Browsing by discipline "Periodontology"

Hammasimplantit yleistyvät maailman laajuisesti. Tämän mukana myös peri-implantiitti eli implanttia ympäröivän tukikudoksen tulehdus lisääntyy. Suomessa yleisin implantin poiston syy on implantin irtoaminen tai sen infektio. Laajempia tutkimuksia tarvitaan lisää, jotta ideaalinen hoitomenetelmä peri-implantiitin hallintaan saavutettaisiin. Tutkielman tarkoitus on kartoittaa ei-kirurgisia hoitomenetelmiä peri-implantiitin hoidossa ja vertailla mahdollisia suuntaa antavia esimerkkejä eri hoitomenetelmistä tämän päivän tietämyksen perusteella. Yhtenä esimerkkinä nostan esiin jauhepuhallustekniikan (Air Abrasive therapy) ei-kirurgisena hoitomenetelmänä. Aineisto kerättiin PubMed ja Ovid Medline –tietokannoista, joiden lisäksi tietoa haettiin Helsingin yliopiston Nelli-portaalin artikkelihausta ja oppikirjasta. Kirjallisuuden perusteella peri-implantiitilla on useita yhteisiä piirteitä parodontiitin kanssa. Todennäköisesti peri-implantiitin patogeneesi on kuitenkin monimutkaisempi. Taudin ainutlaatuisista sekä selvästi parodontiitista erottuvista ominaisuuksista tarvitaan jatkossa laajempaa ja yksityiskohtaisempaa tutkimusta, jotta peri-implantiittia voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Osaan tässä tutkimuksessa käytetyistä tutkimustuloksista on syytä suhtautua kriittisesti, sillä mukana tutkimuksen rahoituksessa on suuria implanttiyrityksiä sekä tuotevalmistajia.

Tutkimuksen lähtökohtana oli hiljattain julkaistu artikkeli, jonka mukaan korkea seerumin lipopolysakkaridipitoisuus on yhteydessä diabeettisen nefropatian kehittymiseen suomalaisilla tyypin 1 diabetesta sairastavilla potilailla. On havaittu, että seerumin LPS aktiivisuus on kytköksissä mikroalbuminurian kehittymiseen ko. potilailla. Koska tutkimuksessa käytetty LPSaktiivisuusmittausmenetelmä ei ole spesifinen millekään bakteerilajille, kohonneen seerumin LPS-aktiivisuuden lähdettä ei tiedetä. Tutkimushypoteesimme mukaan seerumin LPS-aktiivisuus on lähtöisin Pseudomonas-lajin bakteereista. Tämä oli tarkoitus osoittaa kohonneen seerumin IgG- ja IgA-luokan vasta-ainetasoilla näitä bakteereja vastaan. Työn tarkoituksena oli pystyttää enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA) Pseudomonas-genuksen vasta-aineiden mittaamiseksi potilasseerumeista. Menetelmän pystyttämiseen kuului bakteerien kasvattaminen 30 °C ja 37 °C lämpötiloissa, levyjen kouttaustiheyden säätäminen ja sekä sopivien näyte-, vasta-aine- ja kakkosvasta-ainelaimennoksien löytäminen. Pystytetyllä ELISA-menetelmällä tullaan mittaamaan tyypin I diabetesta sairastavien sekä heille valittujen terveiden kontrollihenkilöiden seerumin Pseudomonas-vasta-ainetasoja sekä niiden yhteyttä seerumin positiivisten Pseudomonas-LPS kloonien määrään.

Tutkimus on kirjallisuuskatsaus suuinfektioiden ja raskaudenkulun välisiä yhteyksiä käsittelevistä lääketieteen ja hammaslääketieteen julkaisuista. Lääketieteellisiä ja hammaslääketieteellisiä artikkeleita aiheesta on kerätty PubMed-palvelusta, ja tässä katsauksessa on käytetty artikkeleita, joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1996, jolloin suuinfektioiden yhteys raskauskomplikaatioihin osoitettiin ensimmäisen kerran. Käytettyjä hakusanoja ovat oral infections, periodontitis, pregnancy ja pregnancy complications. Tutkimuksessa esitellään erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäneitä julkaisuja. Suurin osa tätä aihetta käsittelevistä tutkimuksista osoittavat, että suuinfektioilla ja raskauden kululla on merkittävä yhteys. Suuinfektioista nimenomaan parodontiitti voi aiheuttaa lapsen ennenaikaista syntymää ja liian matalaa syntymäpainoa, josta kirjallisuus käyttää lyhennettä PLBW (Preterm Low Birth Weight). Yhteys on kuitenkin epäselvä, ja vastakkaisia tutkimustuloksia esiintyy kirjallisuudessa. Aihe on erittäin merkittävä väestön kokonaisterveyden kannalta. Jos suun infektioilla ja raskauskomplikaatioilla on korrelaatio, niin terveydenhuollolla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa syntyvien lasten hyvinvointiin. Preventiivisen lisäksi myös kuratiivisen hammaslääketieteen mahdollisuudet ehkäistä raskauskomplikaatioita ovat parhaimmillaan ennen raskauden alkamista, joten asia kannattaa tuoda esiin fertiliteetti-ikäisten naisten terveystarkastuksissa, jotka yleensä ajoittuvat raskautta edeltävään elämänvaiheeseen.

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkielman tavoitteena on syventää tietoutta tupakkavieroituksesta sekä tupakkavieroituslääkkeiden käytöstä hammaslääkärin työssä. Tutkielmassa perehdytään tupakkavieroituksessa käytettävistä lääkeaineista varenikliinia, bupropionia, nortriptyliiniä ja nikotiinikorvaushoitotuotteita käsitteleviin tutkimuksiin, sekä tupakkavieroituksen terapeuttisia hoitomuotoja koskeviin suosituksiin. Tutkielman näkökulmana on hammaslääkärin rooli, ja keskeisenä konseptina vieroitushoidon farmakologiset ja terapeuttiset apukeinot. Tutkielmassa perehdytään myös nikotiiniriippuvuuden taustalla oleviin neurobiologisiin mekanismeihin sekä lääkeaineiden farmakologisiin ominaisuuksiin sellaisella tasolla, joka antaa valmiudet ymmärtämään vieroituslääkehoidon aiheiden ja vasta-aiheiden taustalla olevat lääketieteelliset seikat. Materiaalit ja menetelmät: Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä suomalaisille hammaslääkäreille suunnatusta kyselytutkimuksesta. Jälkimmäisessä kartoitetaan suomalaisten hammaslääkäreiden tupakasta vieroitukseen liittyviä asenteita, tietoja ja käytäntöjä. Kirjallisuuskatsauksen taustamateriaaleina käytettiin tupakkavieroituslääkkeiden farmakologian ammattikirjallisuutta, tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologisia mekanismeja käsitteleviä oppikirjoja, tupakkavieroituslääkkeiden käyttöä, tehoa ja turvallisuutta käsitteleviä artikkeleita, sekä tupakkariippuvuuden ja tupakasta vieroituksen kansallisia hoitosuosituksia, erityisesti Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin aiheeseen liittyvää Käypä hoito –suositusta. Lääkeaineiden vasta-aiheiden ja yhteisvaikutusten osalta tietoja haettiin farmakologian kirjallisuudesta sekä ajan tasalla olevista aihetta käsittelevistä julkaisuista. Artikkelien haku rajattiin sellaisia lääkeaineita käsitteleviin julkaisuihin, joita Suomessa hammaslääkäri voi määrätä työssään. Tulokset: Tutkielmassa pohditaan tupakkavieroituksen ei-farmakologisten ja farmakologisten apukeinojen mahdollisuuksia hammaslääkärin työssä. Vieroituslääkkeiden tehokkuuden ja käyttöperiaatteiden lisäksi mielenkiinnon kohteena ovat myös lääkeaineiden turvallisuus ja vastaaiheet sekä tiettyjen erityisryhmien tupakkavieroitushoidon erityispiirteet. Tutkielman osana raportoidaan myös tuoreen Hammaslääkärit ja tupakka 2015 tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia. Johtopäätökset: Tupakointi ja tupakkasairaudet ovat merkittäviä kansanterveydellisiä ongelmia. Hammaslääkärillä on toimenkuvan ja läheisen potilaskontaktiaseman vuoksi hyvät edellytykset vaikuttaa potilaiden terveyskäyttäytymiseen. Pään ja kaulan alueen sairauksien ehkäisyn ja hoitomahdollisuuksien tunteminen on tärkeä osa hammaslääkärin ammattipätevyyttä. Tupakkavieroitushoidon indikaatiot, kontraindikaatiot, periaatteet ja mahdollisuudet ovat tärkeitä asioita, joita hammaslääkärin täytyy vastaanottotyössään tuntea. Suomessa hammaslääkäreiden antama tupakkavieroitus on tuoreimman kyselytutkimuksen perusteella enimmäkseen informoivaa terveysvalistustyötä, mutta käytännön tukitoimet ja tupakkavieroituksen farmakologiset apukeinot jäävät suurimmaksi osaksi hyödyntämättä. Käypä hoito suositukseen tutustuminen ja syvällisempi perehtyminen tupakkavieroitukseen näyttäisivät olevan aiheellisia hammaslääkäreiden koulutuksessa.

Syventävien opintojeni tavoitteena oli oppia kirjallisuuden ja kliinisen työn seuraamisen avulla yleisimpien parodontiumin hoitoon kuuluvien viiltojen ja muodostuneiden läppien tekniset proseduurit, indikaatiot, kontraindikaatiot,edut ja haitat. Syventävät opintoni koostuvat kirjallisesta ja kliinisestä osasta. Kirjallisuuskatsauksen aineisto perustuu parodontaalikirurgian oppikirjallisuuteen. Kliinisessä osuudessa on seurattu erikoishammaslääkäri Karita Nylundin kirurgisia toimenpiteitä Pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon yksikössä (PKS-SEHYK). Parodontaalikirurgisten toimenpiteiden tavoitteena on parantaa mukogingivaalisia olosuhteita, säilyttää ja palauttaa ienarkkitehtuuria ja menetettyä kudosta sekä luoda biologiset ja morfologiset perusedellytykset parodontiumin paranemiselle. Tämän lisäksi estetiikan merkitys on tullut yhä tärkeämmäksi parodontaalikirurgiassa vaikuttaen menetelmän valintaan. Leikkauksen suunnittelulla, leikkaustekniikan valinnalla ja toimenpiteen toteutuksella on keskeinen rooli hoitotuloksen ennustettavuutta ajatellen. Erillisessä kapittelissa on vertailtu kirurgista ja konservatiivista lähestymistapaa jäännöstaskujen hoidossa. Kirjallisuuskatsaukseen perustuvan osuuden jälkeen on dokumentoituna kaksi potilastapausta.