Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Ahinko, Katja"

Sort by: Order: Results:

  • Characteristics of patients who have more than one singleton child after IVF/ICSI 
    Lehtonen, Essi; Mäkinen, Sirpa; Ahinko, Katja; Haltia, Anni; Perheentupa, Antti; Simberg, Niklas; Tòmas, Candido; Tiitinen, Aila; Martikainen, Hannu; Tapanainen, Juha; Veleva, Zdravka (2020)
    Kaksoisraskaudet lisäävät riskiä sekä peri- että postnataalisiin komplikaatioihin. Suomessa onkin 2000-luvun aikana siirrytty hedelmöityshoidoissa kahden alkion siirrosta yhden alkion siirtoihin kaksoisraskauksien vähentämiseksi, ja vuonna 2018 Suomessa tehdyistä IVF/ICSI-hoidoista yli 95 prosentissa siirrettiin vain yksi alkio. Väestön normaalijakaumasta tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että useat parit toivovat saavansa useamman kuin yhden lapsen. Tästä syystä koimme tärkeäksi selvittää, mitkä ensimmäiseen IVF/ICSI-hoitokertaan liittyvät ennustavat onnistumista myös myöhemmissä hoidoissa. Tutkimukseen sisällytettiin naiset, jotka vuosina 2000-2017 aloittivat IVF/ICSI-hoidot ja joille siirrettiin yksi alkio ensimmäisellä hoitokerralla. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin kaksoset tai kolmoset synnyttäneet naiset. Aineisto kerättiin kansallisesta LUMI-tietokannasta ja analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Totesimme, että suurin osa aineiston naisista sai vain yhden lapsen, mutta yli puolet (62 %) heistä, jotka hakeutuivat ensimmäisen syntymän jälkeen uudelleen hoitoon, saivat vähintään yhden lapsen lisää. Keskimäärin potilaat tarvitsivat vain yhden uuden munasarjojen stimulaatiohoidon saadakseen toisen lapsen. Ensimmäisen hoitokerran tekijät, jotka ennustivat onnistumista myös myöhemmissä hoidoissa, olivat naisen ikä, syntymä ensimmäisessä hoitosyklissä sekä gonadotropiinin määrä suhteessa munasolujen määrään. Alkioiden laadun arvioon on kehitetty erilaisia menetelmiä, ja tutkimuksessa todettiin, että parhaimman arvosanan saaneiden alkioiden määrä lisäsi todennäköisyyttä onnistua myöhemmissä hoidoissa, mikäli niitä oli useampi kuin yksi. Lapsia oli kuitenkin mahdollista saada useampi, vaikkei laadukkaimpia alkioita ollut yhtäkään.
  • Total stimulation gonadotropin dose per oocyte retrieved and fresh embryo quality affect live birth rate after frozen-thawed embryo transfer 
    Joona, Heini; Mäkinen, Sirpa; Ahinko, Katja; Haltia, Anni; Hydén-Granskog, Christel; Perheentupa, Antti; Simberg, Niklas; Tiitinen, Aila; Martikainen, Hannu; Tapanainen, Juha S.; Veleva, Zdravka (2022)
    Koeputkihedelmöityshoidoissa (IVF) ja munasolujen mikroinjektiohoidoissa (ICSI) elävän lapsen syntymisen todennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa kerättyjen munasolujen lukumäärä, saatu gonadotropiinihormonin (FSH) annos sekä luotujen korkealaatuisten alkioiden määrä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ominaisuudet alkion tuoresiirtovaiheessa vaikuttavat syntymän todennäköisyyteen jatkossa, jos naiselle tehdään myöhemmin hedelmöityshoidossa pakastetun alkion siirto. Tutkimusaineistona oli yhteinen Suomen lapsettomuusklinikoista kerätty tietokanta, joka sisälsi tiedot yhteensä 9465 pakastusalkionsiirto-tyyppisestä hedelmöityshoidosta vuosilta 2000-2017. Tuorealkionsiirtoja tutkittiin verraten näitä samojen naisten myöhempiin pakastealkionsiirtoihin. Luteaalisen kierron hormonaalista tukea sai naisista 42.9 %, hormonaalisesti indusoitu kuukautiskierto ja ovulaatio oli 40.7 % naisista, ja 16.1 % naisista kuukautiskierto oli täysin spontaani. FSH-annosta/munasolu käytettiin munasarjojen vasteen arviointiin. Tutkimuksessa selvisi, että vertailussa matalin FSH/munasolu -annossuhde <200 IU/munasolu sai aikaan suurimman todennäköisyyden elävän lapsen syntymälle pakastealkionsiirron jälkeen. Korkeampi annossuhde 300-399 IU/munasolu sen sijaan laski merkittävästi tätä todennäköisyyttä. Potilaan hormonaalisesti indusoitu ovulaatiokierto niin ikään assosioitui matalampaan syntymän todennäköisyyteen kuin kierto, jossa oli annettu hormonaalista tukea vain luteaalivaiheessa. Mikäli ainakin yksi korkealaatuinen alkio oli saatavilla hoitojen alussa, oli syntymän todennäköisyys suurempi läpi koko prosessin. Naisen yli 35 vuoden ikä laski syntymän todennäköisyyttä. Hedelmöityshoidoissa FSH/munasolu-annossuhde kuvastaa mahdollisesti munasarjojen toimintaa ja munasolujen laatua. Annossuhde tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman alhaisena, jotta vältytään korkeampiin annoksiin liittyvältä syntymän todennäköisyyden laskulta.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO