Browsing by Title

Tausta Mobiililaitteista on tullut luonnollinen osa opiskelijoiden arkea, ja niitä voidaan erilaisten sovellusten ansiosta hyödyntää useisiin tarkoituksiin ja toimintoihin. Mukana vaivattomasti kannettavien mobiililaitteiden yleistymisen ja teknologisen kehityksen ansiosta laitteiden potentiaali itseoppimisvälineenä on havaittu, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen myös yliopisto-opetuksessa. Aiemmissa tutkimuksissa muistiinpanojen tekemisen on todettu tehostavan oppimista, mutta yleinen suhtautuminen sähköisiin muistiinpanoihin on ollut varautunutta: niiden on todettu haittaavan opiskelijoiden keskittymistä ja aiheuttavan ylimääräisiä häiriötekijöitä (esim. sosiaalinen media) ja visuaalista ylikuormitusta. Ainoassa vertailevassa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin sähköisiä ja käsin tehtyjä paperimuistiinpanoja, paperimuistiinpanoja pidettiin suositeltavampina. Siitä, miten opiskelijat tekevät ja käyttävät sähköisiä muistiinpanoja, ja miten ne vaikuttavat oppimiskokemukseen, on tehty vain vähän tutkimusta. Aineisto ja menetelmät Vuodesta 2013 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille on jaettu iPad-tablettitietokoneet opiskelukäyttöön. Koska mobiililaitteiden käyttö lääketieteen opetuksessa on ollut kansainvälisestikin suhteellisen uusi ilmiö, kerättiin vuonna 2013 opintonsa aloittaneesta opiskelijakohortista tutkimusaineistoa sähköisin kyselyin pitkittäisesti vuosina 2013–18. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena ja siinä tarkastellaan opiskelijakohortin kokemuksia mobiililaitteiden opiskelukäytöstä eri opiskeluvuosina (LL/LH1–5) sekä parhaiksi koettuja tapoja tärkeimpinä pidetyille toiminnoille. Tutkimukseen vastasi 124 lääketieteen ja 52 hammaslääketieteen opiskelijaa, ja vastausprosentti vaihteli välillä 73–95. Avoimien kysymysten vastaukset koskien kolmea tärkeintä mobiililaitteiden opiskelukäyttötapaa analysoitiin laadullisella sisältöanalyysilla ja tulokset trianguloitiin määrällisten muistiinpanoja koskevien väittämien tulosten kanssa. Lisäksi fokusryhmähaastatteluja toteutettiin lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden keskuudessa tulosten pätevyyden varmistamiseksi. Löydökset Sähköiset muistiinpanot olivat keräämässämme aineistossa selvästi oppimista edistävä ilmiö, toisin kuin kirjallisuudesta oli aiemmin esitetty. Yhdenmukaisesti kyselyraportista ilmenevä mobiililaitteiden (iPad) parhaaksi ja tärkeimmäksi koettu käyttötarkoitus oli sähköisten muistiinpanojen tekeminen. Myös tiedonhaun sekä pääsyn sähköisiin oppimateriaaleihin ja -sovelluksiin koettiin mobiililaitteilla helpottuneen, mikä ilmeni etenkin nopeaa tiedonhakua vaativassa potilaskontaktissa. Mobiililaitteet ja -sovellukset mahdollistivat lineaaristen ja non-lineaaristen opiskelustrategioiden käytön ja opiskeltavan tiedon edistyneen prosessoinnin yksilöllisten ja visuaalispainotteisten sähköisten oppimateriaalien muokkauksen (merkinnät, korostukset, alleviivaukset, kommentit) ja organisoinnin kautta. Lisäksi mobiililaitteiden yksilöllisesti rakennettuja digikirjastoja sekä tiedon jatkuvaa saatavuutta kertausta ja palautusta varten pidettiin hyödyllisenä. Kliinisen vaiheen lääketieteen opintolinjan opinnoissa mobiililaitteiden täysitehoista hyödyntämistä kuitenkin haittasivat muun muassa opetushenkilökunnan vastahakoisuus ja epäluulot mobiililaitteita kohtaan, potilaskontakti ja laitteiden sairaalaympäristössä haasteelliset ominaisuudet, kuten laitteen suuri koko. Pohdinta Opiskelijat käyttävät mobiililaitteita monipuolisesti, sujuvasti ja aktiivisesti ja omaksuvat nopeasti uusia teknologioita, mikä tulisi huomioida ja hyödyntää lääketieteen koulutuksessa, etenkin opetusmateriaalien ja -metodien kehittämisessä. Mobiililaitteiden tehokas käyttö muistiinpanovälineenä lääketieteen ja hammaslääketieteen opinnoissa edellyttää mobiililaitteiden ja -sovellusten käytön sujuvaa hallintaa (digitaidot), sähköiseksi sovellettavissa olevia muistiinpanomenetelmiä (sovellukset, e-luentomateriaalit ja -kirjastot, kosketusannotointi: e-piirtäminen ja -kirjoittaminen) sekä kiinteää yhteistyötä yliopiston kanssa (saatavilla olevat digitaaliset materiaalit, opetushenkilökunnan avoin, supportiivinen asenne ja tuki mobiilioppimiseen) ja potilaiden informointia. Näihin liittyvien esteiden tunnistaminen ja ratkaiseminen on välttämätöntä, jotta mobiililaitteet voitaisiin integroida yliopisto-opetukseen. Itse tuotettujen ja aina saatavilla olevien sähköisten muistiinpanojen tuoma etu opiskeltavan aineksen muistiin painamisessa ja etenkin palauttamisessa voitaisiin mobiililaitteiden avulla valjastaa tehokkaasti käyttöön lääketieteen opetuksessa, mikäli laitteiden käyttö tehdään saumattomaksi osaksi opetusta ja mahdollistetaan myös kliinisen vaiheen opinnoissa. Lisää tutkimusta kaivataan mobiilioppimisen erityispiirteistä, vaikutuksista opiskelukokemukseen ja oppimistuloksiin ja potilaskontaktiin sekä erilaisten mobiilisovellusten, kuten sosiaalisen median, virtuaalimikroskopian ja muiden innovatiivisten opiskelusovelluksien, merkityksestä.

Prior research has shown that climate worry is related to fertility preferences, yet the research on the association between climate worry and the actual fertility in Western countries is scarce. The objective of this study was to examine the association between climate worry and the likelihood of becoming a parent utilizing nationally representative longitudinal data from Germany. In addition, the role of neuroticism and the interaction between education and climate worry in the association between climate worry and the likelihood of becoming a parent were analysed separately. The data comprised n=34,523 observation from n=10,463 participants, derived 2009-2019 from a German, nationally representative and broad panel survey (SOEP). Cox-regression was utilized to analyse the likelihood of becoming a parent over time, with the level of climate worry as a predictor. Control variables included gender, partnership status, region of Germany, and education. Neuroticism and the interaction term between education and climate worry were added as independent variables in separate models. The analysis was conducted separately for the overall sample, men, and women. Moreover, the interaction between climate worry and gender was examined. According to the results, the individuals who were very worried about the consequences of climate change were 16% less likely to have their first child compared to those who were not worried about them. Adding the level of neuroticism to the model did not affect the association. However, education appears to moderate the association between climate worry and becoming a parent, with the likelihood of becoming a parent being higher among those worried participants who had above high school education. The results showed some evidence that the association between climate worry and becoming a parent may be stronger among women than men. This study showed that climate worry is related to the actual likelihood of having a child, in addition to fertility preferences. In line with the theory of planned behaviour and the narrative framework, climate worry is shaping future narratives. These narratives form a basis for beliefs related to having a child which affect fertility intentions and, eventually, the actual fertility. Higher education appeared to enable creating and maintaining optimistic future narratives regardless of climate worry. From this perspective, the decision to remain childless due to severe climate worry can be understood as a form of “eco-paralysis” rather than adaptive pro-environmental behaviour.

Aims: Healthcare workers commonly suffer from workplace aggression, so it is important to understand factors that may increase its risk. Previous studies have shown that job demands increase the risk of inappropriate treatment at workplace. Furthermore, poorly functioning, and constantly changing information systems form a major work stressor for doctors. Therefore, the current study examines if physicians that re-port higher levels of stress related to information systems are also more likely to re-port experiencing workplace aggression. Methods: The sample for the study (n=3327) was collected in the cross-sectional Finnish Physicians’ Working Conditions and Health 2019 -study. Both physical and non-physical aggression were measured, and a combined variable for general aggression was also formed from them. For non-physical aggression, also the perpetrator of aggression was examined: patients or their relatives, and co-workers or superiors. For each type of aggression, logistic regression analysis was used with stress related to in-formation systems as the predictive variable. Results and conclusions: Higher levels of stress related to information systems were associated with higher likelihood of aggression in all types of aggression. The association was strongest with non-physical aggression. These results emphasize the importance of designing functional information systems to improve both the wellbeing of physicians and the quality of patient care in the future. However, the current findings warrant more research, especially regarding the possible mediating factors between stress related to information systems and workplace aggression.

Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu yksittäisten stressaavien elämäntapahtumien olevan yhteydessä voimakkaampaan masennusoireiluun. Poikittaistutkimuksissa on myös havaittu stressaavien elämäntapahtumien korkeamman kumulatiivisen kertymän olevan yhteydessä voimakkaampaan masennusoireiluun. Sosiaalisen tuen vaikutusta tätä yhteyttä muuntavana tekijänä on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pitkittäisasetelmalla tutkia stressaavien elämäntapahtumien kumulatiivisen kertymän yhteyttä masennusoireiluun sekä selventää sosiaalisen tuen roolia mahdollisena yhteyttä muuntavana tekijänä. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto oli peräisin suomalaisesta Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -pitkittäistutkimuksesta. Otokseen valittiin ne henkilöt (N=753), jotka olivat vastanneet kaikkiin tutkimuksessa tarkasteltaviin kyselyihin. Masennusoireilua arvioitiin osallistujien vuosina 2007 ja 2012 täyttämällä Beckin Depressiokyselyllä (Beck Depression Inventory II; BDI-II). Sosiaalista tukea arvioitiin osallistujien vuonna 2001 tai 2007 täyttämällä Multidimensional Scale of Perceived Social Support (MSPSS) -kyselylomakkeella. Stressaavien elämäntapahtumien määrää arvioitiin osallistujien vuosina 2001 ja 2007 täyttämien kyselylomakkeiden avulla, joissa osallistujat raportoivat olivatko he olleet työttöminä, kokeneet avioeron, oliko heidän puolisonsa tai lapsensa kuollut, tai olivatko he muuttaneet toiselle paikkakunnalle. Stressaavien elämäntapahtumien määrän sekä stressaavien elämäntapahtumien ja sosiaalisen tuen interaktion vaikutuksia masennusoireiluun tutkittiin lineaarisilla regressiomalleilla, joissa kontrolloitiin sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema, terveyskäyttäytyminen ja aiempi masennusoireilu. Tulokset ja johtopäätökset. Stressaavien elämäntapahtumien suurempi määrä oli yhteydessä korkeampaan masennusoireiluun riippumatta sosiaalisen tuen määrästä. Stressaavat elämäntapahtumat eivät kuitenkaan ennustaneet muutosta masennusoireilussa pidemmän ajan kuluessa. Tulosten perusteella ennaltaehkäisevien toimien suuntaaminen useita stressaavia elämäntapahtumia kokeneille henkilöille voisi mahdollisesti vähentää elämäntapahtumien kertymän aiheuttamaa masennusoireilua ja siten myös masennushäiriöitä.

Objective Fertility ideals play a crucial role in defining how many children people have during their lifetime. By studying fertility ideals and early family environment, we can better understand how attitudes towards childbearing are formed and increase our knowledge on present fertility trends. This study examined the associations between fertility ideals and several aspects of early family environment which have received little attention in previous studies. Methods Two samples derived from representative cross-sectional survey data from the Finnish Family Barometer 2015 was examined: a total sample including men and women aged 20–46 (n = 1966), and a sample including childless men and women aged 20–36 (n = 572). Poisson regression models were used to examine the associations between the ideal number of children and number of siblings, parental separation, childhood happiness, perception of one’s parents and long-term financial difficulties. The models were adjusted for age, parity, income, area of residence, employment status, partnership status and education level. Results Lower number of siblings, parental separation, and the perception of at least one parent as a bad parent were associated with lower fertility ideals regardless of parity. Unhappiness and long-term financial difficulties during childhood were associated with lower fertility ideals for childless individuals. Conclusions Family structure, events regarding parent’s marriage, and the overall perceptions of childhood and family life are associated with fertility ideals. The results suggest that the family of origin provides a compelling model for one’s own family size and shapes attitudes towards family life and parenthood.

Sleep spindles are thalamocortical oscillations that occupy the sigma band with trait-like inter-individual variability. Sleep spindles associate with reasoning abilities according to several studies, but some discrepancy exists in the strength and even direction of the associations. This may, to some extent, be due to methodological differences. The stage of brain maturation also affects spindle manifestation. In this community-based study, associations between spindle characteristics and reasoning abilities are examined in an understudied age group, adolescents. An all-night polysomnography was conducted at homes of 178 adolescents (104 girls). Working memory, visuospatial reasoning and verbal reasoning were measured in the same evening. An automatic algorithm was used to detect slow (10–13 Hz) and fast (13–16 Hz) spindles in frontal and central scalp derivations in NREM 2 sleep stage. The associations between spindle variables (density and intensity) and the cognitive test scores were analyzed with linear regression. Genders apart, the analyses were conducted first on the whole group and then separately on the Above Median (AM) and Below Median (BM) intelligence subgroups. In the analyses with all subjects, higher central fast density associated with better verbal reasoning in girls. When examining the subgroups separately, this association was not perceived in the AM group but appeared prominently in the BM group girls. No other associations were found between the spindle variables and the cognitive test scores. A positive spindle-intelligence relation is an established finding in females, but more commonly the association is typified by fluid/visuospatial reasoning and frontal brain areas. In the present study, young age may have related to the accentuated relative significance of more caudal brain regions and verbal intelligence in relation to spindles. The ongoing neural maturation and the heterogeneity of the sample may have contributed to the nature of the findings. More adolescent studies are needed to gain understanding of the matter.

Mediastiniitti on avosydänkirurgiassa harvinainen mutta vakava komplikaatio. Siihen liittyy korkea kuolleisuus, huomattavat terveydenhuollon kustannukset ja tavallista pidempi sairaalassaoloaika. Tämän tutkimuksen materiaali kerättiin takaantuvasti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) potilastietojärjestelmistä, mukaan otettiin kaikki avosydänleikkauksen jälkeen mediastiniittiin sairastuneet yli 16-vuotiaat potilaat HUS:n alueella vuosina 1990-2014 (170 potilasta). Statistiseen analyysiin käytettiin SPSS-ohjelmaa (versio 24), tilastollisen merkittävyyden rajana käytettiin p-arvoa alle 0,05. Vuosittainen mediastiniitin ilmaantuvuus vaihteli 0-1,5% välillä, laskien tutkimuksen loppua kohden. Vuosina 2004-2014 potilaat olivat vanhempia, tupakoivat useammin ja heillä oli useammin diabetes tai munuaisen vajaatoiminta kuin vuosina 1990-1999. Merkittävää eroa ei havaittu sairaalahoidon pituudessa, antibioottiprofylaktian tai antibioottihoidon käytössä, myös tehohoito ja kuolleisuus pysyivät samanlaisina vuosien 1990-1999 ja 2004-2014 välillä. Ohitusleikkaus tehtiin harvemmin ja läppäleikkaus tai hybridileikkaus useammin vuosina 2004-2014 kuin 1990-1999. Staphylococcus aureus oli useammin aiheuttajamikrobi vuosina 2004-2014 kuin 1990-1999, toisaalta koagulaasinegatiiviset stafykokit ja gram-negatiiviset bakteerit olivat harvemmin mediastiniitin aiheuttajia. Mediastiniitin kirurginen hoito pysyi pitkälti samana, uutena hoitokeinona mukaan tuli alipaineimuhoito (VAC). Tutkimuksen aikana sydänoperaatioista on tullut entistä monimutkaisempia ja mediastiniittiin sairastuvista potilaista vanhempia ja heillä on entistä useampia perussairauksia. Tästä huolimatta mediastiniitin vuosittainen ilmaantuvuus on laskenut näiden 25 vuoden aikana. 30 päivän ja yhden vuoden kuolleisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.

Aims of the study. The aim of this study was to examine the association of the circadian period length and mood disorders in adolescents. The late chronotype has been associated with a few adversities, such as poorer mental health. In previous studies, it has also been shown that chronotypes might be due to deviations from the 24 hours circadian period length rather than differences in timing of sleep. The research questions of this study were: Is the length of circadian period associated with depressive and/ or anxiety disorders in 16-19-year-olds? Does gender moderate the association between circadian period length and mood disorders in 16-19-year-olds? The hypothesis was that circadian period significantly longer or shorter than 24 hours is associated with a higher risk of depressive and/ or anxiety disorders. Methods. The study was part of the SleepHelsinki! research project which is a population-based cohort study that consisted of two phases. In the first phase 7539 Finnish speaking adolescents, aged 16-17 were invited to participate in an online survey about health behaviours and sleep. Of the 1411 adolescents participating in the online survey, 329 were invited to the second phase of the study to assess psychiatric disorders of the participants with MINI interview and record the information about their distal skin temperature to assess the length of the circadian period. Information of 258 participants were used in this study. Binary logistic regression was used in the statistical analysis of the data. Results and conclusions. Female gender was associated with a higher prevalence of anxiety and depressive disorders. The results showed that gender and the length of the circadian period were associated with depressive disorders in adolescence. No association was found between circadian period length and anxiety disorders. Age was not associated with either depressive or anxiety disorders. Both the longer and shorter circadian period and female gender were associated with the occurrence of depressive disorders.

Aims of the study. The initial aim of this study was to discover the connections of adolescents’ sleep and exercise habits. It is known that adolescents generally sleep and exercise too little. Studies have also shown that physical activity and sleep are connected to each other. However, it is not completely clear how exercise affects sleep quality especially in young people. This study concentrates specifically on how the intensity of exercise affects different parameters of sleep quality in adolescents. Additionally, as the results are somewhat conflicting at the moment, another aim of this paper is to research the possible differences between girls and boys in these matters. Methods. This study was a part of SleepHelsinki! research, which is a population based cohort study. SleepHelsinki! was conducted in two phases. In the first phase, 7539 Finnish speaking adolescents participated in an online survey about their health habits. Altogether 552 adolescents were invited to the second phase of the study, in which they were given the actigraph device and instructions. The data in hand consists of 329 of those adolescents. Multivariate analysis was used for the statistical analysis of the data. Results and conclusions. High MET (metabolic equivalent) was connected to shorter sleep latency. Lesser activity was connected to later bed- and get up times, thus representing possibly a later chronotype. Among those who exercised more vigorously, sleep efficiency was higher with lower night time mobility and sleep latency. Basically the amount and intensity of exercise seem to have positive effects on sleep quality of adolescents. Additionally, in this data girls had better sleep quality whereas boys were slightly more physically active.

Familial combined hyperlipidemia (FCH) is a complex and common familial dyslipidemia characterized by elevated total cholesterol and/or triglyceride levels with over five-fold risk of coronary heart disease. The genetic architecture and contribution of rare Mendelian and common variants to FCH susceptibility is unknown. In 53 Finnish FCH families, we genotyped and imputed nine million variants in 715 family members with DNA available. We studied the enrichment of variants previously implicated with monogenic dyslipidemias and/or lipid levels in the general population by comparing allele frequencies between the FCH families and population samples. We also constructed weighted polygenic scores using 212 lipid-associated SNPs and estimated the relative contributions of Mendelian variants and polygenic scores to the risk of FCH in the families. We identified, across the whole allele frequency spectrum, an enrichment of variants known to elevate, and a deficiency of variants known to lower LDL-C and/or TG levels among both probands and FCH affecteds. The score based on TG associated SNPs was particularly high among affected individuals compared to non-affected family members. Out of 234 FCH affecteds across the families, seven (3 %) carried Mendelian variants and 83 (35 %) showed high accumulation of either known LDL-C or TG elevating variants by having either polygenic score over the 90th percentile in the population. There was large between-family variation in how much the polygenic scores contributed to the FCH phenotype. FCH is highly polygenic, supporting the hypothesis that variants across the whole allele frequency spectrum contribute to this complex familial trait. This reinforces the clinical tenet that FCH is a cluster of overlapping genetic defects instead of an etiologically homogenous disease entity.