Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Carpelan, Anselmi Joakim"

Sort by: Order: Results:

  • Carpelan, Anselmi Joakim (2024)
    Tiivistelmä / Abstract: Religiosity has been identified as an important ideational factor in fertility studies. However, only a few studies have sought to examine how religiosity affects the realization of fertility intentions with conflicting findings. Utilizing the Theory of Planned Behavior as its framework, the present study proposes a positive association between church attendance and both fertility intentions and realized fertility. Specifically, it hypothesizes that church attendance has a positive relationship to both fertility intentions and realized fertility over a period of three years. In the study, these hypotheses are examined in a sample (N = 798) drawn from waves 9, 10, 11, and 12 of the German Family Panel study. The analysis is performed using several logistic regression models, which control for the participants age, sex, and a variety of other characteristics. The results of the study re-affirm that fertility intentions have a positive relationship to realized fertility. However, there was no statistically significant relationship between church attendance and both fertility intentions and realized fertility in this sample. In addition, the study finds no significant differences between men and women. Speculating on the surprising results, the study asks whether church attendance adequately gauges the kind of religiosity that connects to fertility behavior in the more recent age cohorts in Germany. Uskonnollisuuden on havaittu vaikuttavan lisääntymiseen – muun muassa lisääntymisideaaleihin ja -intentioihin. Vain harvat tutkimukset ovat kuitenkaan kartoittaneet, miten uskonnollisuus vaikuttaa lisääntymisintentioiden varsinaiseen toteutumiseen. Käsillä oleva tutkimus pohjautuu Theory of Planned Behaviour -teoriaan ja kysyy, onko kirkossa käyminen on yhteydessä lisääntymisintentioihin ja sitä kautta toteutuneeseen lapsilukuun. Tutkimuksessa otaksutaan, että usein kirkossa käyvillä ihmisillä on korkeammat lisääntymisintentiot, ja että he myös useammin toteuttavat intentionsa kolmen vuoden seurannassa. Näitä oletuksia tutkitaan German Family Panel -aineiston otoksessa, johon luetaan aaltojen 9, 10, 11 ja 12 vastaajat (N = 798). Oletuksia koetellaan logistisin regressiomallein, joissa vakioidaan sukupuoli ja muut taustamuuttujat. Tulokset vahvistavat, että lisääntymisintentioilla on yhteys toteutuneeseen lapsilukuun tässä otoksessa. Kirkossa käymisellä ei kuitenkaan havaita olevan yhteyttä osallistujien lisääntymisintentioihin tai toteutuneeseen lapsilukuun. Tuloksissa ei myöskään tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten välillä. Näiden yllättävien tulosten pohjalta tutkimuksessa kysytään, josko kirkossa käymisen mittari kytkeytyy kyllin hyvin sellaiseen uskonnollisuuteen, joka yhdistyy lisääntymiskäyttäytymiseen myös myöhemmissä saksalaisissa ikäkohorteissa.