Browsing by Author "Eerola, Antti"

Johdanto: OECD ja EU ovat arvioineet mielenterveyteen liittyvien ongelmien aiheuttavan työelämässä Suomessa lähes 5 miljardin euron vuosikustannuksen. Työn kuormittavuudella on tutkimusten mukaan todettu olevan yhteyttä muun muassa työuupumukseen ja muihin mielenterveysongelmiin. Lapsuuden sosioekonomisella asemalla on havaittu olevan yhteys työn kuormittavuuteen ja mielenterveyteen. Persoonallisuudella on tutkimuksissa puolestaan todettu olevan vaikutuksia työhyvinvointiin. Pro gradu -työssä halutaan selvittää muovaako persoonallisuus lapsuuden sosioekonomisen taustan yhteyttä työkuormitukseen. Syy-yhteyksien parempi ymmärtäminen voi auttaa kohdentamaan toimenpiteitä ja mahdollisia interventioita työn kuormittavuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten alentamiseksi. Menetelmät: Tutkimusaineistona on Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusaineisto, jossa pitkittäisaineistoa on kerätty vuodesta 1980 alkaen. Klusterianalyysin avulla määriteltiin persoonallisuusprofiilit. Logistisella regressioanalyysillä tutkittiin persoonallisuusprofiilien sekä Big 5 persoonallisuuspiirteiden muovaavaa vaikutusta lapsuuden sosioekonomisen taustan ja työkuormituksen välillä. Tulokset: Klusterianalyysin tulosten perusteella löydettiin joustava, viileä ja hauras -persoonallisuusprofiilit. Tulokset vahvistivat neuroottisuuden, joustavan ja hauraan persoonallisuusprofiilin suorat yhteydet korkeaan ja matalaan työkuormitukseen. Uusina merkittävinä havaintoina oli kahden eri persoonallisuuspiirteen muovaava vaikutus yhdessä lapsuuden sosioekonomisten tekijöiden kanssa: erityisesti matala sovinnollisuus lapsuuden matalan sosioekonomisen taustan tilanteessa lisäsi riskiä kuulua korkean työkuormituksen kategoriaan ja matala tunnollisuus lisäsi todennäköisyyttä kuulua matalan työkuormituksen kategoriaan. Pohdinta: Kokonaistarkastelussa havaittiin persoonallisuuspiirteiden muovaava vaikutus työkuormitukseen. Olisi tärkeää pohtia miten sovinnollisuutta lisääviä elementtejä voitaisiin tuoda mukaan jo kouluihin ja varhaiskasvatukseen. Havaintoja voidaan hyödyntää organisaatioissa muun muassa henkilövalinnoissa, esimiestyön kehittämisessä, stressin hallinnassa ja hyvinvoinnin lisäämisessä organisaatioissa.