Browsing by Author "Autti, Valtteri"

Keuhkosyöpä on yksi maailman ja Suomen yleisimmistä syövistä. Paikallisessa syövässä leikkaus on ensisijainen hoitomuoto, mutta imusolmukealueille levinneessä taudissa hoitoon liitetään usein kemosädehoito joko itsenäisenä tai kirurgiaan yhdistettynä. Potilaan on oltava riittävän hyväkuntoinen, että hän kykenee läpikäymään mahdollisen leikkauksen sekä/tai säde- ja solunsalpaajahoidon kokonaisuudessaan. Hoidosta voi koitua merkittäviä haittavaikutuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ennalta valittujen haittavaikutusten esiintyvyyttä ja ennustavia tekijöitä HUS Syöpäkeskuksessa vuosina 2016–2018 hoidetuilla potilailla, jotka soveltuivat preoperatiiviseen tai definitiiviseen kemosädehoitoon. Tutkimusaineisto koostui 54 potilaasta, joiden WHO:n toimintakykyluokitus oli hoitoa edeltävästi 0–1. Tiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Tarkasteltavina olivat haittavaikutukset, jotka kohdistuivat keuhkoihin, ruokatorveen ja verenkuvaan. Seuranta-aika alkoi hoidon aloituksesta ja jatkui kuusi kuukautta hoidon päätyttyä. Ruokatorven ensimmäisen ja toisen asteen haittavaikutuksia esiintyi 19 potilaalla (35,2 %), vakavampia haittoja ei ilmaantunut. Hematologisia haittavaikutuksia oli 24 potilaalla (53,7 %), joista kolmannen ja neljännen asteen haittoja ilmeni 13 potilaalla (24 %). Vakavia haittoja esiintyi eniten sisplatiinia ja etoposidia saaneiden ryhmässä. Keuhkohaittoja esiintyi 28 potilaalla (51,9 %), joista kolmannen asteen haittoja oli neljällä potilaalla (7,4 %). Hoidon suunnittelussa käytetyistä annostilavuushistogrammeista ruokatorven saama keskimääräinen säteilyannos osoittautui käyttökelpoiseksi ruokatorven haittojen ilmaantuvuuden ennustamiseen. Tässä tutkimuksessa käytetyillä keuhkojen annostilavuushistogrammeilla ei ollut ennustearvoa.