksissa käyntiä, hammashoitopelkoa sekä tupakan, nuuskan ja alkoholin käyttöä. Joka toinen vastaajista sanoi harjaavansa hampaansa suositusten mukaan kahdesti päivässä, ja joka kolmas sanoi nauttivansa sokeroitua mehua tai limsaa päivittäin. Harva sanoi tupakoivansa, mutta nuuskaaminen ja alkoholinkäyttö olivat yleisiä etenkin jääkiekkoilijoilla. Hampaiden harjaaminen ja ksylitolipurukumin käyttö olivat myönteisesti yhteydessä vanhempien korkeaan koulutukseen. Nautintoaineiden käyttö ei vaihdellut perhetaustan mukaan. Nautintoaineiden käyttö oli yleisintä ammattikoulua tai opistoa käyvillä vastaajilla. Nuuskaamista lukuun ottamatta erot jääkiekkoa ja salibandya pelaavien vastaajien välillä olivat pieniä. Urheilijanuorten terveystottumuksissa on parantamisen varaa. Nuorten haitallisiin terveystottumuksiin tulisi puuttua mahdollisimman ajoissa, jotta huonot tavat eivät jäisi pysyviksi.
-
(2016)Tutkimuksen tarkoitus: Tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus suunielun syövistä, jossa tauti kuvaillaan pääpiirteittäin. Lisäksi viime vuosina Helsingissä hoidetuista suunielun syöpäpotilaista tehtiin analyysi, jonka tavoitteena oli analyysin perusteella kuvata HPV-positiivisen ja toisaalta HPVnegatiivisen suunielun syöpää sairastavan potilaan taudinkuva, riskitekijät, sekä levinneisyyteen vaikuttavat seikat. Tässä tutkimuksessa HPV-infektion yhteyttä suunielun syöpään on arviotu p16ilmentymisen perusteella, sillä HPV-infektioon liittyy usein p16-yliekspressio. Materiaalit ja menetelmät: Kirjallisuuskatsausta varten etsittiin PubMedistä artikkeleita aiheeseen liittyen, käyttäen esimerkiksi hakusanoja "HPV" ja "Oropharyngeal cancer". Analyysia varten kerätty potilasaineisto koostuu HUS Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan tuumorimeetingeissä 1.3.2012 – 28.2.2014 diagnostisoiduista uusista suunielusyöpäpotilaista. Potilastietoja kerätään sähköisistä hoitokertomustiedoista, sekä HUSLAB Patologian laitoksen rekistereistä. Aineiston perusteella tehtiin kolme taulukkoa: potilaan kliiniset piirteet (esimerkiksi tupakointi, oireet) tuumorin p16 ilmentymisen mukaan, tuumorin ominaisuudet (esimerkiksi TNMluokitus) p16 ilmentymisen mukaan ja potilaan ensimmäinen suunniteltu hoito tuumorin p16 ilmentymisen mukaan. Tulokset: Potilaista (N=126) suurin osa oli miehiä ja kaikkien potilaiden keski-ikä oli 62.4 vuotta. P16-värjäys tehtiin 110:lle ja niistä positiivisia oli 80. Tupakoimattomilla potilailla todettiin ilmentyvän enemmän p16-postiivisia tuumoreita. Niillä potilailla, joilla alkoholin suurkulutusrajat täyttyivät, todettiin olevan vähemmän p16-positiivisia tuumoreita. P16-positiivisen tuloksen omaavilla potilailla enemmistöllä oireiden laatu oli patti kaulalla ja p16-negatiivisilla potilailla enemmistöllä oireena oli kipu. P16-negatiivisen tuumorin omaavilla potilailla etäpesäkkeiden esiintymistä alueellisissa imusolmukkeissa (N-luokitus) vaikutti olevan vähemmän kuin p16-positiivisen tuumorin omaavilla potilailla. Sekä p16-positiivisilla, että p16-negatiivisilla potilailla yleisin syövän gradus oli 3. Tuumorin yleisin lokaatio oli nielurisa sekä p16-positiivisilla, että p16negatiivisilla. P16-negatiivisia tuumoreita esiintyi toiseksi eniten pehmeässä suulaessa ja kielen tyvessä, sekä jonkin verran nielun takaseinämässä, kun p16-positiivisia tuumoreita esiintyi vain vähän pehmeässä suulaessa ja jonkin verran kielen tyvessä. P16-positiivisen tuumorin omaavat potilaat saivat enemmän kemosädehoitoa ja vähemmän leikkaushoitoa p16-negatiivisen tuumorin omaaviin potilaisiin verrattuna. Palliatiivista hoitoa sai 14% kaikista potilaista, p16-ilmentyminen ei näyttänyt olevan sidoksissa edelliseen. Johtopäätökset: Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että HPV-lähtöinen syöpä käyttäytyy eri tavalla, kuin HPV-negatiivinen syöpä, ja sitä olisi mahdollisesti hyvä käsitellä ja hoitaa eri sairautena.
-
(2022)Suunielusyövän insidenssi on – erotuksena monista muista pään ja kaulan alueen syövistä – noussut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, mikä johtuu papilloomavirukseen (HPV) liittyvän tautimuodon yleistymisestä. Suunielusyövän hoito voi perustua joko kirurgiaan tai definitiiviseen (kemo)sädehoitoon, jotka on todettu teholtaan vertailukelpoisiksi hoitomuodoiksi. Tämä mahdollistaa myös muiden näkökulmien, kuten hoitojen kustannusten, huomioimisen hoitostrategian valinnassa. Suunielusyövän hoitojen kustannuksia on analysoitu muutamissa kansainvälisissä julkaisuissa, mutta suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei ole toistaiseksi tehty. Tämän tutkielman tavoitteena onkin muodostaa käsitys siitä, kuinka paljon suunielusyövän kirurginen ja onkologinen hoito maksavat Suomessa. Tutkielman aineisto koostuu 73 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kuratiivisella tavoitteella hoidetusta potilaasta, joilla diagnosoitiin suunielusyöpä vuosina 2019-2020. Tutkielman keskeinen löydös on, että definitiivinen (kemo)sädehoito on primaarista kirurgista hoitoa huomattavasti edullisempi hoitomodaliteetti suunielusyövän hoidossa. Kun tarkastellaan niitä kustannuksia, jotka ovat kertyneet kahdentoista kuukauden sisällä diagnoosin asettamisesta, definitiivisen sädehoidon mediaanikokonaiskustannukset ovat n. 10 700€, definitiivisen kemosädehoidon n. 13 300€ ja primaarisen kirurgisen hoidon n. 40 600€. Valtaosa definitiivisen onkologisen hoidon kustannuksista koostuu säde- ja sytostaattihoitokertojen kustannuksista, kun taas post-operatiiviset tehohoito- ja vuodeosastojaksot selittävät suuremman osan kirurgisen hoidon kustannuksista kuin varsinaiset toimenpidekustannukset. Tulos, jonka mukaan suunielusyövän primaarinen kirurginen hoito on definitiivistä onkologista hoitoa kalliimpaa, on vastakkainen aiemmin julkaistujen kansainvälisten tutkimusten löydöksiin nähden. Toisistaan poikkeavia tuloksia voivat selittää mm. terveydenhuoltojärjestelmien rakenteisiin ja sääntelyyn liittyvät erot sekä invasiivisempien leikkausmenetelmien hyödyntäminen HUS:ssa. Koska tähänastiset tutkimukset suunielusyövän hoidon kustannuksista ovat perustuneet pieniin potilasaineistoihin, varsin lyhyisiin seuranta-aikoihin sekä vain erikoissairaanhoidossa muodostuneet kustannukset huomioivaan näkökulmaan, aiheesta tarvitaan kuitenkin jatkossa vielä lisää tutkimusta.
-
(2023)Ennen laajoja thoraxalueen kirurgisia toimenpiteitä pyritään tekemään kattava infektiofokusarvio, johon keskeisesti liittyy suun alueen tulehduspesäkkeiden kartoitus. Suu on hengitysteiden ohella tärkein infektioportti elimistöön, ja suuperäinen bakteremia voi aiheuttaa etäinfektiokomplikaation eri elimiin kuten sydämeen tai keuhkoihin. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää vähentääkö suun saneeraus leikkauksen jälkeisiä infektioita tai uusintaleikkauksia. Tutkimukseen kerättiin vuonna 2015 Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirissä Meilahdessa sydänoperaation läpikäyneet potilaat. Aineiston 893 sydänpotilaasta 138 eli 15,5 % oli kartoitettu suun status hammaslääkärillä ennen leikkausta. Näistä 138:stä 39 (28,2 %) olivat läpikäyneet suun saneerauksen ennen elektiivistä sydäntoimenpidettä. Tutkimuksessa vertailtiin kahta potilasryhmää keskenään, ei-saneerattujaa (n=99) ja saneerattuja (n=39), ja etsittiin yhteyksiä eri parametrien ja postoperatiivisten infektioiden ja uusintaleikkausten esiintyvyyden välillä. Saneerattujen potilaiden ryhmässä esiintyi selkeästi vähemmän postoperatiivisia infektioita 15,4 % (n=6) kuin ei-saneerattujen ryhmässä 27,3 % (n=27) (p= 0,14). Toisena päivänä leikkauksesta saneerattujen ryhmässä keskimääräinen CRP 114.8 mg/l oli merkittävästi alhaisempi kuin ei-saneerattujen vastaava 186.7 mg/l. Suun saneeraushoidolla voi olla myönteinen vaikutus postoperatiivisten infektioiden ehkäisyyn. Tuloksemme tarjoavat lähtökohdan jatkotutkimuksille ja syvemmille analyyseille. Tutkimustuloksemme perusteella olisi tarpeellista tehdä kattavampia tutkimuksia, jotka sisältävät suurempia otoskokoja, jotta voimme paremmin ymmärtää suun saneerauksen vaikutusta postoperatiivisten infektioiden riskiin.
-
(2023)Suussa esiintyvät virussairaudet ovat varsin yleisiä, joten hammaslääkärin on hyvä tietää perusasiat mm. niiden taudinkuvasta ja hoitomenetelmistä. Moni virusinfektio on vaaraton, mutta osa niistä voi aiheuttaa vakavia muutoksia, kuten pahanlaatuisia kasvaimia. Tämän takia on tärkeää, että hammaslääkäri osaa tunnistaa mahdollisesti vaaralliset infektiot, jotta potilas pääsee tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Yleisimmät virusten aiheuttamat muutokset suun ja kasvojen alueella ovat rakkulat ja haavaumat, erilaiset kasvaimet kuten papilloomat ja syylät, sekä makulopapulaarinen ihottuma kasvojen iholla. Nämä löydökset muistuttavat usein toisiaan, mikä hankaloittaa diagnoosin tekemistä. Lopulliseen diagnoosiin päästäänkin vasta esimerkiksi virusviljelyn tai histologisen tutkimuksen avulla. Pelkkä kliininen diagnoosi voi kuitenkin olla riittävä mm. silloin, jos potilaan yleistila on hyvä, ja oireet ja löydökset ovat tyypillisiä, eivätkä ne herätä epäilyä pahanlaatuisuudesta. Taudinmääritys edellyttää aina huolellista anamneesia. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin yleisimpiä viruksia, jotka aiheuttavat patologisia muutoksia pään ja suun alueella. Tutkielmassa käsiteltiin näiden virusinfektioiden kliinisiä piirteitä, keskittyen erityisesti kasvoilla ja suun limakalvoilla ilmeneviin löydöksiin. Lisäksi tarkasteltiin lyhyesti myös kyseisten virustautien levinneisyyttä, tartuntatapaa ja hoitomenetelmiä. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, ja aineistona käytettiin vuosina 2004–2022 julkaistuja Pubmedin ja Medicin tieteellisiä artikkeleita, sekä lisäksi suupatologian kirjallisuutta vuosilta 2015–2020.
-
(2020)Johdanto: Suun ja nielun alueen syövät ovat edelleenkin monin paikoin kasvava terveysongelma ympäri maailmaa. Syöpien ilmaantuvuuden suhteen on runsaasti alueellisia eroja, jotka voidaan osittain selittää kulttuurisilla tavoilla. Tutkimusten myötä suusyövän taustalta on löydetty myös useita uusia riskitekijöitä perinteisten, tupakka- ja alkoholituotteiden kulutuksen, rinnalle. Näistä papilloomavirusinfektiota (HPV, human papilloma virus) pidetään erityisen potentiaalisena tekijänä myös suun ja nielun alueen syöpien synnyn taustalla. Materiaali: Tutkimuksessa on käytetty THL:n syöpärekisterin tilastoja vuosilta 1998–2017. Tutkimukseen on sisällytetty C00-14 syövät, päähuomion ollessa suun ja nielun alueen syövissä (C00-06, C09-14). Tulokset: Suomessa sekä suun ja nielun alueen syöpien määrät että väestöön ikävakioituna suhteutettu ilmaantuvuus ovat kasvaneet sekä miehillä että naisilla viimeisen 20 vuoden kuluessa. Erityisen voimakasta kasvu on ollut molemmilla sukupuolilla nielun syöpien ilmaantuvuudessa. Huulisyövät sensijaan käyttäytyvät poikkeavasti, sillä niiden määrä ja ilmaantuvuus vähenee entisestään. Suhteellisesti tarkasteltuna kasvu on ollut kaikkien suun ja nielu alueen syöpien kohdalla naisilla suurempaa kuin miehillä. Tästä huolimatta suun ja nielun alueen syöpien ilmaantuvuus on edelleenkin miehillä selvästi suurempaa kuin naisilla. Pohdinta: Tulevaisuuden ennakointi on haasteellista uusien riskitekijöiden ilmaantumisen myötä. Erityisesti tupakoinnin vähenemisen myötä voitaneen kuitenkin odottaa suotuisia muutoksia myös suuontelon syöpien ilmaantuvuudessa. (183 sanaa)
-
(2024)Suun ja nielun sieni-infektioissa, kandidiaasissa, suun normaaliflooraan kuuluvan sienen, yleisimmin Candida albicansin, määrä kasvaa. Diagnoosia varten potilaalla tulee olla suurentuneen sienikasvuston lisäksi joko kliinisiä oireita tai limakalvomuutoksia. Kandidiaasia tavataan kaikenikäisillä, eikä etnisellä taustalla tai sukupuolella ole havaittu olevan merkitystä kandidiaasin yleisyydessä. Diagnoosia ja hoitoa varten on tärkeää löytää mahdolliset taudille altistavat tekijät, joita ovat esimerkiksi huono suuhygienia, tupakointi, proteesien käyttö, immuunivajaustilat sekä inhaloitavat kortikosteroidit. Suun ja nielun sieni-infektiot voivat esiintyä oireettomina. Oireina voivat olla suun arkuus, epämiellyttävä maku tai makuaistin muutos, pahanhajuinen hengitys, suun polte tai jopa verenvuoto. Potilas on saattanut myös itse havaita limakalvomuutoksen. Kandidiaasin diagnoosiin saattaa riittää taudin kliininen kuva. Kandidiaasin akuutteja muotoja ovat vaalea katteinen pseudomembranoottinen ja punoittava erytematoottinen muoto. Krooniset infektiot voivat esiintyä pseudomembranoottisina, erytematoottisina, hyperplastisina, nodulaarisina tai plakkimaisia. Muita kandidaan liittyviä muutoksia ovat proteesistomatiitti, angulaarinen keiliitti sekä kielessä tavattava mediaaninen romboidinen glossiitti. Diagnoosi tulee epäselvissä tapauksissa varmistaa viljelynäytteen tai biopsian avulla. Viljelynäyte otetaan kasvualustalle suun limakalvolta muutoksen kohdalta esimerkiksi vanupuikolla tai ekskavaattorilla. Hoidon kulmakivenä on altistavien tekijöiden poisto. Jos potilaalta ei löydetä paikallisia altistavia tekijöitä, tulee sieni-infektion aiheuttajana epäillä systeemistä sairautta, kuten esim. HIV- infektiota, diabetesta, lymfo- tai leukopeniaa. Lääkehoito suun ja nielun kandidiaaseissa on pääosin paikallista, systeemisiin hoitoihin turvaudutaan harvemmin. Paikallisena lääkityksenä käytetään ensisijaisesti polyeeneja: nystatiinia tai amfoterisiini B:tä. Nystatiinia käytetään mikstuurana, kun taas amfoterisiini B on imeskelytablettimuotoisena. Lääkehoidossa voidaan käyttää myös atsoleita, paikallisesti mikonatsolia tai systeemisesti esimerkiksi flukonatsolia. Atsolien käytössä tulee huomioida resistenssimahdollisuus.
-
(2016)Suusyöpä on maailmanlaajuisesti merkittävä sairaus sen ollessa viidentoista yleisimmän syövän joukossa. Suun pahanlaatuisista muutoksista jopa 94% on levyepiteelin syöpiä eli levyepiteelikarsinoomia (OSCC=oral squamous cell carsinoma). Suusyövän etiologia vaihtelee maa-ja jopa aluekohtaisesti, mutta tunnettuja riskitekijöitä ovat tupakka, alkoholi, miessukupuoli, ultravioletti-säteily ja HPV eli papilloomavirus. Syövän varhaisempi havaitseminen ja diagnosointi on tärkeää potilaan paremman elämänlaadun saavuttamiseksi. Kirurgisissa hoidoissa pyritään marginaalisiin operaatioihin, joten mitä pienempi tuumori sitä vähemmän leikkaukset mutiloivat. Tämä tutkimus tarkastelee OSCC:aa ja sen anatomista sijaintia. Aineisto koostuu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan patologisen yksikön Q-pati-tietokannasta kerättyjen OSCC-tapausten histopatologisesta datasta vuosilta 2004-2013. Saatuja tuloksia verrataan muualla maailmalla toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimuksemme mukaan yleisin anatominen sijainti oli kieli ja tämän jälkeen ien, suunpohja, suulaki ja kielen tyvi, muut sijainnit ja huuli. Suurin osa karsinoomista oli histologisesti keskikorkealle erilaistuneita. Tutkimuksen potilaiden keski-ikä oli 65 vuotta ja heistä 62% oli miehiä ja 38% naisia. Aineiston lisäksi perehdytään myös suusyövän etiologiaan, histologiaan ja luokitteluun.
-
(2021)Suun limakalvon pigmentaatioita aiheuttavat syyt ovat moninaiset ja pigmenttimuutosten taustalla voi olla jopa systeeminen sairaus. Pigmentaatiota voivat aiheuttaa ulkopuolinen materiaali, joka on päässyt limakalvon sisälle, kuten amalgaamitatuoinnissa, tai muutos voi olla fysiologista, melaniinin tuotannon lisääntymisestä johtuvaa, jolloin ne eivät vaadi hoitotoimia. Pigmentaatioita aiheuttavien muutosten joukossa on myös joitakin henkeä uhkaavia tiloja, kuten melanooma, Addisonin tauti tai Peutz-Jeghersin syndrooma. Pigmentaatioiden väri vaihtelee vaalean ruskeasta mustaan, ja ne voivat esiintyä eri muotoisina yksittäisinä plakkeina tai laaja-alaisina diffuusirajaisina muutoksina. Tutkielman tarkoituksena oli laatia kattava katsaus suun limakalvojen pigmentaatioita aiheuttavista muutoksista tämänhetkiseen tietämykseen perustuen käyttäen lähdeaineistona uusimpia tutkimustuloksia. Tiedonlähteenä on käytetty Pubmed tietokantaa ja Käypä hoito -suosituksia. Pigmentaatioiden moninaisuus ja niitä aiheuttavien taustatekijöiden laaja kirjo luo haasteen diagnostiikalle. Diagnoosiin tarvitaan perehtymistä hoitohistoriaan sekä tuntemusta suun limakalvoilla pigmentaatioita aiheuttavista syistä. On tärkeää merkitä kaikki pigmenttimuutokset potilasasiakirjoihin. Muutosten kohdalla tulisi aina varmistaa diagnoosi. Yksittäiset pigmenttimuutokset tulisi aina poistaa histolopatologista tutkimusta varten pahanlaatuisuuden (melanooma) poissulkemiseksi, ellei muutoksen luonne muutoin ole selkeä. Laaja-alaisten ja symmetrisen pigmentaatiomuutosten kohdalla koepalasta ei yleensä ole hyötyä, vaan näissä tapauksissa on syytä tarkentaa anamneesia (esim. lääkeaineiden aiheuttamat pigmentaatiot) tai lähettää potilas jatkotutkimuksiin.
-
(2023)Suun mukosiitti on suun limakalvon inflammaatiotila, joka aiheutuu syöpähoidoista. Se on yksi yleisimmistä haittavaikutuksista kemoterapiaa, sädehoitoa tai kemosädehoitoa saavilla syöpää sairastavilla potilailla. Sen patofysiologia perustuu syöpähoitojen kykyyn inhiboida nopeasti jakautuvia soluja, joita syöpäkudoksen lisäksi on myös esimerkiksi suun limakalvolla. Kliinisesti suun mukosiitti aiheuttaa suun limakalvolla turvotusta, punoitusta ja kivuliaita haavaumia, joiden päälle muodostuu herkästi bakteerien muodostama plakkikerros. Pahentuessaan suun mukosiitti vaikuttaa potilaan kykyyn syödä, voi aiheuttaa keskeytyksiä syöpähoitoihin ja voi jopa johtaa sepsikseen sekä kuolemaan. Suun mukosiittia hoidetaan ennaltaehkäisemällä sitä sekä hoitamalla jo olemassa olevia oireita. Ennaltaehkäisyssä tärkeää on potilaan hyvä suuhygienia ja sen lisäksi käytetään esimerkiksi kemoterapian aikana annettua jääpalahoitoa. Erilaisia lääkkeitä sekä suuhuuhteita on tutkittu suun mukosiitin ennaltaehkäisevänä sekä oireenmukaisena hoitona, mutta toistaiseksi niistä ei ole saatu merkittävää hyötyä. Yksittäisistä hoitomuodoista hyvä teho erityisesti ennaltaehkäisevänä hoitona on saatu matala- asteisesta laserterapiasta (LLLT: low-level lasertherapy), mutta sen laaja-alaista käyttöä rajoittaa sen saatavuus ja käytännön toteutus. Koska on huomattu, että suun mukosiitin vakavuusasteeseen vaikuttavat haavaumien päälle muodostuvat bakteeripesäkkeet, on alettu tutkia erilaisia antibakteerisia hoitoja. Antibakteerinen fotodynaaminen terapia (aPDT: antibacterial photodynamic therapy) sekä antibakteerinen sinivalo (aBL: antibacterial blue light) ovat hoitomuotoja, joiden teho perustuu bakteerien epäselektiiviseen tappamiskykyyn. Kaksoisvaloterapia perustuu aPDT:n sekä aBL:n yhteisvaikutukseen. Tämä tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta suun mukosiittiin, sen patofysiologiaan ja sen eri hoitokeinoihin sekä tutkimuskatsauksesta, jossa on tutkittu kaksoisvalon antibakteerista tehokkuutta Streptococcus Oralista vastaan. Tutkimuksessa altistettiin S. Oralis pesäkkeitä kaksoisvalolle, samalla kun aPDT:n sekä aBL:n suhteellisia valon energioita muutettiin ja näin selvitettiin onko tällä vaikutusta antibakteriaaliseen tehoon. Kaksoisvalon avulla saatiin hävitettyä kaikki S. Oralis pesäkkeet huolimatta aPDT:n ja aBL:n suhteellisista valon energioista. Tutkielman lopussa liitteenä on käsitelista tutkielmassa käytetyistä lääketieteellisistä termeistä.
-
(2018)Tutkimuksen tarkoitus: HUS-sairaanhoitopiirin alueella hoidetaan vuosittain satoja suun alueen hammasperäisiä märkäpaiseita. Paiseiden ensisijainen hoito on hammaslääketieteellinen infektiofokukseen kohdistuva hoito, mutta sen tukena käytetään usein mikrobilääkkeitä. Mikrobilääke aloitetaan hammaslääketieteellisen hoidon yhteydessä empiirisesti, koska paisemärästä otettu viljelyvastaus valmistuu vasta myöhemmin. Siksi on tärkeää, että käytettävissä on tietoa suun paiseiden mikrobiologiasta ja mikrobien alueellisesta herkkyystilanteesta. HUS-alueella paiseiden bakteeriviljelytutkimukset tehdään HUSLAB:ssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neljän vuoden ajalta hammasperäisissä paiseissa todetut bakteerilöydökset sekä löydösten mikrobilääkeherkkyys. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää empiirisen lääkehoidon valinnan tukena suun alueen paiseissa. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimusaineistona oli HUSLAB:ssa vuosina 2012-2015 aikana tutkitut suun märkäpaiseiden bakteeriviljelytulokset. Viljelylöydöksistä tutkittiin saadut mikrobilöydökset ja löydösten mikrobilääkeherkkyydet. Näytteitä oli yhteensä n=1239. Tulokset: Yleisin löydös oli anaerobi gram-negatiivinen sauvasekafloora (739 näytettä). Tämän jälkeen yleisimmät löydökset olivat alfahemolyyttisiin streptokokkeihin kuuluvat Streptococcus anginosus- ryhmän streptokokit (267 näytettä) ja muut Viridans-ryhmän streptokokit (233 näytettä) sekä anaerobeihin gram-positiivisiin kokkeihin kuuluva Parvimonas micra-ryhmä (261 näytettää). Myös Candida albicans oli varsin yleinen löydös (189 näytettä). Tutkimuksessa havaittiin, että anaerobi gram-negatiivinen sauvasekafloora oli merkittävässä osassa löydöksiä resistentti usein empiirisessä hoidossa käytettävälle penisilliinille, mutta herkkä metronidatsolille. Sen sijaan Viridans-ryhmän streptokokeista valtaosa oli penisilliinille herkkiä. Sen sijaan Viridans-ryhmän streptokokkien herkkyys klindamysiinille on HUS-sairaanhoitopiirin alueella jonkin verran heikentynyt. Johtopäätökset: Suun alueen paiseissa on tyypillisesti sekä aerobeja että anaerobeja bakteereja sisältävää sekaflooraa, jonka löydökset tutkituin osin ovat pääsääntöisesti herkkiä penisilliinin ja metronidatsolin yhdistelmälle. Vain harvoin näytteissä todetaan esim. Staphylococcus aureusta, johon kyseinen lääkeyhdistelmä ei tehoa. Tutkimuksen tulokset tukevat toukokuussa 2017 julkaistun päivitetyn Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suosituksen suosittelemia ensisijaisia mikrobilääkkeitä akuuttien suun alueen märkäpaiseiden hoidossa.
Now showing items 2026-2045 of 2545