Browsing by Title
Now showing items 490-509 of 2545
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata retrospektiivisesti kroonisen pankreatiitin endoskooppista hoitoa HYKS:ssa vuosina 2000–2003. Tutkimukseen sisällytettiin 129 kroonista pankreatiittia sairastavaa potilasta, joita on hoidettu ERCP-toimenpiteellä HUS Vatsakeskuksen Meilahden endoskopiayksikössä vuosina 2000–2003. Potilaiden tiedot kerättiin sairauskertomuksista vuoteen 2017 asti. Potilaista 95 oli miehiä ja 34 naisia. Potilaiden iän keskiarvo oli 51 vuotta. Potilaista 77,5 %:lla oli taustalla tupakointia ja 72,1 %:lla alkoholin suurkulutusta. Heistä 89 % jatkoi tupakointia ja 58 % alkoholin käyttöä endoskooppisen hoidon aloituksen jälkeenkin. Alkoholi oli kroonisen pankreatiitin etiologiana selvästi yleisempi miehillä (77,9 %) kuin naisilla (41,2 %). Potilaista 31,8 %:lla oli haiman eksokriinisen vajaatoiminnan oireita ja 26,4 % käytti entsyymikorvaushoitoa haiman eksokriiniseen vajaatoimintaan. Potilaista 65,9 %:lla oli radiologisesti todettu haiman kalkkeutumista, 66,7 %:lla haiman pseudokysta ja 27,9 %:lla haiman atrofiaa. Potilaille tehtiin yhteensä 425 ERCP-toimenpidettä vuosina 2000–2017. Yhdelle potilaalle tehtyjen toimenpiteiden määrän keskiarvo oli 3,3 ja mediaani kaksi. ERCP-toimenpiteistä 5,4 % johti komplikaatioon, joista yleisin oli pankreatiitti. Potilaista 12,1 %:n kohdalla edettiin lopulta kroonisen pankreatiitin operatiiviseen hoitoon. Seurantahetkellä potilaista 20,9 % oli elossa. Kuolleiden potilaiden keskimääräinen elinikä ensimmäisen ERCP-toimenpiteen jälkeen oli 10,1 vuotta. Kroonisen pankreatiitin hoito on haastavaa ja resursseja vievää, mutta potilaiden elämänlaadun kannalta tehokas ja kokonaisvaltainen hoito on tärkeää. Lääkkeellisen ja invasiivisen hoidon lisäksi potilaat tarvitsevat ravitsemusohjausta sekä tukea tupakoinnin ja alkoholin käytön lopettamisessa.
-
(2021)Tutkielmassa rakennetaan kirjallisuuskatsauksen keinoin tuleville hammaslääkäreille tietopohja hammaslääkärin työn ergonomiasta ja työhön liittyvistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Tutkielmassa pohditaan myös mahdollisia kehitysehdotuksia nykyiseen hammaslääkärien ergonomiakoulutukseen. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin terveysuhka hammaslääkärin ammatissa. Ne aiheuttavat suuren osan sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista eläköitymisistä, jolloin niiden taloudelliset vaikutukset yhteiskuntaan ovat huomattavia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireet alkavat usein jo nuorella iällä ja monet työstä aiheutuvat tekijät pahentavat oireita. Näitä riskitekijöitä hammaslääkärin työssä on staattinen lihaskuormitus, epäedulliset työasennot, toistuvat liikkeet ja runsas istuminen. Ergonomian avulla pyritään harmonisoimaan kaikki työhön liittyvät tekijät, joiden kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa, kuten työpiste, työvälineet ja työtehtävät, mahdollisimman sopivaksi ihmisen kannalta. Tämän tulisi johtaa siihen, että työstä koituva haitta ihmiselle olisi mahdollisimman vähäinen ja työn tehokkuus lisääntyisi. Tutkittuja ergonomisia ehkäisykeinoja hammaslääkärin työssä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi ja oireiden vähentämiseksi ovat ergonomisesti kehitetyt työpisteet ja -välineet, asennon vaihtelu, huomion kiinnittäminen työasentoon, työasennon korjaaminen ergonomisesti optimaaliseksi, taukojen pitäminen, kuntoilu ja venyttely, ergonomia koulutus sekä ergonomiset interventio-ohjelmat, jotka sisältävät useita näistä keinoista. Tutkimuksissa usein korostetaan vaikuttavana tekijänä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä hammaslääkärin tietotasoa ergonomiasta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn kannalta onkin syytä harkita yhtenä toimenpiteenä ergonomian opetuksen lisäämistä hammaslääketieteen koulutusohjelmissa ja hammaslääkärien täydennyskoulutuksissa. Ergonomiaopetuksen aloittaminen aikaisemmassa vaiheessa opintoja, sen jakaminen useampaan opintojaksoon sekä opetuksen järjestäminen yhdessä laitevalmistajien kanssa ovat mahdollisia keinoja tehostaa opiskelijoiden ergonomian oppimista.
-
(2019)Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten potilaiden implanttihoidot poikkeavat toisistaan potilaan iän ja sukupuolen sekä implantoinnin syyn, implantointialueiden, leikkaustekniikan ja asennettujen implanttien lukumäärän suhteen. Materiaalit ja menetelmät: Aineisto koostui yksityisellä hammaslääkäriasemalla toimivan hammaslääkärin tekemistä hammasimplanttileikkauksista. Aineisto kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) implanttirekisterin ilmoituskaavakkeista vuosilta 2001–2017. Lomakkeista kerättiin Exceliin seuraavat tiedot: ikä, sukupuoli, implantointialue, leikkaustekniikka, implanttihoidon syy ja käytettiinkö leikkauksessa luusiirteitä. Tulokset: Aineisto koostui 486 potilaasta, joista 52,5 % oli naisia ja 47,5 % miehiä. Iän keskiarvo oli 56,7 vuotta, hajonta 19‒87 vuotta ja 73 % oli 50-vuotiaita tai vanhempia. Sekä miesten että naisten osalta implantteja asennettiin yleisimmin 50–69-vuotiaiden ikäluokissa. Asennettuja implantteja oli yhteensä 681 kappaletta. Yläleukaan (61 %) tehtiin enemmän leikkauksia kuin alaleukaan. Yleisin yksittäinen korvattu hammas oli alaleuan ensimmäinen poskihammas (21,4 % kaikista implanteista). Koko hampaiston alueista premolaarialue oli yleisin hoidon kohde (42 %). Inkisiivejä ja premolaareja korvattiin eniten 60‒69-vuotiaille ja molaareja eniten 50‒59-vuotiaille. Leikkaukset tehtiin enimmäkseen yksivaiheisesti (61 %). Hoidon syy oli lähes kaikissa tapauksissa yksittäiset menetetyt hampaat (92 %). Johtopäätökset: Hammasimplanttihoidot poikkesivat eri ikäryhmien välillä siten, että hammasimplantteja asennettiin enemmän vanhemmille potilaille ja heille asennettiin keskimäärin enemmän implantteja yhdessä leikkauksessa nuorempiin potilaisiin verrattuna. Hampaistoalueiden osalta inkisiivialueen implanttihoidot olivat yleisempiä vanhempien potilaiden kohdalla, kun taas valtaosa nuorempien potilaiden implanttihoidoista kohdistui premolaari- ja molaarialueelle.
-
(2021)Hammaspäivystyksen kysyntä on vuosien saatossa kasvanut samalla kun hoitoonpääsy kiireettömään hoitoon on heikentynyt. Päivystystä ei tulisi käyttää kiireettömän hoidon saatavuusongelman korjaamiseen, ja vaikka päivystyksen valtakunnalliset kriteerit on määritelty valtioneuvoston asetuksessa, päivystykseen kuitenkin tullaan vaihtelevista syistä, ja erityisesti jatkuvat uusintakäynnit rasittavat päivystystä. Yleisin tulosyy on hammasytimen sairaudet ja toiseksi yleisin karies. Helsingin seudulla mikään demografinen tekijä ei korostu voimakkaasti päivystyskäynneissä, mutta naisilla on hieman enemmän useita päivystyskäyntejä. Yöpäivystyksessä korostuvat nuoret miehet. Myös lapset korostuvat päivystyskäynneillä väestön ikärakenteeseen suhteutettuna. Lapsilla on hieman enemmän tapaturmia kuin aikuisilla.
-
(2021)Aim. Measuring depression is often based on calculating sum scores of symptoms in which case the effectiveness of treatment is evaluated on the basis of the change in the sum scores. However, as a result of calculating the sum scores, data about symptoms is lost. Despite the mitigation of depression symptoms, functional deficiencies are common and therefore psychosocial functioning should also be measured when evaluating the effectiveness of treatment. The aim of this study is to determine whether individual depressive symptoms, regardless of diagnosis, predict the observed change in psychoso-cial function, while simultaneously considering the effect of total depression scores. In addition, it was sought to deter-mine whether individual changes in symptoms predict a change in psychosocial function when comparing subjects with a clinically significant improvement in psychosocial function with those with less change. Methodology. The data of the study (n = 214) comes from the psychotherapy quality-control register of HUS Psychiatry, where data collection is integrated into the psychotherapy process. The effects of changes in symptoms and depression sum scores on psychosocial functioning were studied using linear regression models and MIMIC-models. The clinical significance of changes in psychosocial functioning was predicted by logistic regression analyzes. Results and Conclusions. In regression models describing the association between symptom changes and psychosocial functioning, age, gender, diagnosis, or psychotherapy were not significant predictors. The connection of symptomatic changes with the observed change in psychosocial functioning did not depend on whether the person was diagnosed with depression or some other mental disorder. Of the depressive symptoms, only self-dissatisfaction or experiences of failure was associated with a change in psychosocial function (beta = -0.25, p-value = .003), while simultaneously taking into account the change in overall depression. Based on the results, self-dissatisfaction can predict a change in psychosocial function regardless of overall depression, which is why self-reported dissatisfaction appears to be an important symptom predictive of the effectiveness of short-term psychotherapy in general psychiatric patients.
-
(2022)Tavoitteet: Ikääntyneiden kokema yksinäisyys on noussut keskusteluun ja moninaisen tutkimuskentän kohteeksi erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ikääntymiseen liittyviä teemoja sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta on tärkeä tarkastella väestön ikääntyessä. Pandemiaa vastaan taisteltiin fyysisen eristämisen keinoin, ja tämä kohdistui erityisesti ikääntyneisiin. Tämä on entisestään nostanut huolta ikääntyneiden pärjäämisestä. Keskeistä on miettiä, että oliko pandemian aiheuttamat sivuvahingot, kuten koettu yksinäisyys, suurempi ongelma kuin suorat viruksen riskit terveydelle. Tässä tutkimuksessa kuvataan suomalaisten vanhuspalvelujen asiakkaiden kokemaa yksinäisyyttä korona-aikana. Tutkimuksella tarkastellaan sitä, että minkälaisia vaikutuksia korona-ajan rajoitustoimilla on ikääntyneiden koettuun yksinäisyyteen ja mitä tekijöitä yksinäisyyden kokemisen taustalla on. Tutkimuksessa oletetaan aiempien tutkimusten pohjalta, että korona-ajan rajoitustoimet lisäsivät yksinäisyyden kokemista sekä myös, että yksinäisyyden taustalla on erinäisiä sosiaaliseen vähyyteen liittyviä tekijöitä. Menetelmät: Tämä tutkimus on toteutettu osana Terveyden & hyvinvoinnin laitoksen (THL) ”Vanhus-palveluiden tila” (Vanpal) -tutkimushanketta. Tutkimuksen aineistot koostuvat suomalaisille ympäri-vuorokautisen hoidon ja kotihoidon toimintayksiköille (Vanpal) sekä vanhuspalveluiden asiakkaille (VANKO) toteutetuista sähköisistä kyselyistä, jotka yhdistettiin tämän tutkimuksen analyysejä varten. Poikkileikkausaineistot on kerätty marraskuu 2020 – tammikuu 2021 välisenä aikana. Tämän tutkimuksen tilastolliset analyysit suoritettiin huhtikuussa 2022. Tulokset ja johtopäätökset: Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vanhuspalvelujen asiakkaat ovat olleet yksinäisiä korona-aikana, sillä sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa lähes 40 % ikääntyneistä kokivat olevansa yksinäisiä korona-aikana eikä palvelumuotojen välillä ollut eroa yksinäisyyden kokemisen määrässä. Yksinäisyyden taustalla olevat tekijät tämän tutkimuksen perusteella voidaan jakaa hoitajiin, läheisiin ja ystäviin sekä yksilöön liittyviin tekijöihin. Tämän tutkimuksen mukaan riittämättömäksi koettu hoitajien aika oli suurin riskitekijä yksinäiseksi itsensä kokemisen taustalla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei fyysinen eristäminen ei ole ongelmaton rajoitustoimenpide pandemiasta turvautumisessa. Yksinäisyyskriisi on todellinen ja on tärkeää, että asia otetaan vakavasti. Yksinäisyyden kokemiseen voidaan puuttua keskittymällä sosiaalisten tekijöiden määrän sekä laadun parantamiseen sekä vuorovaikutuksen palauttamiseen.
-
(2021)Objectives. Prematurely born (<37 gestational weeks) children are at increased risk for difficulties in language development and literacy skills, including pre-reading skills, reading and writing. Previous studies investigating full-term populations suggest that language skills are strongly correlated with reading acquisition. This connection is not widely studied in preterm sample and the findings of previous investigations have incongruity. The aim of this study is to examine the language development and literacy skills of children born extremely preterm (ELGA, born <28 gestational weeks) and/or with extremely low birth weight (ELBW, birth weight <1000 grams) at seven years of age. This thesis also investigates the possible association between language abilities and literacy skills in the sample of preterm children and a full-term born comparison group (born >37 gestational weeks). This study is part of the multidisciplinary cohort study of prematurely born children called PIPARI (the Development and Functioning of Very Low Birth Weight Infants from Infancy to School Age). Methods. The sample of this Master´s thesis includes 63 ELGA/ELBW children and 107 full-term born children who participated in the PIPARI study and were living in monolingual Finnish-speaking families. The language skills were assessed using the Five to Fifteen parent questionnaire (subdomains Comprehension, Expressive language skills, Verbal Communication) and the Peabody Picture Vocabulary Test-Revised. Pre-reading and reading skills were measured with the Jyväskylä First Steps study test material (phonological awareness, letter knowledge, rapid automized naming, single word reading, single word writing) and with the Five to Fifteen parent questionnaire (subdomains Reading and writing, General learning). Results and conclusion. The language and literacy skills at seven years of age were statistically significantly weaker in children born ELGA/ELBW when compared to the full-term controls. The Five to Fifteen questionnaire subdomain Verbal communication was the only skill that did not differ significantly between the groups. There was a clear and significant association between language and literacy skills with both preterm and full-term groups. In the preterm group the connection between language and literacy skills were stronger and appeared wider among the different language components. The results of this study support the previous findings that preterm children have an elevated risk for difficulties in language and literacy skills. In addition, this study provides further evidence for the associations between language abilities and literacy skills in school age in children born ELGA/ELBW. It is important that preterm children get the appropriate developmental follow-ups and support still at school age.
-
(2021)The contact site between the endoplasmic reticulum and mitochondria, also known as the mitochondria endoplasmic reticulum contact sites (MERCS), have a crucial role in maintaining the homeostasis within the cell. Across the MERCS multiple functions, such as regulation of calcium (Ca2+) homeostasis, lipid metabolism, ER stress, mitochondrial quality control (MQC) and regulation of unfolded protein response (UPR) take place. These processes have been shown to be implicated in numerous different neurodegenerative diseases, such as Parkinson’s disease. Parkinson’s disease is the second most common neurodegenerative disease that at the moment has no cure. The main obstacle in developing a neuroprotective treatment for the disease is the limited understanding of the key molecular events leading to neurodegeneration. One of the things in Parkinson’s disease that has eluded scientists for years is the selective death of the dopaminergic (DA) neurons in substantia nigra pars compacta. One hypothesis that could explain the selective death is the Ca2+ hypothesis, looking at the Ca2+ vulnerability of SNpc DA neurons as a plausible cause leading to the selective cell death. This project focused looking at the protein level and morphological changes of the ER and MERCS in stressed neurons, hypothesizing these as possible sites that contribute to the neuron vulnerability, as they are known to be the key modulators of the intracellular Ca2+ homeostasis. This study looked closer at two MERC proteins, GRP75 and BAP31, and one ER protein, SERCA2, to see how they are affected in stressed dopamine-like neurons. Firstly, the in vitro model was established by differentiating SH-SY5Y neuroblastoma cells to dopamine-like neurons expressing tyrosine hydroxylase. Three different molecular compounds were tested as possible stressors affecting the Ca2+ homeostasis within the neurons, and we concluded that thapsigargin, a commonly used stressor to model PD like pathology, leads to the highest measurable ER Ca2+ depletion. Lastly, we quantitatively and qualitatively analyzed the effect of 24-hour treatment with each stressor on the differentiated SH-SY5Y neurons. Thapsigargin treatment lead to an increased level of GRP75 and SERCA2. A slight increase in BAP31 was also detected after thapsigargin treatment, but no apparent changes of the ER morphology were detected. The results, together with previous research, show GRP75 to be a possible contributor to the pathology of the disease, but further research is needed to see if it could be a possible target for treatment.
-
(2022)Objectives: Subjective perception and estimates of elapsed time are sensitive to fluctuation in emotional state. Studies have shown that anticipating a threat such as electric shock and loud noise lengthens subjectively perceived duration of time. Although the effects of anticipating unpleasant stimuli on time perception have been studied quite extensively, it remains unclear whether anticipating an appealing emotional event distort subjective time. The aim of the current study was to examine whether anticipating of an erotic picture result in overestimation of subjectively perceived duration of time. In addition, it was examined whether the level of sexual arousal reported by the participants was associated with the extent of temporal distortion. Methods: The participants completed a temporal bisection task, during which they estimated durations of visual probes relative to previously learned long and short standard durations. The color of the probe indicated whether a possibly erotic picture was later presented. Because the picture was not always followed, three experimental conditions were used: 1) a condition where the erotic picture was anticipated and presented at the end of the estimated time interval; 2) the picture was anticipated but a blank screen was shown; and 3) where a blank screen was anticipated and presented. Conclusion: The cue durations were found to be overestimated due to anticipation of erotic picture. Moreover, participants who rated the pictures as more arousing showed a stronger temporal overestimation effect than participants who reported images as less arousing. The results support the pacemaker-accumulator model, according to which the number of pulses sent by the pacemaker provides a basis for estimating time, and the more pulses the pacemaker sends to the accumulator, the longer the duration is judged to be.
-
(2020)Objectives. Mindset has been found to have a significant relationship with academic performance, which has been hypothesised to be based on the relationship between mindset and differential reactions to errors. The literature exploring the relationship between the mindset, which is conceptualised as a continuum between the extremes of growth-oriented mindset and conceptions of fixed ability, and the processing of errors has, however, been scarce. The aim of the present study was to examine the relationship between mathematical mindset and error-related positivity (Pe), which is among the most investigated event-related potentials linked to errors in electroencephalography (EEG) studies. The growth mindset was hypothesised to be related to enhanced Pe as well as to more accurate task performance. Furthermore, Pe was not expected to be related to behavioural adaptations related to errors, such as post-error slowing (PES). Methods. The sample consisted of 97 children in the third grade. The children participated in an EEG experiment, during which they performed a task involving challenging mathematical calculations. From the experiment, both data on Pe amplitudes and the task performance of the participants was used. The children also completed a questionnaire to assess their mathematical growth mindset. After examining the reliability and validity of the mindset instrument, the relationship between Pe, mathematical mindset and task performance was explored using linear mixed models. Results. Mathematical growth mindset was significantly related to enhanced early Pe amplitudes, and this relationship was stronger with increased task accuracy. Late Pe did not have a significant correlation with mindset, but enhanced late Pe amplitudes were observed with increased task accuracy. In behavioural data, a significant PES effect was observed indicating slower responding following errors. This PES effect had a trend-level association with higher endorsement of mathematical growth mindset and early Pe. Conclusions. The enhanced early Pe amplitudes associated with growth mindset may suggest that growth mindset is associated with more efficient information processing resulting in higher response conflict after a participant’s representation of the correct response is shifted after their erroneous response. This may also explain the trend-level association between growth mindset, early Pe and PES. Strong conclusions cannot be made regarding late Pe, as the peak of the component might not have been captured in the analysis time frame.
-
(2018)Besides regulating erythropoiesis, erythropoietin (Epo) promotes angiogenesis. Circulating Epo concentration does not change during the normal menstrual cycle, yet there are reports of cyclic Epo production in the uterine endometrium of mice. Angiogenetic growth factors similarly mediate the generation of blood vessels in follicles. In Vitro Fertilization (IVF) aims for the maturation of multiple follicles with controlled ovarian hyperstimulation. The most serious complication of IVF is uncontrolled ovarian hyperstimulation syndrome (OHSS). The aim of the study was to investigate circulating Epo in uncomplicated IVF and OHSS. Kidney function and the contribution of anemia, hemoconcentration and –dilution to serum Epo were considered. Repeated blood samples were collected in the IVF group (n=27) and in the OHSS-group (n=47). Epo, cystatin C, creatinine and blood count were quantitated from the samples. A follicular fluid sample was collected in the IVF-group. There was an elevation in serum Epo from natural to stimulated cycle luteal phase in uncomplicated IVF, p=0.003. Human chorionic gonadotropin (hCG) did not correlate with Epo. There was a decrease in serum Epo towards the end of the luteal phase that persisted until follow-up in cycles resulting in pregnancy (p=0.028). hCG-negative women had an increase in serum Epo at follow-up (p=0.028). Follicle fluid Epo concentration was 1.5 times that in serum (p=0.006). During OHSS, serum Epo-level did not change. It correlated negatively with blood hemoglobin in the beginning of study period. There was no difference in serum Epo between uncomplicated IVF and early OHSS. Epo concentration was higher in early rather than late OHSS towards the end of the study period (p=0.016 and 0.008). In late OHSS, serum Epo negatively correlated with cystatin C and serum creatinine on admission (p=0.05 and 0.008). Kidney function tests of the OHSS patients were within normal limits. The results indicate there are changes in circulating Epo in stimulated, unlike the normal, menstrual cycle. Changes were within physiological limits. Further analysis is needed to evaluate the effect of pregnancy and progesterone on Epo. Clinical parameters such as urine output should be considered together with laboratory measures for the estimation of kidney function in OHSS.
-
(2022)Avhandlingen är en litteraturöversikt om de olika formerna av prediabetes och deras inverkan på hälsan. Prediabetes är ett tillstånd där blodsockervärden är högre än normalt, men uppfyller inte typ 2-diabeteskriterierna. Prediabetes föregår ofta typ 2-diabetes under flera år. Prediabetes kan indelas i olika former: IGT (impaired glucose tolerance, nedsatt glukostolerans), IFG (impaired fasting glucose, fastehyperglykemi) och förhöjt HbA1c-värde. IGT definieras som ett glukosvärde på 7.8–11.0 mmol/l, två timmar efter glukosbelastning. IFG definieras som ett förhöjt fasteglukosvärde. Gränserna för fasteglukosvärdet varierar idag beroende på institution. WHO (World Health Organisation) definierar IFG som ett fasteglukosvärde på 6.1–6.9 mmol/. ADA (American Diabetes Association) har sänkt den nedre gränsen och definierar IFG som ett fasteglukosvärde på 5.6–6.9 mmol/l. ADA har även infört HbA1c-värde som ett nytt alternativ för att upptäcka prediabetes. ADA definierar prediabetes som ett HbA1c-värde på 39–47 mmol/mol. Blandformer mellan de olika formerna av prediabetes är även vanliga. IGT och IFG har påvisats skilja sig patofysiologiskt från varandra. IGT karaktäriseras primärt av insulinresistens i skelettmuskulaturen, medan IFG karaktäriseras primärt av insulinresistens i levern. Forskning har påvisat att mikro- och makrovaskulära diabeteskomplikationer kan redan förekomma vid prediabetes. Livstilsåtgärder och olika farmakologiska preparat har bevisats kunna minska risken för IGT att progredierar till typ 2-diabetes. I dagsläget är däremot bevis för nyttan av livstilsåtgärder och farmakologiska preparat vid behandlingen av IFG, ännu otillräckliga.
-
(2022)The Finnish version of the CSBS-DP Infant-Toddler Checklist (FinCSBS) is a screening questionnaire for early communication and language of 6–24 month old children filled by their parents. There is not much information available about the validity of the FnCSBS concerning 2-year-olds and in Finland it is primarily advised to be used at an earlier age point. This study aimed to produce more information of the validity of the FinCSBS at 2 years. The study of validity gives information about the usability of a method and can add eagerness to use it for example in child health clinics. This study sample is a part of the validation study of the short form version of the MacArthur Communication Inventories Finnish version (Sanaseula study). The sample included 50 healthy, monolingual Finnish-speaking 2-year-old children. The participants language skills were assessed with two other assessment methods. MacArthur-Bates Communication Inventories -method gave information about the children’s vocabulary size and composition and Bayley-III-test about the receptive and expressive language skills. Validity was assessed by comparing the results of FnCSBS and of other methods with Spearman’s correlation coefficient. Linear regression analysis was used to get information about how much FnCBSC total score and sex explained the variation of vocabulary size and receptive or expressive language skills at 2 years. In addition the language skills of children who had succeeded poorly and typically were compared. A lot of statistically significant, positive and moderately strong connections were found between the FnCSBS and vocabulary size, composition, receptive and expressive language. Especially the total score of the FnCSBS was in connection with the concurrent language skills even though the scores got close to the maximum in this age group, as the prelingual stage is coming to an end. The FnCSBS social composite had more varying and weaker connections to the language skills than the FnCSBS expressive and receptive language. The results showed that the validity of the FnCSBS at 2 years is still fairly good. The FnCSBS can be used at 2 years to recognize children at risk and to get information about the language skills, which helps to target early intervention and to add cost-effective and preventive care.
-
(2019)Tämä tutkielma käsittelee lasten esilääkehoitoa hammashoidossa midatsolaamiin painottuen. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa lasten hammashoidon esilääkkeitä käsittelevää ajankohtaista tieteellistä kirjallisuutta ja selvittää, millaisia suosituksia esilääkkeiden käytöstä on viime vuosina julkaistu ja miten ne eroavat toisistaan. Tutkielma on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus, johon sisältyy kirjallisuutta 2000- ja 2010- luvuilta. Tieteellisiä artikkeleita tutkielmaa varten on haettu PubMed-, Medline- ja Cochrane- tietokannoista. Lähdekirjallisuutta on etsitty lisäksi tietokannoista löytyneiden tutkimusten lähdeluetteloista. Katsaus käsittelee pääosin lapsille yleisimmin esilääkkeenä käytettävästä midatsolaamista kirjoitettuja tieteellisiä tutkimuksia. Tutkielmassa sivutaan myös diatsepaamin esilääkekäyttöä, ilokaasun avulla tehtävää hammashoitoa lapsille sekä yleisanetesiahammashoitoa. Johtopäätöksenä on, että esilääkehoidosta laaditut kansalliset suositukset ovat pääosin yhteneviä ja perustuvat pitkälti kliiniseen kokemukseen. Midatsolaami on turvallinen ja monesti tehokas esilääke lievittämään lapsen kokemaa hammaslääkäripelkoa tai ahdistusta. Midatsolaami on myös hyvä apukeino hammaslääkärin toimenpiteen saattamiseksi loppuun lapsen ko-operaation puuttuessa. Midatsolaami ei kuitenkaan korvaa psykologisesti huomiovaa hoitoa vaan on sen tukena. Midatsolaamin haittavaikutukset esilääkeannoksina ovat lieviä ja vaarattomia. Lisää laadukkaita tutkimuksia midatsolaamista lasten esilääkkeenä kuitenkin kaivataan.
-
(2019)Purpose of the study My aim was to assess the knowledge of basic relational concepts among Finnish three-year-olds and to conduct a preliminary comparison between their results and those of their American peers in the Boehm-3 Preschool validation sample. Another goal was to look into whether age, gender, months spent in the early education services, socio-economic factors or the level of general language skills were linked to the knowledge of these concepts among the Finnish sample. Methods The subjects were recruited by contacting the early education services in the city of Helsinki. All 35 subjects from 8 different daycare centers were typically developing monolingual 3-year-olds living in Helsinki. The subjects were subdivided into two different age groups: 3 years 0 months to 3 years 5 months and 3 years 6 months to 3 years 11 months. For the purpose of the assessment the Boehm-3 Preschool test form was translated into Finnish. The level of general language comprehension and production was assessed by using the standardized Finnish version of Reynell Developmental Language Scales III (Edwards ym., 1997; Kortesmaa ym., 2001). The results were statistically analyzed. Results and conclusions The subjects in the sample of this study scored higher than their peers in the Boehm-3 Preschool samples. Several of the concepts were passed by a significantly greater portion of the group in the Finnish than in the American samples. There were fewer concepts that were easier for the Finnish group, however, in the older group. Unlike the socio-economic factors, gender and age, the level of the general language skills significantly correlated with the knowledge of the basic relational concepts. The results suggest that Finnish children might learn the basic relational concepts earlier than their American peers and have a stronger knowledge of them at this age. The results of the study are however preliminary at best given the small sample size and the great differences between the socio-economic factors between the Finnish and the American samples.
-
(2021)Background: Mitophagy eliminates damaged or defective mitochondria and maintains a healthy mitochondrial network, which is critical for cell and tissue function. In 2016, McWilliams et al. discovered a distinctive pattern of spatially restricted cellular clusters in the developing mouse heart, characterised by high levels of mitophagy. Since this discovery, these highly mitophagic zones have been extensively examined using conventional approaches, yet the identity of these cells and the physiological regulation and significance of developmental cardiomitophagy at this stage remain unclear. My project aimed to make a meaningful advance in defining cell subtypes in the developing heart, with the future goal of using this information to delineate the identity and properties of mitophagic cells in vivo. Methods: To address this longstanding challenge in the field, I established a new protocol to rigorously discriminate all cell subtypes in the heart without preselected markers, using a state-of-the-art contemporary method. Results: Following optimization, the protocol was successful with high reproducibility for both adult and embryonic heart tissue, and I was able to perform a definitive in vivo experiment in collaboration with a world class centre. My work defines the genetic identity of distinct cellular subtypes in the heart. Conclusions: My thesis work provides a solid launchpad for the future delineation of developing cardiac cells undergoing mitophagy in vivo. A rigorous and targeted investigation of developmental cardiomitophagy in the mammalian heart is now possible and underway as a consequence of this work.
-
(2018)Myxoinflammatory fibroblastic sarcoma is a soft-tissue neoplasm most frequently found in the distal extremities of middle-aged adults. Most myxoinflammatory fibroblastic sarcoma are low-grade tumors with propensity for local recur- rence after incomplete removal. We report a myxoinflammatory fibroblastic sarcoma which developed in the foot of a 41-year-old male and showed an exceptionally aggressive course with metastatic spread and fatal outcome within 16 months. We managed to establish a spontaneously transformed continuous cell line, called JU-PI, from a metastatic lesion. The JU-PI cells have a sub-tetraploid karyotype including the 1;10 chromosomal translocation and amplification of the proximal end of 3p; these features are considered genetic signatures of myxoinflammatory fibroblastic sarcoma. Both the primary tumor and the JU-PI cells showed nuclear expression of the TFE3 transcription factor but TFE3-acti- vating chromosomal rearrangements were not found. To our knowledge, JU-PI is the first established myxoinflammatory fibroblastic sarcoma cell line. JU-PI cells offer a tool for investigating the molecular oncology of myxoinflammatory fibro- blastic sarcoma. Keywords
-
(2022)Tausta: Menopaussin jälkeen merkittävin estrogeenia erittävä elin on rasvakudos. Lisääntyneen kehon rasvamäärän ja menopaussin jälkeisen rasvakudoksen estrogeenimetabolian ajatellaan liittyvän rintasyöpäriskiin. Vaihdevuosien hormonihoidon, erityisesti estrogeeni-progestiinihoidon, on myös osoitettu lisäävän rintasyöpäriskiä. Hormonihoidossa käytetyt progestiinit eroavat rintasyöpäriskin suhteen. Menetelmät: Vaihdevuodet ohittaneilta hormonihoitoa käyttämättömiltä naisilta kerättiin gynekologisen leikkauksen yhteydessä ihonalais- ja sisäelinrasvakudosta. Kudoksesta eristettiin rasvasolut, ja erilaistamisen jälkeen soluja inkuboitiin tavallisimpien vaihdevuosien hormonihoidossa käytettävien keltarauhashormonivalmisteiden (progestiinien) kanssa, yksin tai yhdessä estradiolin (E2) kanssa. 17β -hydroksisteroididehydrogenaasientsyymi (HSD) muuttaa estronia (E1) estradioliksi, ja tätä aktiivisuutta mitattiin nestekromatografia-tandem-massaspektrometrialla (LC-MS/MS). RT-PCR:n avulla määritettiin estrogeeniaineenvaihdunnassa keskeisten geenien (CYP19A1, ER-alfa, ER-beta, HSD17B tyypit 1, 7, 12, STS) geeniekspressiot. Tulokset: 17β -HSD -entsyymin aktiivisuus lisääntyi merkittävästi rasvasolujen erilaistuessa preadiposyyteistä adiposyyteiksi. Inkubaatio NETA+E2 -yhdistelmällä 24h ajan vähensi 17β -HSD -entsyymin aktiivisuutta merkittävästi verrattuna kontrolliryhmään sekä inkubaatioon pelkällä E2:lla. Aromataasin geeniekspressio oli korkeampi NETA+ E2-inkubaation jälkeen verrattuna kontrolliryhmään. Pohdinta: Hormonihoidossa käytettävät steroidihormonit muuttavat rasvasolujen estrogeenimetaboliaa. Rasvasolujen entsyymitoiminta vaihtelee eri kudosten välillä.
-
(2017)Granulosa cell tumor (GCT) is a rare ovarian malignancy, which is considered to be of low malignant potential but has a tendency to recurrence. In this study, we studied the variation of estrogen receptors in adult type GCTs in correlation with clinical data. A tumor tissue microarray containing 194 AGCT tumor samples was immunostained with antibodies against ER-β and GPER1. 93% of the tumors expressed ER-β in either their nucleus (47%) or cytoplasm (78%), and 94% of tumors expressed GPER1. The cytoplasmic expressions of ER-β and GPER1 correlated positively. Nuclear expression of ER-β was more abundant than cytoplasmic expression in tumors from premenopausal women, when compared to tumors from postmenopausal women. Overall survival tended to be worse for patients with high GPER1 expression. On the basis of these findings, we prove that AGCTs have different estrogen receptor profiles that may have an impact on clinical findings.
-
(2019)Etälääketiede on lääkärin työtä, jota tehdään erilaisten sähköisten kanavien kautta. Etävastaanotolla lääkäri hoitaa potilasta tietokoneen välityksellä teksti-, ääni- tai videoyhteydellä. Etäkonsultaatiossa kaksi tai useampi ammattilainen vaihtaa tietoja ja näkemyksiä potilaan hoidosta edellä mainituilla kanavilla. Näitä näkökulmia tarkasteltiin erikseen Suomessa ja maailmalla kirjallisuuskatsauksena, ja lisäksi Suomen toiminnasta haastateltiin kahta toimijaa sekä valvovaa viranomaista. Etävastaanotolla potilas on aktiivisemmassa roolissa kuin perinteisellä vastaanotolla. Anamneesin kerääminen etävastaanotolla ei poikkea paljoakaan perinteisestä, mutta kliinistä tutkimusta ei voi tehdä. Kännykän kameralla otetut kuvat ja videot, sekä erilaiset diagnostiset laitteet kuten teleotoskoopit ja teledermatoskoopit voivat kuitenkin välittää monia visuaalisia löydöksiä lääkärin tarkasteltavaksi. Useimmiten etävastaanotoilla hoidettavat asiat ovat yksinkertaisempia, kuten akuutteja infektioita, iho-oireita ja jälkitarkastuksia, mutta etänä hoidettavissa asioissa tulee noudattaa tarkempaa varovaisuutta erityisesti lapsien ja monisairaiden kohdalla, jolloin kliinisen tutkimuksen merkitys korostuu. Etävastaanottoja pitävätkin useimmiten lääkärit, joilla on vahva kliininen kokemus ja hyvät tietotekniset taidot. Etäkonsultaatioista useimmiten käytettyjä ovat sähköinen konsultaatiolähete, jolla lähettävälle taholle voidaan lähettää hoito-ohjeita kirjallisesti, ja epikriisin eli hoitopalautteen lähettäminen, jolla lähettävä taho saa tietoa lähetteen oikeellisuudesta, tehdyistä hoidoista ja toimenpiteistä ja mahdollisesta jatkoseurannasta. Telestroke on esimerkki videoyhteyteen perustuvasta konsultaatiosta, jossa päivystävä neurologi ohjaa veritulpan liuotushoitoa etänä. Tietosuojakysymykset, puutteelliset verkkoyhteydet ja puutteelliset tietotekniset taidot ovat merkittävimpiä haasteita etäpalvelujen käytössä. Toisaalta etäpalveluina voidaan tuottaa joitain palveluja maantieteellisesti huomattavasti laajemmalle alueelle, sillä etävastaanotolla ammattilainen ja potilas voivat olla kaukana toisistaan.
Now showing items 490-509 of 2545