Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Neurology"

Sort by: Order: Results:

  • Turunen, Saana (2014)
    Tutkielmassa pyrittiin selvittämään sarjoittaisesta päänsärystä kärsivien suomalaispotilaiden päänsäryn kliinistä kuvaa sekä heidän ja heidän sukulaistensa migreenitaipumusta. Pyrittiin myös valitsemaan kiinnostavat suvut molekyyligeneettiseen tutkimukseen, jossa selvitetään tunnettujen migreenin alttiusgeenien ja mahdollisten sarjoittaisen päänsäryn omien geenien esiintymistä päänsärkysuvuissa. Tutkimusaineisto (n=50) perustuu kyselylomakkeisiin. Aineistossa naisia oli 60 % ja tupakoitsijoita 37,5 %. Sarjoittainen päänsärky oli erittäin kovaa, kohtauksittaista ja sillä oli vuosi- ja vuorokausirytmi. Sillä, että kohtaus alkoi ja loppui nopeasti oli yhteys (p=0,03). Miehillä oli kohtauksia öisin kello 22-02 useammin kuin naisilla (p=0,03). Naisilla esiintyi enemmän valonarkuutta säryn yhteydessä kuin miehillä (p=0,03). Migreenidiagnoosi oli 40 %:lla potilaista. Migreenistä kärsiviä naisia oli merkittävästi enemmän kuin miehiä (p=0,004). Tutkimustulosten perusteella sarjoittainen päänsärky ei kulje suvuissa stereotyyppisenä vaan sukujen päänsärky on osin sarjoittaista ja osin migreenipäänsärkyä. Molekyyligeneettiseen tarkasteluun löytyi kuusi sukua, joissa jokaisessa kahdella jäsenellä oli sarjoittainen päänsärky. Jatkosuunnitelmana on täydentää aineisto niin, että 300 potilasta sukulaisineen voidaan analysoida molekyyligeneettisin menetelmin.
  • Kurkinen, Minna (2010)
    We investigated the features of and risk factors for magnetic resonance imaging(MRI)-defined SBIs and leukoaraiosis in 1008 consecutive adults aged 15-49 years with first-ever ischemic stroke.We analyzed the radiologic features of SBIs and leukoaraiosis in MR-scanned patients (n=669) and examined their relation with subtype of the overt stroke. Of the 669 patients included, 13%had SBIs, 7% leukoaraiosis, 3% had both, and 550 free of these served as controls. Most of SBIs were located in basal ganglia (39%) or subcortical regions (21%), but cerebellar SBIs were also rather frequent (15%). Leukoaraiosis was mainly mild to moderate. Risk factors for SBIs were type 1 diabetes, obesity, smoking, and increasing age. Risk factors for leukoaraiosis were type 1 diabetes, obesity, female sex, and increasing age. Small-vessel disease was the predominant cause of stroke in both groups. Thus SBIs and leukoaraiosis are not uncommon among young stroke patients-type 1 diabetes being the strongest risk factor.
  • Saastamoinen, Aleksi (2014)
    Meretojan tauti eli suomalainen perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi on yksi yleisimmistä suomalaiseen tautiperintöön kuuluvista perinnöllisistä sairauksista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää taudin ilmenemisen ja kehittymisen eroavaisuuksia miesten ja naisten välillä. Tutkimuksen aineistona toimi Meretojan taudin potilastietorekisteri FIN-GAR (Finnish Gelsolin Amyloidosis Patient Registry), jota pyritään jatkossa täydentämään ja hyödyntämään muissa tutkimuksissa. Potilasrekisterin tiedot kerättiin kyselylomakkeella, HYKS:n potilastietojärjestelmän sekä puhelinhaastattelujen avulla. Tätä tutkimusta tehtäessä rekisterin potilasmäärä oli 181, joista miehiä oli 50 ja naisia 131. Aineiston tulokset viittaavat siihen, että miehillä kaikki aineiston keruussa kysytyt taudin oireet ja ilmentymät alkavat myöhemmin kuin naisilla. Meretojan taudin oireiden yleisyys ja monimuotoisuus oli kuitenkin yhteistä molemmille sukupuolille. Jatkotutkimuksien kannalta oleellista on Meretojan taudin potilasrekisterin kasvattaminen ja täydentäminen näiden alustavien tutkimustulosten varmentamiseksi. Potilaiden hoitoa ajatellen on tärkeää saada lisätietoa tässä tutkimuksessa yllättävän yleisesti raportoitujen rytmihäiriöiden, rannekanavasyndrooman sekä suu- ja hammasongelmien suhteen.
  • Tuomi, Janne; Kuurne-Koivisto, Minna; Partinen, Markku (2016)
    Background: Treatment of chronic insomnia is problematic and alternative methods besides drug therapy are sought out for. The aim of the study was to find out about the effects of Neurosonic-low frequency therapy chair on patients with primary insomnia. Therapy is based on Whole-Body Vibration (WBV). Methods: This pilot study consisted of 16 adults (12 men, 4 women; age range 28 - 65) that suffered from insomnia with an Insomnia Severity Index (ISI) of at least 15. They were randomized into control and intervention groups (8 + 8). Both groups received WBV-treatment for five times. At the start of the study control group had a three week period when they did not receive treatment. Measurements were taken using actigraphy, SCL-90-, WHO-5-, PSQI-, ISI-, EQ-5D-questionnaires and a structured sleep questionnaire based on the Basic Nordic Sleep Questionnaire. Results: After treatment ISI-scores decreased in both groups. After treatment the WHO-5- and EQ-5D VAS-score were also ameliorated. Treatment also lowered SCL-90 scores related to anxiety, obsessive compulsive and somatization symptoms. Conclusions: Our results indicate that WBV-treatment has beneficial effects for people suffering from primary insomnia. WBV-treatment also seems to relieve anxiety. No major adverse effects were detected. WBV-treatment may be useful for example in the treatment of insomnia in situations where pharmacological treatment is insufficient. Further studies should be done to have more information about the usefulness of WBV based therapy in treatment of insomnia.
  • Toivanen, Veera (2017)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työssäkäyvien lievän tai keskivaikean traumaattisen aivovamman saaneiden potilaiden työhönpaluun ajankohtaa ja sairausloman pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään odotettua hitaamman toipumisen ennustetekijöitä. Aineistona tutkimuksessa on HYKSin Aivovammapoliklinikan vuoden 2013 potilaiden potilasasiakirjamerkinnät. Tutkimusaineiston potilaat olivat työssäkäyviä työikäisiä tai opiskelijoita, jotka olivat saaneet uuden traumaattisen aivovamman välillä 6/2012-12/2013 (n=256). Tulokseksi saatiin, että lievän ja keskivaikean aivovamman ennuste on hyvä ja suurin osa potilaista palaa työelämään. Potilaista 35,2% palasi töihin viikon sisällä vammasta. Kuukauden kohdalla töihin oli palannut 57,4% potilaista, 2kk kohdalla 70,3% ja vuoden sisällä 80,9%. Nopeaa paranemista ennustivat nuori ikä, negatiiviset kallonsisäiset kuvantamistutkimukset ja vähäiset muut vammat. Potilaan kokema päänsärky ja väsymysoire ensimmäisellä vastaanottokäynnillä olivat yhteydessä hitaampaan toipumiseen. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa tarjolla olevien hoitojen ja kuntoutustoimenpiteiden kohdentamista paremmin niitä tarvitsevalle potilasjoukolle.
  • Peltola, Hanna (2016)
    This report aims to describe the video assessment of the hypotonic and active motor phenomena in childhood narcolepsy with cataplexy performed for two articles specified in the additional information as well as to briefly present the other results of those articles. The video recordings for subjects with narcolepsy with cataplexy and their control groups were assessed for negative and positive cataplectic motor phenomena in two settings: 1st drug-naïve narcolepsy patients compared to healthy controls and evaluated at disease onset and after a follow-up and 2nd post-H1N1 Pandemrix® vaccinated narcolepsy patients compared to sporadic cases. In the first setting the cataplexy severity reflected by hypotonic and active motor phenomena decreased over time and the clinical picture evolved into resembling the classical cataplexy phenotype without spontaneous hypotonia. In the second setting the two groups were similar but subjects with sporadic narcolepsy onset were found to have more active movements of the facial muscles.