Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Ahrapalo, Lotta"

Sort by: Order: Results:

  • Ahrapalo, Lotta (2018)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kautta tarkastella vastasyntyneiden hengitysvaikeuksien non-invasiiviseen hoitoon liittyvää tutkimusnäyttöä. Suomessa syntyy vuosittain noin 50 000 lasta, joista 5-6 % ennenaikaisena. Täysiaikaisten ja keskosten tavallisimpia sairaalahoitoon johtavia syitä ovat hengitysvaikeudet, kuten keskosen hengitysvaikeusoireyhtymä tai täysiaikaisen ohimenevä hengitysvajaus. Hengitysvajaus johtuu keskosella keuhkojen ja hengityskeskuksen epäkypsyydestä ja täysiaikaisella syynä on usein keuhkonesteen hidas poistuminen. Hengitystä voidaan tukea joko invasiivisesti hengityskoneen avulla tai non-invasiivisin keinoin. Tämän katsauksen kannalta keskeisimpiä non-invasiivisia hengitystukimuotoja ovat nasaalinen ylipainetuki, nasaaliventilaattori ja korkeavirtausviikset. Hengityskonehoito on tehokas tapa avustaa hengitystä, mutta siihen liittyy vakavia haittoja, kuten hengitysteiden vaurioituminen, sepsis ja krooniset keuhkomuutokset. Nykysuositukset ohjaavat valitsemaan ensisijaisesti non-invasiivinen hengitystukimuodon, mikäli vastasyntyneen oma hengitys on riittävää. Non-invasiivisen tuen avulla voidaan lyhentää hengityskonehoidon kestoa käyttämällä sitä apuna koneesta vieroittumisessa tai tiettyjen potilaiden kohdalla konehoito pystytään välttämään kokonaan. Tutkimuksissa pyritään määrittämään ne potilaat, jotka kustakin hoitomuodosta hyötyvät. Tämän katsauksen tutkimukset osoittavat ylipaineen helpottavan ennenaikaisen vieroittumista hengityskonehoidosta pelkkää lisähappea paremmin. Nasaaliventilaattori vaikuttaa ylipainetta tehokkaammalta ja korkeavirtausviikset yhtä tehokkaalta hoidolta kuin ylipaine estämään hengityskoneeseen joutumista uudelleen. Keskosen hengitysvaikeusoireyhtymän ensilinjan hoidossa vastasyntyneisyyskaudella nasaaliventilaattori vaikutti ylipainetta tehokkaammalta, kun taas korkeavirtausviikset johtivat useammin hoidon epäonnistumiseen. Korkeavirtausviikset vaikuttivat soveltuvan parhaiten 30 raskausviikon jälkeen syntyneille, joiden lisähapentarve oli enintään 30 %. (194 sanaa)