Browsing by Title
Now showing items 317-336 of 2545
-
(2018)Visual working memory refers to the cognitive system responsible for the short-term storage and manipulation of visual information. Prevailing view suggests that there is a trade-off between memory capacity and precision: we can hold more items in memory with lower precision or fewer items with higher precision. Recent functional magnetic resonance imaging (fMRI) studies suggest distributed visual working memory representations in multiple brains areas from sensory visual to the parietal and frontal cortex. This thesis consists of a visual working memory fMRI study, using human faces as stimuli. The purpose of this thesis was to examine the visual working memory precision for angry, neutral and happy faces and the memory representations in the face network, and to directly compare the neural activity while participants discriminated and memorized faces. The participants discriminated and remembered faces precisely and were highly aware of occasional memory lapses, as shown by the confidence ratings of responses. In the primary visual cortex (V1) and fusiform face area (FFA), happy faces elicited higher brain activation than angry or neutral faces. The multivariate analysis of fMRI activation patterns showed correlations between the perception and memory tasks in these areas. Overall, the activations and correlations were higher in the right hemisphere, as expected. The correlations between perception and memory conditions were surprisingly low given the identical stimuli in these conditions. Even small positive correlations in the right V1 and FFA, however, support their role in maintaining facial information in visual working memory.
-
(2020)Background Since the ground-breaking phase III MPACT trial showed clear benefit of gemcitabine-nab-paclitaxel, this regimen has emerged as the standard of care for advanced pancreatic adenocarcinoma (PAC). Prior to this study, few studies have shown how results from randomized controlled trial translate to the real world. This study investigated how patients fared in the real world. Methods This single-centre, retrospective study was conducted in the Vaasa Central Hospital, Finland. 148 patients with PAC (ICD-10 C25) between 1/2011-12/2016 were identified with resectable, locally advanced or metastatic disease. Information about the basic characteristics, treatment regimens and adverse effects (AEs) were extracted from patient files and analysed. Results The median overall survival (OS) was 10.4 months for treated and 2.8 months for untreated patients. For metastatic disease OS was 4.9 months, for locally advanced 9.1 months. Patients who received 3 or more treatment lines had OS 19.1 months, while those who received 2 or 1 line had 11.3 and 6.2 months, respectively. The following grade 2-4 haematologic toxicities occurred: anaemia (n=19), leukopenia (n=49), neutropenia (n=55) and thrombocytopenia (n=9). Febrile neutropenia occurred 7 times. A total of 12 grade 5 AEs were recorded in 7 patients, and 3 other patients died of unknown complications. Conclusion This study shows that active treatment is worth pursuing in most PAC patients and study results from this real-world data study differ from randomized controlled trials. Special caution should be applied when continuing chemotherapy in patients with ECOG 2 and who are older than 70 years.
-
(2023)Statins are 3-hydroxy-3-methylglutaryl coenzyme A reductase (HMG-CoA reductase) inhibitors, and they are used in the treatment of hypercholesterolemia. Statins compete with 3-hydroxy-3-methylglutaryl coenzyme A (HMG-CoA) for binding to HMG-CoA reductase and this way inhibit the cholesterol synthesis in the liver. Statins appear in lactone or hydroxy acid forms, and they are active in the acid form. Statins are usually administered with their hydroxy acid form except simvastatin and in this experiment only acid forms of statins were tested. The aim of this study was to compare the pharmacodynamic effects of statin acids and to determine their half maximal inhibitory concentration (IC50 value) towards their target, HMG-CoA reductase. These experiments were performed with atorvastatin, 2-hydroxyatorvastatin, 4-hydroxyatorvastatin, 3R,5S-fluvastatin, 3S,5R-fluvastatin, pitavastatin, pravastatin, rosuvastatin and simvastatin acid. To discover the optimal reaction conditions, first some preliminary experiments including time linearity and enzyme kinetics experiments were performed. In the inhibitory experiments different concentrations of the statins were incubated with HMG-CoA (20 µM), HMG-CoA reductase (0.9 µg/ml) and nicotinamide adenine dinucleotide phosphate (NADPH) in phosphate buffer (0.1 M). All samples were analyzed by liquid chromatography-tandem mass spectrometry (LC-MS/MS analysis). Results from the preliminary experiments and statin IC50 values were determined using nonlinear regression. Most of the statins inhibited HMG-CoA reductase with 50% inhibitory concentrations of 3-20 nM. These inhibition experiments also offered some new information about the metabolites of atorvastatin indicating that 2-hydroxyatorvastatin has similar inhibitory effects as atorvastatin while 4-hydroxyatorvastin seemed to be considerably less active. In the present experiment the IC50 value for 3R,5S-fluvastatin was much smaller than the IC50 value for 3S,5R-fluvastatin indicating that 3S,5R-fluvastatin is inactive. In conclusion, the results from these inhibitory experiments were mostly in line with the results from the previous measurements described in the literature.
-
(2019)Johdanto Suomen Syöpärekisteri ylläpitää rekisteriä kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista. Väestöpohjainen syöpätapausten rekisteröinti tarjoaa kattavan ja luotettavan tietokannan syöpätutkimuksessa käytettäväksi. Rekisteröinnin kattavuuden ja rekisteröidyn tiedon oikeellisuuden puutteilla voi kuitenkin olla suuri vaikutus erityisesti harvinaisten sairauksien insidenssi- prevalenssi- ja elossaoloarvioihin. Tutkimuksessamme pyrimme tarkentamaan aiempaa arviota lapsuussyövän rekisteröinnin kattavuudesta Suomen Syöpärekisterissä (Leinonen ym. 2017). Materiaalit ja menetelmät Poimimme Syöpärekisteristä sekä Hoitoilmoitusrekisteristä kaikki 0–14-vuotiaiden syöpätapaukset vuosina 2009–2013. Tarkastimme jokaisen Syöpärekisteristä puuttuneen tapauksen syöpädiagnoosin oikeellisuuden joko lähettämällä potilasta hoitaneeseen sairaalaan täytettävä lomake tai tarkastamalla potilastiedot potilastietoarkistoista. Laskimme Syöpärekisterin rekisteröinnin kattavuusarviot 95 %:n luottamusvälein tauti- sekä ikäryhmittäin. Tulokset Vuosina 2009–2013 Syöpärekisteriin oli rekisteröity 741 uutta lapsisyöpätapausta. Hoitoilmoitusrekisteriin syöpätapauksia oli rekisteröity 1072. Virheellisten syöpädiagnoosien karsimisen jälkeen vahvistimme 49:n syöpätapauksen puuttuvan Syöpärekisteristä. Syöpärekisterin kattavuudeksi arvioimme 94% (95% luottamusväli 91.9¬–95.4); 92% (95% luottamusväli 89.1–94.2) kiinteiden ja 97% (95% luottamusväli 94.1–98.4) ei-kiinteiden kasvainten osalta. Retinoblastooman rekisteröinnin kattavuus oli huomattavan matala, 54% (95% luottamusväli 36.4–71.9). Myös luusto- ja keskushermostosyöpien kattavuusarviot olivat matalat. Lymfoomien ja munuaissyöpien rekisteröinnin kattavuusarvio sen sijaan oli 100%. Diskussio Suomen Syöpärekisteri tuottaa korkealaatuista tietoa lapsuusajan syövistä. Ei-kiinteiden syöpien rekisteröinti on kattavampaa kuin kiinteiden syöpien. Syöpäilmoituksia Syöpärekisterille on puuttunut erityisesti potilaista, joiden tautia ei aina varmenneta histologisesti, kuten silmä- ja keskushermostosyöpäpotilaista.
-
(2018)Hemostasis is a highly regulated process, which enables the repair of damaged blood vessels by clotting but also keeps the blood fluid and removes blood clots when they are no longer needed. There is a variety of medical conditions that could lead to hemostatic malfunction, manifesting in thrombosis and/or bleeding. The aim of this study was to get acquainted with these conditions and the fundamental laboratory methods for screening hemostasis. Another goal was to study APAC variants in these selected test methods. APACs are semisynthetic molecule complexes consisting of human serum albumin (HSA) core and tailored number of covalently bound UFH chains. In several animal models, APACs have established both antiplatelet (AP) and anticoagulant (AC) functions. They target and act locally at the vascular injury site. We used 7 APAC variants differing at their coupling level of UFH (CL). We chose test methods to assess the intrinsic and common coagulation pathways, the activity and concentration of thrombin in clotting plasma, interactions between different agents in coagulation and the ability of collagen to induce platelet activation and aggregation. The chosen methods were Activated Partial Thromboplastin Time (APTT), thrombin time, Rotational Tromboelastometry (ROTEM), the Calibrated Automated Thrombogram (CAT) and Collagen-induced Platelet Aggregation in Platelet-rich plasma (Aggregometer, AggRAM). Generally, all studied APAC variants show dose-dependent inhibition of coagulation that is at least similar, but mostly more efficient compared with plain UFH. At the concentration corresponding to clinically relevant heparin concentration (3 µg/ml), APACs prolong the coagulation globally. At low concentrations they are more potent anticoagulants and thrombin inhibitors than UFH and also inhibit platelet procoagulant activity (PCA). Further studies are needed, however, the results support data that APACs are promising targets for the future drug development.
-
(2021)Breast cancer is now globally the most frequent cancer and leading cause of women’s death. Two thirds of breast cancers express the luminal estrogen receptor-positive (ERα + ) phe- notype that is initially responsive to antihormonal therapies, but drug resistance emerges. A major barrier to the understanding of the ERα-pathway biology and therapeutic discoveries is the restricted repertoire of luminal ERα + breast cancer models. The ERα + phenotype is not stable in cultured cells for reasons not fully understood. We examine 400 patient-derived breast epithelial and breast cancer explant cultures (PDECs) grown in various three- dimensional matrix scaffolds, finding that ERα is primarily regulated by the matrix stiffness. Matrix stiffness upregulates the ERα signaling via stress-mediated p38 activation and H3K27me3-mediated epigenetic regulation. The finding that the matrix stiffness is a central cue to the ERα phenotype reveals a mechanobiological component in breast tissue hormonal signaling and enables the development of novel therapeutic interventions.
-
(2016)Novel experimental methods ChIP-exo and ChIP-Nexus allow studying transcription factor binding accurately in vivo. Only fraction of transcription factor binding mechanisms are yet fully understood and can be explained with simple positional weight matrix (PWM) models. Accurate knowledge of binding locations and patterns of transcription factors is key to understanding binding not explained by the current models. ChIP-exo and ChIP-Nexus experiments can also offer insights on the effects of single nucleotide polymorphism (SNP) at transcription factor binding sites on expression of the target genes. This is an important mechanism of action for disease-causing SNPs at non-coding genomic regions. In this thesis I describe a transcription factor binding site discovery software PeakXus specifically designed to leverage the increased resolution of ChIP-exo and ChIP-Nexus experiments. The key development principle of PeakXus is to make minimal number of assumptions of the data to allow discovery of novel binding patterns and mechanisms. PeakXus is tested with ChIP-Nexus and ChIP-exo experiments performed both in Homo sapiens and Drosophila melanogaster cell lines. PeakXus is shown to consistently find more peaks overlapping with a transcription factor-specific recognition sequence than published methods. As an application example I demonstrate how PeakXus can be coupled with Unique Molecular Identifiers (UMI) to measure the effect of a SNP overlapping with a transcription factor binding site on the in vivo transcription factor binding. The allele specific binding pipeline presented in this thesis takes better into account the read duplication bias and the varying coverage of the sequencing experiments than previous methods.
-
(2022)The aim of the study. Working memory (WM) is a cognitive function that relies on the neurotransmitter dopamine. WM has multiple subfunctions: maintaining relevant information, ignoring distractors, and updating the information when needed. Information maintenance and ignoring irrelevant stimuli are associated with brain activity in the prefrontal cortex and updating information with the striatum. A connection between polymorphisms within the dopaminergic genes COMT (COMT Val158Met polymorphism) and DRD2/ANKK1 (Taq1A polymorphism), and WM performance has been established in previous studies, and these genes seem to impact dopamine signaling in the prefrontal cortex and striatum, respectively. The present study investigates associations between dopaminergic gene polymorphisms and WM performance. The main research questions include the main effects and interactions that the genes have to WM on performance overall and WM stability and flexibility in particular. The study investigates also whether obesity, diet, and age affect WM performance, as there are indications for these from previous studies. Methods. Data from three separate cross-sectional studies with a total of 244 participants was used. A computer-based visual working memory task was used to assess the WM performance measures accuracy and reaction time. Other measurements included blood measures, Body Mass Index (BMI), and the Dietary Fat and free Sugar Questionnaire (DFS). Results and conclusion. In WM accuracy analyses, there was a significant main effect for the task condition as well as interactions between the COMT*task condition and COMT*Taq1A*task condition. In the three-way interaction analysis for WM accuracy, the most beneficial combination was Met/Met & A1- in the task condition measuring the stability, and Val/Met & A1+ in the task condition measuring the flexibility. This result gives support for established knowledge about how Met/Met combined with A1- is beneficial especially for WM stability and maintenance. Also, the inverted-U shape theory and previous studies' results of A1+ being beneficial in executive functions updating tasks, give support to the result regarding WM flexibility. In the three-way interaction reaction time analysis, the combination of Val/Met & A1+ was the fastest in every task condition. However, the significant differences were mainly between A1- and A1+ genotypes when combined with Val/Met and between Met/Met and Val/Met genotypes when combined with A1-. The two-way interaction between COMT Val158Met and task condition did not remain significant in pairwise comparisons. In reaction time analyses, COMT Val158Met and Taq1A had a significant main effect where reaction times followed the order: Met/Met < Val/Val < Val/Met, with Val/Met being significantly slower than the others and in Taq1A A1+ < A1-, with a significant difference. Adding age, BMI, and DFS to the analyses did not affect the significant/non- significant main effects or interactions in the analyses. The results of this thesis converge with the previous knowledge about these genotypes having an interacting effect on working memory stability and flexibility. However, these effects are complex to interpret as the results and their directions differed between the task conditions and outcome measurements. In the main outcome variable (accuracy), the result regarding the WM stability is well in line with previous literature about the Met/Met & A1- combination being beneficial to WM performance, and the result about Val/Met & A1+ being beneficial for WM flexibility gets preliminary support from executive function studies, but also opens new research avenues regarding the WM flexibility subfunction.
-
(2018)Johdanto: Gamma-aminovoihappo (GABA) on aivojen yleinen inhibitorinen välittäjäaine. A-tyypin GABA-reseptorit (GABAAR) ovat inotrooppisia ja koostuvat useista eri alayksiköistä. Hermoliitoksien ulkopuolella olevat GABAA-reseptorit sisältävät yleensä δ-alayksikön, joka on kohde muun muassa neuroaktiivisille steroideille. Näitä hermoliitoksen ulkopuolisia GABAA-reseptoreita on havaittu muiden alueiden ohella muun muassa ventraalisessa tegmentumissa (VTA), jossa ne säätelevät välillisesti alueella olevia mesokortikolimbisiä dopamiiniratoja. Näiden ratojen projektiot accumbens-tumakkeeseen ovat tärkeässä asemassa palkkiokäyttäytymisessä ja riippuvuuksien synnyssä. VTA:n hermoliitosten ulkopuolisten GABAA-reseptorien aktivaatio esimerkiksi neuroaktiivisella steroidilla, ganaksolonilla, ja GABA-kohdan aktivaattorilla, gaboksadolilla, aiheuttaa koe-eläinmalleissa välttämiskäyttäytymistä. Vastaavaa välttämiskäyttäytymistä ei synny, mikäli δ-alayksikön sisältävät GABAAR on geneettisesti poistettu. Muiden lääke- ja huumausaineiden kohdalla ei tällä hetkellä tiedetä, miten vähentynyt hermoliitoksen ulkopuolinen inhibitio vaikuttaa alueiden toimintaan. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimusasetelmassa käytimme koe-eläinmallia, josta δ-alayksikkö oli poistettu (δ-KO). Käytimme ehdollistettua paikka -testiä määrittääksemme morfiinin, metamfetamiinin ja mefedronin palkitsevuutta. Lisäksi tutkimme morfiinin vaikutusta kivuntuntemukseen käyttäen hännänkohotuskoetta ja kuuma levy -koetta. Tulokset: Huomasimme, että δ-KO hiirillä ei synny morfiinin aiheuttamaa ehdollistumista paikkaan, mutta toisaalta nämä hiiret ovat herkempiä morfiinin aiheuttamalle kivunlievitykselle hännänkohotustestissä. Stimulanttien kohdalla emme havainneet, että δ-alayksikön puute aiheuttaisi erilaista ehdollistumisvastetta. Diskussio: Lisätutkimukset ovat tarpeellisia, jotta voidaan tutkia, voisiko δ-GABAA-reseptoriantagonisteilla olla suotuisia vaikutuksia morfiinin palkitsevuuden vähentämisessä ja samalla kivunlievityksen tehostamisessa.
-
(2014)Congenital chylothorax is a rare disorder which may end up in stillbirth or neonatal death. Due to its rarity, no clear standards for optimal treatment have been established. Reports of long-term outcomes are scarce. This is a retrospective study of all cases of congenital chylothorax treated in Helsinki University Central Hospital 1999-9/2013. Information on the pregnancies and antenatal management, neonatal management an long term outcomes has been retreived from the patient records of Helsinki University Central Hospital. There were altogether 17 cases, no in-utero deaths and seven deaths in the neonatal period. 71 per cent of the patients underwent intrauterine thoracocentesis and there was one attempt of placing a thoraco-amnionic shunt. Factors such as fetal hydrops, early onset of congenital chylothorax, chromosomal and structural anomalies and prematurity seemed connected to higher mortality, as they have in earlier studies. In follow-up, three of seven patients have been diagnosed with asthma.
-
(2017)Major extracardiac malformations are more common than previously 67 reported and found in 2/3 of cases with CDH and heart defect. Prenatal detection rates 68 for CDH and heart defects are low (49% and 41% respectively). The total prevalence of 69 UVH is 64 times higher and live birth prevalence 192 times higher than in general 70 population in Finland. The prognosis of CDH with major heart defects remains poor.
-
Continuous Grading of Early Fibrosis in NAFLD Using Label-Free Imaging : A Proof-of- Concept Study (2016)Maksan rasvoittumisen ajatellaan joskus olevan vain metabolisen oireyhtymän hyvälaatuinen maksamanifestaatio, vaikka se johtaa, erityisesti maksan fibrotisoituessa, kasvaneeseen kardiovaskulaarikuolleisuuteen ja pahimmillaan maksasyöpään. Tästä kansanterveydellisesti merkittävästä roolista huolimatta rasvamaksa on alidiagnosoitu ja sen patogeneettiset mekanismit ovat huonosti ymmärrettyjä, molemmat osin hyvien diagnostisten työkalujen puutteesta johtuen. Päätimme selvittää uusien non-lineaaristen kuvantamismodaliteettien soveltuvuutta rasvamaksan varhaisessa diagnostiikassa. Selvitimme 32 lihavuusleikkauspotilaan maksakudoskoepalojen kudosarkkitehtuurin perinteisin kudosvärjäysmenetelmin ja vertasimme tuloksia samojen potilaiden non-lineaarisesti kuvannettuihin näytteisiin. Kuvansimme minimaalisesti käsitellyistä jääleikkeistä coherent anti-Stokes Raman scattering (CARS) ja second harmonic generation (SHG) signaalit, joita hyödyntäen arvioimme näytteiden rasva- ja kollageenipitoisuuden. Kehitimme myös kuva-analytiikka-algoritmin, joka mahdollistaa kollageenisignaalin automatisoidun ja objektiivisen arvioimisen. Näytteistä mittaamamme SHG- ja CARS-signaalit korreloivat hyvin patologien arvioihin näytteiden fibrotisoitumis- ja rasvoittumisasteista, minkä lisäksi automatisoitu algoritmimme erotteli luotettavasti jopa varhaisen fibroosin normaalista kudoksesta. Myös terveiksi luokiteltujen näytteiden maksakudoksen keskellä esiintyi hienoa fibrillaarista SHG-signaalia. Tunnistamamme SHG-signaali oli spesifiä kolokalisoituen hyvin kollageeni-I- ja III-vasta-ainevärjäyksien kanssa. Tuloksemme osoittavat, että multimodaalisten kuvantamismenetelmien avulla voidaan tunnistaa maksan fibrillaarista kollageenia perinteisiä kudostutkimusmenetelmiä herkemmin. Kehittämämme kuva-analyysi-algoritmi puolestaan arvioi varhaisen fibroosin määrän nopeasti, objektiivisesti ja jatkuvalla skaalalla. Yhdessä nämä löydökset luovat edellytykset tutkia esimerkiksi maksan vähäisen fibroosin kliinistä merkitystä ja paranemistaipumusta isommissa potilasaineistoissa.
-
(2021)Objectives: LARPing is an example of a hobby that requires a lot of time and dedication. Despite LARPing bringing energy and new experiences, it is also stressful. Different coping strategies are used to manage stress and its symptoms. The use of maladaptive, that is long-term harmful, coping strategies has been associated with more significant stress symptoms compared to adaptive, that is beneficial for functioning, coping strategies. Thus, studying the association between different coping strategies and stress symptoms can help to improve the well-being of LARPers. The purpose of this Master's Thesis is to study which coping strategies are associated with stress symptoms among LARPers and whether there is a difference in the strengths of the connections when comparing the associations of adaptive and maladaptive coping strategies with stress symptoms. Methods: The stress related to LARPing was studied online with a new survey. The survey included for example questions about the perceived stress in LARPing, possible causes of the stress, stress symptoms, coping strategies, and background information. 67.6% of the respondents identified as women, 22.5% as men and 9.9% as non-binary. Exploratory factor analyses were performed on the variables measuring coping strategies and the variables measuring stress symptoms. Sum variables of coping strategies and stress symptoms were formed based on the factor analyses. A relationship between the coping variables and stress symptom variables was examined by linear multi-explanatory regression analyses. Age, gender, and relationship status were controlled in all regression analyzes. Results and conclusions: Maladaptive coping strategies were associated with stress symptoms. LARPers who used more self-blame as a coping strategy reported more symptoms of anxiety and depression. In addition, substance use was associated with anxiety symptoms, avoidance with depressive symptoms, and increased use of social support with symptoms of brain overload, which included difficulties in concentration, memory, and sleeping. However, not all coping strategies that were perceived as maladaptive were associated with stress symptoms. Coping strategies that were perceived as adaptive were not associated with stress symptoms. Since maladaptive coping strategies are associated with symptoms of stress, the well-being of LARPers could be improved, for example, through psychoeducation. The psychoeducation could be given, for example, in the pre- or post-brief of a LARPing session and it should focus on diminishing the maladaptive coping strategies.
-
(2014)Current SNP genotyping arrays for genome wide association studies (GWA) are used to study both SNPs and CNVs. We conducted a GWA study for multiple sclerosis (MS) using 68 distantly related MS cases from Finnish subisolate with high risk for MS in Southern Ostrobotnia and the Illumina HumanHap300 chip. We identified 106 CNV regions in the MS cases with QuantiSNP v1.0 software, and confirmed the data by visual inspection of the BeadStudio intensity data. Common pathways were searched for genes mapping to or near the identified CNV regions. We found one pathway involving five genes, ERBB4, NRG3, DLG2, UTRN and LARGE, regulating oligodendrocyte development and survival. An in house-built genotyping method was used to genotype three of the deletions in the pathway in a large nation-wide sample set of both cases and controls. Evidence for association was not found.
-
(2019)Ennenaikainen syntymä on merkittävä riskitekijä lapsen poikkeavalle neurologiselle kehitykselle. Ennenaikaisesti syntyneiden lasten somatosensorisia hermoratoja tutkitaan perinteisesti mittaamalla mediaanushermon sähköisen ärsykkeen herättämiä vasteita aivokuorella (ns. herätevasteita). Tämä vakiintunut menetelmä kuitenkin jättää huomioimatta monia keskoslasten herätevasteille tyypillisiä ominaisuuksia. Tämän työn tavoitteena oli kuvata systemaattisesti kosketuksen tuottamien herätevasteiden piirteitä ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla. Lisäksi työssä arvioitiin aivokammioverenvuodon aiheuttamia mahdollisia muutoksia herätevasteissa. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 45 aivosähkökäyrää 29 keskosena syntyneeltä lapselta. Lasten keski-ikä mittaushetkellä oli 30.7 gestaatioviikkoa. Kosketusärsyke kohdistui lasten käsiin sekä jalkapohjiin. Vasteet analysoitiin yksittäin suodattamatta signaalia, jolloin myös hitaimmat osat vasteesta saatiin mukaan. Tutkimuksessa todettiin visuaalisesti havaittavat herätevasteet 95%:ssa käsi- ja 83%:ssa jalkaärsykkeen jälkeen. Lisäksi todettiin selvä kehityksellinen muutos sekä vasteen hitaassa että nopeassa komponentissa. Aivokammioverenvuoto ei aiheuttanut merkittävää eroa herätevasteissa ennen gestaatioviikkoa 30. Gestaatioviikon 30 jälkeen havaittiin kuitenkin vasteissa alentuntunut bilateraalisuus niillä lapsilla, joilla oli todettu molemmin puolinen aivokammioverenvuoto. Työ osoittaa, että kosketusärsyke on yksinkertainen tapa tuottaa selkeitä aivokuorelta mitattavia herätevasteita, joissa erottuvat keskosajalle tyypilliset piirteet. Näiden vasteiden tarkempi tutkimus voi jatkossa tarjota työkaluja keskoslasten kliiniseen neurofysiologiseen arvioon.
-
(2023)Tutkimuksen tarkoitus oli vertailla HUS Korva-, nenä-, kurkkutautien klinikan tonsillittipotilaiden hoitopolkuja ja niiden kustannuksia. Tonsilliittipotilaat ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien suurimpia potilasryhmiä ja tonsillektomiat yleisimpiä toimenpiteitä. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin 7183 tonsillektomiaa. Etälääketieteellisillä prosesseilla olisi mahdollista tehostaa näiden potilaiden hoitoa ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Potilasdatamme alkaa syyskuusta 2020 ja päättyy elokuuhun 2022. Datan ovat keränneet klinikan lääkärit. Tänä aikana tonsilliittipotilaat ohjattiin kolmelle eri hoitopolulle: poliklinikkakäynti, puhelimitse hoidettu etävastaanotto ja verkkopohjainen digihoitopolku. Digihoitopolulle ohjatut potilaat kävivät läpi digihoitopolun materiaalit läpi mobiililaitteella omalla ajallaan. Digihoitopolku sisältää oireisiin liittyvien kysymyksien lisäksi materiaalia mahdollisesta leikkauksesta ja siitä toipumisesta. Digihoitopolun vastausten perusteella lääkäri pystyy tekemään leikkauspäätöksen tapaamatta potilasta. Kustannuksia analysoimme neljällä tasolla: laskutettavat kustannukset kunnalle, realisoituneet kulut klinikalle, potilasmaksut sekä lääkärin potilaan hoitopolkuun käyttämä aika. Vähintään kolmasosa tonsilliittipotilaista soveltui etälääketieteeseen. Digihoitopolku oli merkittävästi edullisempi kaikissa neljässä mitatussa kategoriassa kuin puhelimitse hoidetut etävastaanotot. Digihoitopolku oli todennäköisesti edullisempi kuin poliklinikkamalli kolmessa mitatuista kategorioista. Lisäksi digihoitopolku vapauttaa klinikan resursseja tehokkaampaan käyttöön, mikä lisää kustannusvaikuttavuutta. Myös potilaan hoitoon käyttämä aika ja kustannukset vähenevät, kun klinikalle matkustaminen ei ole välttämätöntä. Tutkimus osoittaa, että merkittävä osa tonsilliittipotilaista soveltuu etälääketieteeseen. Merkittäviä kustannussäästöjä potilaan ja hoitavan organisaation kannalta voidaan saavuttaa oikein kohdennetuilla digihoitopoluilla. Tonsilliittipotilaat soveltuvat pre-operatiiviselle digihoitopolulle, jonka avulla leikkauspäätöksen tekeminen on mahdollista.
-
(2024)BACKGROUND: Migrants and ethnic minority populations appear to have experienced a disproportionate burden of the coronavirus disease 2019 (COVID-19) pandemic. In Finland, a foreign first language is often considered an indicator of foreign ethnicity. We investigated whether hospitalized patients with a foreign first language presented with a more severe COVID-19 upon admission to specialized health care, and if they had a similar in-hospital course of disease compared with those with a domestic first language. METHODS: We conducted a retrospective observational population-based register study, including all patients with confirmed COVID-19 infection admitted to specialized health care and intensive care units (ICUs) in the capital province of Finland between 27 February and 3 August 2020. We examined first values, peak values, and changes in laboratory parameter elevation during hospitalization among different language groups. Studied biomarkers included creatinine, alanine aminotransferase (ALAT), fibrin D-dimer, leukocyte count, thrombocytes, C-reactive protein (CRP), and lactate dehydrogenase (LD). RESULTS: Those with a foreign first language were younger, exhibited smaller changes in CRP, lower first creatinine, and lower peak creatinine values. After adjustment for age and sex, none of the differences remained significant. A foreign first language did not impact the risk of ICU admission. Peak leukocyte count, change in leukocyte count, and all CRP variables were the most significant predictors for ICU admission and behaved similarly across language groups. CONCLUSIONS: Although those with a foreign first language were overrepresented in COVID-19 related hospitalizations, we found no significant differences in laboratory findings based on first language, implying that disease severity among hospitalized patients did not differ between language minorities and the rest of the population.
-
(2021)Joulukuussa 2019 ilmoitettiin Kiinasta löytyneen uusi koronaviruksen muoto, joka sai nimen SARS-CoV-2, eli toiselta nimeltään COVID-19. WHO julisti COVID-19-taudin pandemiaksi 11.3.2020. COVID-19 tartunnan saaneilla esiintyy monenlaisia hengitystieinfektio-oireita, ja infektion yhteydessä on raportoitu oireita myös suun alueella. Tällaisia ovat kemosensoriset häiriöt ja suun limakalvovauriot. Työn tavoitteena oli raportoida COVID-19-infektion yhteydessä makuhäiriöiden ja suun limakalvomuutosten yleisyyttä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella, kuinka suuri osa limakalvovaurioista voisi olla spesifisti COVID-19-infektion aiheuttamia. Syventävänä työnä tehty tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena englanninkielisistä vertaisarvioiduista kansainvälisistä lääketieteellisistä julkaisuista. Makuhäiriöitä oli COVID-19-positiivisilla potilailla keskimäärin 48,5 %:lla tutkituista. Verrokkiryhmässä makuhäiriötä oli keskimäärin 21,5 %:lla. Makuhäiriöitä esiintyi yhdessä hajuhäiriöiden kanssa keskimäärin 42,1 %:ssa tapauksista. Pysyviä makuhäiriöitä raportoitiin 19 %:lla potilaista. Limakalvovaurioita löydettiin COVID-19-infektion yhteydessä keskimäärin 34 %:lla raportoiduista potilaista. Vaurioita olivat muun muassa rakkulat, haavat/aftat, verenpurkaumat ja verirakkulat. Lisäksi potilailla raportoitiin herpes- ja hiivasieni-infektioita. Limakalvovaurioita raportoitiin kielessä, huulissa, kovassa suulaessa ja kiinnittyneessä ikenessä sekä nielun puolella nielurisoissa. Suun limakalvomuutokset paranivat kaikilla potilailla. Verrattuna aikaisempiin koronavirusepidemioihin on erityisesti COVID-19-pandemiassa kemosensorisia häiriöitä. COVID-19-virus kuitenkin mutatoituu nopeasti, ja uusien varianttien makuhäiriöiden osuudet siten muuttuvat. Tulokset ovat COVID-19-viruksen alkuvaiheista, jolloin kyseessä oli pandemian alkuvaiheen tyypin virukset. Limakalvovauriot olivat melko yleisiä ja niiden esiintyminen vaihteli suuresti. Tämänhetkisten tutkimusten perusteella ei ole mahdollista arvioida, mitkä limakalvomuutokset olisivat tai eivät varmasti ole COVID-19-viruksen aiheuttamia. Syventävä työ nostaa myös esille etäkonsultaatioiden merkityksen kehittymistä. Niiden osuus on kasvanut COVID-19-pandemian aikana. Etäkonsultaatiot vähentävät taudin leviämistä ja itse tautiin sairastumisen riskiä. Etäkonsultaatioita voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa tautien diagnostiikassa.
-
COVID-19 pandemian vaikutukset HUS hoitohenkilökunnan terveyteen ensimmäisen pandemia-aallon aikana (2022)COVID-19 on SARS-CoV-2 (severe acute respiratory syndrome coronavirus 2) viruksen aiheuttama infektiosairaus, joka julistettiin maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 11. päivä maaliskuuta 2020 (1). Myös Suomessa niin kuin muualla pandemia alkoi levitä nopeasti, johtaen kuolemiin ja tuhansien ihmisten sairastumiseen. Pandemian vaikutukset tulivat nopeasti näkyviin myös terveydenhuollossa. Henkilökuntaa siirrettiin COVID-19 kohortteihin sekä suojavarusteet tulivat osaksi päivittäistä työasua. Hoitohenkilökuntakaan ei säästynyt COVID-19 tartunnoilta. Terveydenhuollossa työskentelevillä on todettu olevan suurempi riski COVID-19 tartuntaan kuin muulla väestöllä. Esimerkiksi HUS alueella muun väestön sairastavuus oli heinäkuussa 2020 0.3 % (53), ja HUS hoitohenkilökunnan sairastavuuden arvioidaan olevan 0.9 % (50). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan COVID-19 pandemian vaikutuksia hoitohenkilökunnan terveyteen ensimmäisen pandemia-aallon ajalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko riskiryhmään kuuluvalla hoitohenkilökunnalla suurempi riski saada vakavampi COVID-19 taudinkuva sekä oliko hoitohenkilökunnan suojavarusteiden käytöllä vaikutusta koronataudin oireiden määrään. Tutkimuksen aineisto koostuu kyselytutkimuksista, joihin vastasi yhteensä 866 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa HUS-alueelta. Tutkimusaineisto sisälsi yhden pohjakyselyn sekä kahden seurantakyselyn vastaukset. Seurantakyselyt koostuivat muuten samoista kysymyksistä kuin pohjakysely, mutta niissä ei kysytty enää osallistujien taustatietoja kuten perussairauksia. Ne sisältävät 150 kysymystä yleisterveydestä, suojavarusteiden käytöstä sekä työoloista. Tutkimuksen ajalta kaikilta, joilla oli koronatautiin viittaavia oireita, otettiin SARS-CoV-2 PCR-testi (polymerase chain reaction). Nämä tulokset, sekä vastaajilta otettujen vasta-ainetestien tulokset saatiin kyselytutkimusten ajalta tutkimusaineistoon. Pohjakysely lähetettiin osallistujille kesäkuussa 2020 ja vastauksia kerättiin 15.7.2020 saakka, nämä vastaukset koskevat ajanjaksoa 3/2020–6/2020. Kahden seurantakyselyn vastaukset osallistujilta on saatu ajanjaksolta 12.7.2020-28.2.2021. Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että riskiryhmään kuuluvalla hoitohenkilökunnalla on suurempi riski saada vaikeampi taudinkuva kuin ei riskiryhmään kuuluvilla. Suojavarusteiden käytöllä tai käyttämättömyydellä todennäköisimmällä tartuntahetkellä ei todettu tässä tutkimusotannassa olevan yhteyttä oireiden määrään. Tulosten myötä voidaan pohtia pitäisikö riskiryhmään kuuluvaa hoitohenkilökuntaa suojata erityisillä keinoilla, esimerkiksi ohjata työtehtäviin, jossa sairastumisriski on pienempi. (268 sanaa)
-
(2022)Objective: Anxiety has been studied in COVID-19 patients, but there are few studies comparing the level of anxiousness in patient groups requiring different levels of treatment. The aim of this study was to investigate anxiety symptoms in COVID-19 patients six months after the acute phase of the disease. The study also compared the amount of anxiety symptoms between patients in intensive care unit, those treated in a hospital ward, those who stayed at home during the illness, and a healthy control group. Moreover, the study aimed at investigating the associations of need for support (physical, mental, practical life and obtaining disease-related information) during the recovery phase of the disease with anxiety symptoms at six months. Methods: This study was a part of the RECOVID-20 research project, which is a collaborative project between the University of Helsinki and the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS). The project investigates the physical and mental symptoms of COVID-19 patients three and six months after hospitalization. In the present study, 135 COVID-19 patients (58 in the intensive care unit, 41 in the regular hospital care, and 36 patients who stayed at home during the illness) and 50 healthy controls were included. The data were collected during the first and second wave of the pandemic in years 2020 and 2021, three and six months after the acute phase of the illness. At three months, participants were interviewed by phone. The interview included questions about their need for support, as well as questions of physical and psychological well-being. At six months, a questionnaire was sent to them including a questionnaire (GAD-7, The Generalized Anxiety Disorder Assessment) on symptoms of anxiety. The differences in anxiety between different groups and the associations between need for support and later anxiety symptoms were analyzed using general linear models (GLM). Results and conclusions: COVID-19 patients had more symptoms of anxiety six months after the acute phase when compared to the healthy control group, but the patient groups did not differ. In addition, 25 % of the COVID-19 patients and 12 % of the healthy control group had at least mild anxiety symptoms. While recovering from the COVID-19 infection, most support was needed for information about the COVID-19 disease, and the least support for practical life. Furthermore, the need for mental support associated with greater post-disease anxiety symptoms. The study provides new evidence that COVID-19 patients need more support, especially for their mental symptoms which might be associated with anxiety. Further research should focus on the need for support and its association with mental health in COVID-19 patients.
Now showing items 317-336 of 2545