Browsing by Author "Byckling, Mari"

Muistisairauksien määrä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti kasvaa kiihtyvällä tahdilla, sillä eliniänodote kasvaa eikä parantavaa hoitoa vielä ole kehitetty. Ennaltaehkäisyn lisäksi on tärkeää kehittää kuntoutuskeinoja, jotka ylläpitävät kognitiivisia kykyjä ja mahdollistavat hyvän elämän-laadun muistisairailla henkilöillä. Kognitiivinen stimulaatioterapia (CST) on tutkimustietoon perus-tuva, mahdollisesti vaikuttava ja kustannustehokas hoitomuoto muistisairauksiin. Tässä tutkimuk-sessa tutkitaan minkälaisia muutoksia osallistuminen CST-ryhmään aiheuttaa suomalaisten muisti-sairaiden henkilöiden kielellisiin taitoihin ja elämänlaatuun. Tämä tutkimus tehtiin käyttämällä yhden ryhmän ennen-jälkeen -tutkimusasetelmaa. Tutkimuk-seen osallistui yhteensä 12 muistisairasta henkilöä, joista yhdeksän tulokset otettiin mukaan ana-lyysiin. Osallistujien kognitiivisia ja kielellisiä kykyjä sekä elämänlaatua arviointiin ennen ja jälkeen kuntoutukseen osallistumisen. Kuntoutusta järjestettiin kolmessa eri paikassa noudattaen Aguirren ym. (2011) luoman CST-manuaalin ohjeita. Tutkimuksessa käytettiin seuraavia testejä kognitiivis-ten, kielellisten ja elämänlaadun muutosten arvioimiseen: Bostonin diagnostinen afasiatesti (BDAT), Bostonin nimentätesti, CERAD-testi, Token-testi sekä Quality of Life – Alzheimer’s Di-sease -testi. Tulosten analyysi tehtiin IBM SSPS Statistics 24 -ohjelmaa käyttäen ja nonparametris-ta Wilcoxonin testiä käytetiin vertailemaan ryhmien keskiarvoisia tuloksia ennen ja jälkeen kuntou-tuksen. Erot ryhmän keskiarvoisissa tuloksissa ennen ja jälkeen kuntoutuksen olivat pieniä. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei löydetty yhdessäkään arvioiduista ominaisuuksista. Yksittäisten tutkittavien kohdalla nähtiin kuitenkin positiivisia muutoksia osassa testeistä. Puheen ymmärtämistä ja puheil-maisua arvioineissa osatesteissä nähtiin heikko positiivinen muutos ryhmien keskiarvoissa, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä yleistyksiä tämän kuntoutusmuodon soveltuvuudesta suomalaisten muistisairaiden henkilöiden kuntoutuk-seen. Suurimmalla osalla tutkittavista näiden osatestien tulos parani. Saadut tulokset olivat osittain positiivisia ainakin yksittäisten tutkittavien kohdalla, joten laajempi tutkimus tästä aiheesta olisi tarpeellista.