Browsing by Author "Aaltonen, Petri"

Paino ja pituus sekä niistä johdettu painoindeksi (BMI) ovat lääketieteessä ja epidemiologiassa keskeisiä suureita. Potilaalta kysymällä kerätyn eli itseraportoidun painon ja pituuden mahdollinen ero vastaaviin mitattuihin arvoihin nähden on keskeinen kysymys niihin perustuvia johtopäätöksiä tehtäessä. Kirjallisuuden mukaan ihmiset pääsääntöisesti ilmoittavat painonsa mitattua kevyemmäksi ja pituutensa mitattua pidemmäksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisista nuorista aikuisista (ikä 18–23 vuotta) koostuvaa aineistoa (n=149). Tutkimuksessa havaittiin, että naiset raportoivat painonsa keskimäärin 0,74 kg mitattua kevyemmäksi ja pituutensa keskimäärin 0,35 cm mitattua lyhyemmäksi. Miesten ja naisten, joiden BMI oli 25 kg/m2 tai enemmän havaittiin raportoivan painonsa vastaavasti keskimäärin 0,98 kg ja 1,9 kg mitattua kevyemmäksi. Miehet, joiden BMI oli alle 25 kg/m2 raportoivat painonsa keskimäärin 1,1 kg mitattua painavammaksi. Naiset, joiden BMI oli alle 25 kg/m2, raportoivat pituutensa keskimäärin 0,49 cm mitattua lyhyemmäksi. Itseraportoidun ja mitatun painon ja pituuden pohjalta laskettujen BMI-arvojen välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä paitsi miehillä, joiden BMI oli alle 25 kg/m2 (keskimääräinen erotus 0,27 kg/m2) ja naisilla, joiden BMI oli 25 kg/m2 tai enemmän (keskimääräinen erotus -0,66 kg/m2). Itseraportoidun painon ja pituuden pohjalta laskettu BMI ei johtanut merkitsevään eroon ylipainon ja lihavuuden esiintyvyysarviossa. Tutkimuksen tulokset täydentävät nuoria aikuisia koskevaa kirjallisuutta. Tutkimuksen perusteella itseraportoitu paino ja pituus eivät keskimäärin eroa kliinisesti merkitsevissä määrin vastaavista mitatuista suureista paitsi pienellä osalla henkilöitä ja etenkin niillä, joiden BMI on 25 kg/m2 tai enemmän.