Browsing by Author "Ahola, Hilla"

Tausta: Menopaussin jälkeen merkittävin estrogeenia erittävä elin on rasvakudos. Lisääntyneen kehon rasvamäärän ja menopaussin jälkeisen rasvakudoksen estrogeenimetabolian ajatellaan liittyvän rintasyöpäriskiin. Vaihdevuosien hormonihoidon, erityisesti estrogeeni-progestiinihoidon, on myös osoitettu lisäävän rintasyöpäriskiä. Hormonihoidossa käytetyt progestiinit eroavat rintasyöpäriskin suhteen. Menetelmät: Vaihdevuodet ohittaneilta hormonihoitoa käyttämättömiltä naisilta kerättiin gynekologisen leikkauksen yhteydessä ihonalais- ja sisäelinrasvakudosta. Kudoksesta eristettiin rasvasolut, ja erilaistamisen jälkeen soluja inkuboitiin tavallisimpien vaihdevuosien hormonihoidossa käytettävien keltarauhashormonivalmisteiden (progestiinien) kanssa, yksin tai yhdessä estradiolin (E2) kanssa. 17β -hydroksisteroididehydrogenaasientsyymi (HSD) muuttaa estronia (E1) estradioliksi, ja tätä aktiivisuutta mitattiin nestekromatografia-tandem-massaspektrometrialla (LC-MS/MS). RT-PCR:n avulla määritettiin estrogeeniaineenvaihdunnassa keskeisten geenien (CYP19A1, ER-alfa, ER-beta, HSD17B tyypit 1, 7, 12, STS) geeniekspressiot. Tulokset: 17β -HSD -entsyymin aktiivisuus lisääntyi merkittävästi rasvasolujen erilaistuessa preadiposyyteistä adiposyyteiksi. Inkubaatio NETA+E2 -yhdistelmällä 24h ajan vähensi 17β -HSD -entsyymin aktiivisuutta merkittävästi verrattuna kontrolliryhmään sekä inkubaatioon pelkällä E2:lla. Aromataasin geeniekspressio oli korkeampi NETA+ E2-inkubaation jälkeen verrattuna kontrolliryhmään. Pohdinta: Hormonihoidossa käytettävät steroidihormonit muuttavat rasvasolujen estrogeenimetaboliaa. Rasvasolujen entsyymitoiminta vaihtelee eri kudosten välillä.